50-vuotiaana on aikaa rentoutua, mutta muista, ettei sen tarvitse tarkoittaa tissuttelua kotisohvalla.

Varo repsahdusta

Aah, aikaa itselle. Tässä iässä on usein enemmän vapautta toteuttaa itseään ja toiveitaan.  Elinpiiri saattaa uusien harrastusten myötä laajeta, tai vastakohtaisesti pienentyä: rentoutuminen sohvalla viinilasin kanssa voi tulla tavaksi, jos tissutteluaan ei tiedosta. 16 annoksen viikoittainen riskiraja tulee nopeasti täyteen, jos kaataa joka ilta reilun lasin viiniä. Ikääntyvissä aivoissa runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa alkoholidementiaksi kutsutun oireyhtymän, jonka merkkejä ovat lähimuistin ja työkyvyn heikkeneminen. Alkoholi häiritsee myös unta.

Viisikymppisen kannattaa huoltaa erityisesti lihaksiaan. Hyvä lihaskunto säilyttää ryhdin, ehkäisee osteoporoosia ja monia tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Hyvä lämmittely ja venyttely ovat tärkeitä, sillä elimistö ei palaudu treenistä yhtä nopeasti kuin ennen. Vaikka elintavat olisivat mallillaan, 50-vuotias nainen on riskiryhmää niin rintasyövissä kuin sydän- ja verisuonisairauksissakin. Ota siis tavaksi säännölliset terveystarkastukset sekä mammografiakäynnit.

Hus, kuumat aallot!

Kukaan ei saa mitalia siitä, että kärsii kiltisti hankalat vaihdevuosioireet. Hormonihoito helpottaa oloa, ja siihen turvautuukin joka viides nainen. Vaihdevuosioireiden, kuten kuumien aaltojen, yöhikoilun, unihäiriöiden sekä lihas- ja nivelsärkyjen, voimakkuus ja kesto ovat yksilöllisiä. Ne menevät tavallisesti ohi 2–5 vuodessa, mutta saattavat kestää jopa 15 vuotta. Tupakoimattomuus, normaalipainoisuus ja säännöllinen liikunta vähentävät ja ehkäisevät oireita.

Seuraa suolta

Suolistovaivat ja -syövät ovat yleisiä ja lisääntyvät, kun ikää karttuu. Suolen toimintaan, ja etenkin sen muutoksiin, on siis syytä kiinnittää huomiota. Ei ole yhtään hölmö idea hakeutua kerran elämässään paksusuolen­tähystykseen, joka selvittää suolen kunnon. Tähystämällä voidaan poistaa mahdolliset polyypit, joista voi myöhemmin kehittyä syöpäkasvaimia. 

Muista! Koska estrogeenin tuotanto vähenee vaihdevuosien kynnyksellä, vitamiinien tarve lisääntyy. Luusto on vaarassa haurastua, joten kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on hyvä huolehtia. Markkinoilla on valmisteita, jotka on tehty erityisesti viisikymppisen naisen tarpeisiin.

Juttua varten on haastateltu naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriä Annakaija Lappalaista Lääkärikeskus Aavasta, työterveyslääkäri Maaret Helintöä Kampin Terveystalosta ja fysioterapeutti Marianne Kyrklundia Suomen Terveysliikuntainstituutista.

Lue myös:

Mitä kehosi tarvitsee 50-vuotiaana? Lue täältä

50-vuotias huippumalli Elle Macpherson: "Olen nyt kauniimpi kuin koskaan!"

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto

Nainen - 68

Nouseeko paino, vaikka syöt terveellisesti ja liikut? 4 yllättävää syytä äkilliseen painonnousuun

Olen syönyt tyroksiinia 20 vuotta. Vajaatoiminta tuli struuman hoitoon saadun radiojodihoidon jälkeen. Aluksi meni monta vuotta ennen kuin päästiin jonkinlaiseen tasapainoon lääkityksen kanssa. Liikatoimintaoireita tuli edelleen välillä. Nykyään menee aika hyvin. Ilman seleeniä kyllä saan sydämenrytmihäiriöitä. Kävin niiden vuoksi lääkärissäkin joskus. Myös muuten kuntoni tuntui huonolta ja oli suolistovaiboja. Lääkäri ei tosin osannut antaa niihin mitään neuvoja. Ostin seleenin oma-...
Lue kommentti