Kuvapankkikuvissakin ylipainoisten kasvot on usein rajattu pois. Kuva: Shutterstock
Kuvapankkikuvissakin ylipainoisten kasvot on usein rajattu pois. Kuva: Shutterstock

– Moni lihava tuntee olevansa jatkuvasti katseiden sekä arvioinnin kohteena, sanoo lihavuutta tutkiva Hannele Harjunen.

Vyörytys. Sellaiseksi yliopistonlehtori Hannele Harjunen kuvailee vuodesta 2003 alkanutta lihavuuskeskustelua. Puhuttiin lihavuusepidemiasta ja mentiin jopa niin pitkälle, että lihavia pidettiin syyllisinä kaikkeen mahdolliseen, esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja maailman nälkäongelmaan.

– Lihavuudesta keskustellaan nykyään ihan eri tavalla kuin ennen, naisten lihavuudesta tohtoriksi väitellyt Harjunen sanoo.

Hän on tutkinut 2000-luvun alusta asti ammatikseen sitä, miltä lihavuus tuntuu. Sillä lihavuus todella vaikuttaa tunteisiin, eikä siinä ole kyse vain lääketieteestä ja terveydestä, kuten aiemmin ajateltiin.

– Lihavia yhdistää se, että heihin suhtaudutaan yhteiskunnassa tietyllä tavalla heidän ulkoisen olemuksensa takia.

Harjunen kertoi Helsingin Sanomissa, että vaikka kehopositiivisuus on nostanut viime vuosina päätään, lihavuuden ajatellaan yhä olevan välitila, josta pitää aktiivisesti pyrkiä pois. Tutkijan mielestä ajatuksesta pitäisi päästä eroon, eikä kenelläkään pitäisi olla velvollisuutta laihduttaa.

Harjunen analysoi parhaillaan Helsingin Sanomien lihavuuskyselyssä kerättyä aineistoa, jossa ihmiset kertovat syrjinnästä, jota he ovat kohdanneet painonsa ja kokonsa takia. Kysyimme häneltä, missä asioissa ylipainoisia kohdellaan epäreilusti.

1. Lihavaa naista syrjitään töissä

Painon perusteella tehdään helposti tulkintoja siitä, millainen joku on persoonana – tai vaikka työntekijänä. Suomalaistutkimuksissakin on saatu selville, että työelämä on usein julma ylipainoisia naisia kohtaan. Jos lihava jää työttömäksi, uuden työn saaminen voi kestää pidempään.

– Erityisesti korkeakoulutetut lihavat kokevat palkkasyrjintää. Heidän on myös vaikeampi edetä urallaan kuin niin sanotuissa normimitoissa olevien, Harjunen sanoo.

Painon perusteella tehdään helposti tulkintoja siitä, millainen ihminen on.

2. Lihavaa pilkataan julkisilla paikoilla

Moni yllättyy kuullessaan, että lihaville huudellaan ilkeyksiä julkisilla paikoilla. On vaikea uskoa, että aikuiset ihmiset huutelisivat toisilleen painosta tai koosta.

– Se on hämmästyttävän yleistä. Varsinkaan naisen ei tarvitse olla erityisen lihava joutuakseen huutelun kohteeksi, koska naisen vartalo on yhteiskunnassamme muutenkin arvioinnin kohteena.

Harjusen mukaan huutelua on monenlaista, eivätkä siihen syyllisty vain laitapuolen kulkijat. Ihan tavallisetkin ihmiset saattavat huomauttaa painosta.

– Kävellään ohi ja halutaan tokaista, että ”läski”. Ihan ala-astetyyppistä toimintaa. Tai halutaan kommentoida ravintolassa, että ehkä sinun ei pitäisi syödä tuota annosta vaan tilata salaatti. Moni lihava tuntee olevansa jatkuvasti katseiden sekä arvioinnin kohteena.

3. Lihavan halutaan muuttuvan

Jo lasten ylipainoon kiinnitetään paljon enemmän huomioita kuin aikaisemmin.

– Nykyään siitä puhutaan ihan toisentasoisena ongelmana. On lapsilihavuuden estämiseen tähtääviä ohjelmia, ja lapsille lasketaan painoindeksejä.

Helsingin Sanomien aineistoa peratessaan Harjunen on jo nyt huomannut, että lapset tiedostavat lihavuuden yhä aikaisemmin, jo päiväkoti-iässä.

– Ihmisillä on todella varhaisia muistikuvia siitä, että pitäisi olla erilainen.

”Moni lihava tuntee olevansa jatkuvasti katseiden sekä arvioinnin kohteena.”

Harjusen mukaan asiasta ei voi syyttää vain yhtä tekijää. Muotiteollisuus ja media vaikuttavat ulkonäköihanteisiin, mutta myös yhteiskunnan omat käytännöt ja rakenteet edistävät niitä. Usein vanhemmat siirtävät ajattelutavan lapsiinsa.

4. Lihavaa kohdellaan huonosti lääkärissä

Terveydenhuollossa on edelleen paljon lihavien huonoa kohtelua, vaikka käytäntöjä on pyritty uudistamaan. Muutos on kuitenkin hidasta, sillä töissä on samaan aikaan monen eri sukupolven edustajia eikä oppi mene kaikille perille.

– On yleistä, että lihavan ihmisen kaikkien sairauksien ajatellaan johtuvan lihavuudesta. Flunssaa sairastavalle suositellaan laihduttamista, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä painon kanssa. Silloin sivuutetaan se, mistä on oikeasti kyse.

”Kaikkien lihavan ihmisen sairauksien ajatellaan johtuvan lihavuudesta.”

5. Lihava joutuu kokemaan, että on huonompi

Hannele Harjusen mukaan tähän mennessä yksi tutkimusaineiston positiivisimmista asioista on ollut ystävyys. Ylipainoiset kertoivat tuntevansa vähiten paineita nimenomaan ystäviensä suunnalta. Enemmän painetta tuli jopa perheeltä.

– Se on kauhean suloinen tulos. On joku ryhmä, joka ei ole ensimmäisenä arvioimassa, Harjunen sanoo.

Naisten kesken jutut lipsahtavat kuitenkin yhä helposti laihduttamiseen. Normaalipainoisten jatkuvaa puhetta laihduttamisesta pidetään epäkorrektina, jos seurassa on joku selvästi lihava. Harjusen mukaan sellainen puhe voi olla passiivis-aggressiivista. Toisaalta laihdutuspuhe on kauhean tavanomaista, joten se ei ole aina pahantahtoista tai tahallista.

– Naisten kulttuurille on tyypillistä, että rakennetaan kilpailuasetelma yksilöiden välille. Paremmuutta saatetaan näyttää fyysisillä jutuilla.

Miksi olen tällainen kuin olen

5 epäreilua asiaa, joita ylipainoiset naiset joutuvat kohtaamaan – ”Lääkäri suosittelee flunssaa sairastavalle laihduttamista”

Unohdetaan ulkomuoto ja mietitään kuinka hyvä työntekijä on kyseessä. Muille ei kuullu mitä suuhusi laitat. Jokainen vastaa omista tekemisistään. Kiusaaminen ja huono ilmapiiri työssä nostaa verenpaineen koholle ja lisää painoa. Kun työssä voidaan pahoin,jokainen kokee asiat omalla tavallaan. Kun joka päivät kuulet miten isot olet, miten paljon syöt ja miten paljon sinäkin painat, liikkuisit enemmän,laihduttaisit.Tee sitä ja tee tätä. Sairastuuhan siinä joskus;toiset lihoo, toiset laihtuu,...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Vierailija

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Pitkä ketju, jota en ole lukenut ja aion puuttua vain kauppakassien kantamiseen. Jos mies haluaa kantaa ne, niin käyköön myös kaupassa ihan itse. Muutenhan ajaudutaan tilanteisiin, joissa esim. lomalla oleva nainen ei saisi käydä kaupassa keskipäivällä miehen ollessa töissä, vaan hänen pitäisi odottaa iltaan. Onko järkevää? Sano että olet trolli, sano:D Ei voi ottaa noin kirjaimellisesti taas:D
Lue kommentti