Tavoitellako onnellisuutta vai ei? Kuvat: Shutterstock
Tavoitellako onnellisuutta vai ei? Kuvat: Shutterstock

Moni hoitaa fyysistä kuntoaan, mutta kuinka muistaisi myös henkisen puolen?

Prevention-lehti kokosi terapeuttien fiksut neuvot, joilla voi pitää itsestään huolta, ja listasimme niistä parhaat tähän juttuun.

Käy myös jutun lopussa kertomassa, mikä on paras ohje, jonka sinä olet kuullut omalta terapeutiltasi.

Lue myös! 10 elämänviisautta, jotka kannattaa oppia viimeistään aikuisena

  1. Unohda pelko epäonnistumisesta
    Kämmejä tulee ja menee. Niihin ei koskaan pitäisi suhtautua vakavasti, olipa kyse sitten tappio Super Mario -pelissä tai unohtunut kokous uudessa työpaikassa. Tätä mieltä on newyorkilainen kirjailija ja psykologi Guy Winch.
    – Epäonnistuminen muodostaa vääristymän aivoihimme. Se saa meidät uskomaan, että jokin tehtävä on paljon vaikeampi kuin se todellisuudessa onkaan ja että meillä ei ole tarpeeksi kykyjä sen suorittamiseksi.
    Kun ymmärrämme ja hyväksymme, että mielemme saattaa tuottaa tällaisia vääristymiä, pystymme tarttumaan mihin tahansa haasteeseen.
  2. Lopeta märehtiminen
    Jos nyt sattui kuitenkin moka – ja kaikillehan niitä sattuu, niin siihen ei ole syytä tarrautua. Winch varoittaa, että asioiden märehtiminen on todella haitallista ja voi johtaa jopa masennukseen.
    Virheiden muisteleminen ei opeta mitään, ellet oikeasti yritä oppia niistä jotain ja ratkaista ongelmia. Jos tapanasi on jäädä vellomaan epäonnistumisiisi, kannattaa ajatukset keskeyttää heti. Winchin mukaan jo muutaman minuutin keskeytys auttaa: ota käteesi lempikirjasi tai kuuntele suosikkimusiikkiasi ja unohdat ikävät asiat, joille et enää voi mitään.
    On aivan eri asia rämpiä kuin hypähdellä kevyesti.
    On aivan eri asia rämpiä kuin hypähdellä kevyesti.
  3. Oleta aina parasta
    Miksi hän ei hyväksynyt minua Facebook-kaverikseni? Ehkä hän inhoaa minua?
    Unohda tällaiset kielteiset ajatukset heti, varsinkin jos ne ovat pelkkiä oletuksia.
    Negatiivinen ajattelutapa syö paljon energiaamme. Ihan turhaan. Positiiviset oletukset sen sijaan tekevät elämästä kevyempää. Ne ovat kaiken puolin järkevämpiäkin, sanoo Winch. Ikäviä tunteet on kyllä syytä tiedostaa, sillä sen jälkeen ne on helpompi hyväksyä ja mennä elämässä eteenpäin.
    Lue myös! Vellotko ikävissä ajatuksissa? Mindfulness voi katkaista kielteisten tunteiden kierteen
  4. Harhauta itsesi itsekriittisyyden raiteilta
    San Franciscossa psykoterapeuttina työskentelevä Daniela Tempesta on huomannut, että lähes jokainen meistä on sortunut joskus liialliseen itsekriittisyyteen.
    – Ihmiset ajattelevat, että jos he rankaisevat itseään negatiivisilla ajatuksilla, he pysyvät raiteillaan.
    Mutta liika itsekriittisyys ja itsensä rankaiseminen ei tutkimusten mukaan johda hyvään, Tempesta sanoo. Sen sijaan meidän pitäisi hellittää ja osoittaa itsellemme myötätuntoa.
    Kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta, mutta arjessa niin usein vaikea toimia. Tempestan mukaan jokaisen olisi syytä tiedostaa, kuinka puhuu itselleen ja itsestään. Mieti myös, miten puhuisit ystävällesi, jolla on rankkaa?
  5. Pohdi: miksi olet kateellinen?
    Näitkö Facebookissa ystäväsi unelmakodin tai muun onnellisen statuspäivityksen? Sosiaalisessa mediassa on helppo törmätä iloisiin uutisiin ja pettyä omaan elämäänsä. Kun kateus nostaa päätään, Tempestan mukaan meidän pitäisi pohtia, haluammeko oikeasti sellaisen työn tai miesystävän, joista kaverimme kertovat somessa. Moni ei oikeasti halua, ja siksi on tärkeää lopettaa vertailu muiden elämään.
    Jos kuitenkin huomaa, että kaipaa omaan elämäänsä samoja asioita, kannattaa alkaa toimia niiden eteen.
    Suosittelemme! Haluatko parantaa elämääsi? Valitsimme elämäntaito-oppaat, joihin palaamme yhä uudelleen
  6. Kokeile vastakkaista lähestymistapaa
    Hinkkaatko sähköpostisi aina viimeiseen saakka? Lopeta, sanoo Tempesta. Hän ehdottaa, että meiliperfektionistit kokeilisivat ihan vastakkaista tapaa: lähettäisivät viestinsä nopeasti ja turhia viilaamatta. Tämä lähestymistapa sopii hänen mielestään mihin tahansa asiaan, joka ahdistaa tai tuottaa mielipahaa. Kun toimimme toisin, ei lopputulos pelota niin paljon ja uskomme jopa, että voimme elää sen kanssa, asiantuntija lupaa.
    Lähestymistavalla on väliä.
    Lähestymistavalla on väliä.
  7. Opettele meditoimaan
    Meditaatiota. Mindfulnessia. Syvärentoutusharjoituksia. Terapeutit suosittelevat niitä syystä. Psykiatri ja joogakirjailija Marlynn Wei rohkaisee jokaista löytämään oman keinonsa, joka tuntuu hyvältä ja toimii. Kun ihminen on löytänyt tapansa rentoutua, olipa se sitten meditaatio, jooga tai joku räiskyvämpi tekniikka, stressinsietokyky paranee, jännitys vähenee ja mieliala kohenee.
    Youtubesta löytyy harjoituksia hakusanoilla kehomeditaatio tai mindfulness-harjoitus. Koostimme myös juttuumme neljä tapaa rentoutua puhelimen avulla.
    Lue myös: 10 asiaa, jotka mindfulness muutti elämässäni
  8. Muista, että onnellisuus ei ole välttämättä paras tavoite
    Onnea. Iloa. Onnellisuutta. Jos ei tunne niitä, saattaa helposti tuntua, että itsessä on jotain vikaa. Wein mukaan onnellisuus ei välttämättä ole paras mahdollinen tavoite, vaikka siitä niin paljon nykyään puhutaankin.
    – Ihmiset käyvät läpi rankkoja asioita ja kärsivät niistä. Joskus on parempi, että tuntee olevansa ihan vain tyytyväinen ja elämällä on sisältöä.
    Hänen mielestään on tärkeämpää on tunnistaa tunteensa ja hyväksyä ne kuin yrittää paeta niitä tai vääntää tunteitaan väkisin onnelliseksi.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.