Hammaslääkärit suosivat tietysti fluorihammastahnaa, mutta miten usein he vaihtavat hammasharjansa?

Kysyimme neljältä hammaslääkäriltä, mitä hampaidenhoitotuotteita he itse käyttävät. 

Kaikki neljä hammaslääkäriä käyttävät sähköhammasharjaa, koska se on hyvä ja tehokas. 

– Valitsen sähköhammasharjani uusimpien mallien joukosta. Varmistan, että harjakset ovat hyviä ja harjan pää on pyöreä, Kaj Karlsson kertoo. 

– Sähköhammasharjan tulisi olla sekä pyörivä että sykkivä. On tärkeää, että harjassa on kummatkin liikkeet, Heidi Ekholm täydentää. 

Koska sähköhammasharjaa ei voi ottaa esimerkiksi matkalle mukaan, hammaslääkärit omistavat myös tavalliset hammasharjat. Jokainen on yhtä mieltä siitä, että harjan tulisi ehdottomasti olla pehmeä. 

”Hammasharja tulisi vaihtaa kolmen kuukauden välein.”

– Monella on medium- tai hard-hammasharja, ja vauriot näkyvät suussa hampaiden kulumisena sekä ienrajan pakenemisena, Noora Sämpi sanoo. 

Pehmeyden lisäksi Karlsson asettaa kriteeriksi, että varren pitäisi olla tarpeeksi tukeva, jotta harjasta saa tukevan otteen. Tanja Vuokko muistuttaa lisäksi vaihtamaan harjaa tarpeeksi usein. 

– Hammasharja tulisi vaihtaa kolmen kuukauden välein. 

Hammaslääkärien checklist hammasharjaan:

  • Sähköhammasharja! 
  • Hyvät harjakset ja pyöreä pää
  • Pyörivä ja sykkivä liike
  • Pehmeä harja (ei medium tai hard)
  • Tukeva varsi 
  • Vaihda kolmen kuukauden välein

Fluori on hammastahnan tärkein ominaisuus

Myös hammastahnassa kaikilla hammaslääkäreillä löytyy yksi yhteinen kriteeri: sen tulee olla fluorihammastahna. Ksylitolistakaan ei ole haittaa. 

– Fluori on hammastahnan tärkein ominaisuus, sillä se vahvistaa hampaan kiillettä ja antaa vastustuskykyä reikiintymiselle, Karlsson kertoo.  

– Hammastahnassa on tarpeeksi fluoria, mikäli sen fluoripitoisuus on vähintään 1450 ppm (parts per million), Sämpi tarkentaa.

Vuokko välttää runsaasti vaahtoavia tahnoja. Vaahtoavat aineet ovat usein allergisoivia ja ärsyttäviä. Ekholm taas välttää hammastahnoja, jotka hankaavat, sillä ne voivat aiheuttaa kulumia. 

– Yleensä tahnat, joissa on kovia rakeita, ovat hankaavia. Hankaavuutta kuvataan RDA-arvolla, joka lukee joissain tahnoissa, hän tarkentaa. 

Hammaslääkärien checklist hammastahnaan: 

  • Fluorihammastahna (1450 ppm)
  • Myös ksylitoli on hyvä ominaisuus hammastahnassa
  • Vältä runsaasti vaahtoavia tahnoja
  • Vältä hankaavia tahnoja (RDA-arvo alle 100)

Hammaslanka, -lankain ja silikoniset harjakset hammasvälein puhdistukseen

– Ei kannata uskoa mainoksia, joissa sanotaan, että hammasharja puhdistaisi hampaiden välit. Itse olen hammaslangan suurkuluttaja, Karlsson kertoo. 

Hampaiden välien puhdistukseen on neljä vaihtoehtoa:

  1. Tavallinen hammaslanka
  2.  Tikun päässä oleva lanka eli lankain
  3. Harjatikku eli silikoninen tikku, jonka päässä on harjakset
  4. Hammasväliharja, joka muistuttaa pulloharjaa

Hammaslääkärit suosittelevat lankainta, sillä tavallinen hammaslanka on hieman hankala käyttää. Tikun ja hammasväliharjan päässä olevat harjakset taas sopivat isompien välien puhdistukseen. Hammaslangan tulisi olla sopivan paksuinen hampaiden välien kokoon nähden, ja litteä hammaslanka on parempi verrattuna pyöreään. 


Kukaan ei suosittele suuvettä 

Kukaan neljästä hammaslääkäristä ei käytä itse suuvettä, eikä suosittele sitä potilaillekaan. 

– Se vain antaa kivan maun suulle. Toki on lääkinnällisiä suuvesiä. Toisaalta, jos suuvedessä on fluoria, ei siitä haittaakaan ole, kyllä sitä voi purskutella, Karlsson kertoo. 

Sämpi muistuttaa, että monessa suuvedessä on alkoholia. Alkoholillista suuvettä on syytä välttää, sillä alkoholi kuivattaa suuta ja hajoaa suussa ja elimistössä asetaldehydiksi, joka on syöpää aiheuttava karsinogeeni. 

Vierailija

4 hammaslääkäriä paljastaa, mitä tuotteita he itse käyttävät – yhtä tuoteryhmää ei suosittele yksikään

Vierailija kirjoitti: Fluorin lobbaaminen kriittisenä on vähintään kyseenalaista. Onko hyöty näytetty toteen niin kiistattomasti, että haitoista ei tule välittää? Mm. käpyrauhasen kalkkeutuminen.. Kun katsoo nykyihmisen henkistä tilaa, ei voi oikein olla tulematta johtopäätökseen, että jokin on pielessä. Surullista on, että niin monen mielestä se on jotenkin hassua puhua henkisestä kasvusta ja siihen vaikuttavista asioista, koska ei ymmärretä mistä puhutaan. SItten voivotellaan kuolinvuoteella...
Lue kommentti

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto