Hei, me lenkkeillään – joka päivä. Kuvat: Shutterstock
Hei, me lenkkeillään – joka päivä. Kuvat: Shutterstock

Karvakuonot tuovat elämäämme paljon muitakin hyötyjä kuin pyyteetöntä ystävyyttä.

  1. Luo turvallisuutta
    Kun elää koiran kanssa, kotona ei tarvitse koskaan tuntea oloaan turvattomaksi. Myös hämärän aikaan on huolettomampi olo lenkkeillä, kun mukana on kumppani.
  2. Joku on aina iloinen paluustasi
    Olitpa pois sitten työpäivän tai kauppareissun ajan, koira on jokaisella kerralla vilpittömän iloinen omistajansa kotiinpaluusta. Ja mikä ihana syy saapua kotiin, kun vastassa on onnellinen, häntää heiluttava tyyppi.
    Lue myös! Miksi koiran kuolema tuntuu niin pahalta? Psykologit selittävät
  3. Enemmän liikuntaa
    Tämä on selvä juttu! Kun kotona on koira, sen kanssa tulee ulkoiltua. Päivittäisestä liikunnasta ei voi luistaa. Ja liikunta puolestaan tarjoaa monia terveyshyötyjä, niin fyysisesti kuin henkisesti.
  4. Ei enää ylitöitä
    Siinä missä perheellisillä on kiire töiden jälkeen lapsiensa luo, myös koiranomistaja haluaa mennä nopeasti lemmikkinsä luokse. Työt tulee tehtyä tehokkaasti, eikä ylitöihin jääminen ole enää mikään vaihtoehto – jos se on koskaan ollutkaan. Parasta on silti se, kun mielessä on ihana karvakaveri, työpäiväkään ei tunnu enää niin ankealta.
    Hanki koira, eikä sinun tarvitse enää koskaan syödä yksin.
    Hanki koira, eikä sinun tarvitse enää koskaan syödä yksin.
  5. Turhat asiat poistuvat mielestä
    Jäävätkö työasiat usein pyörimään päähäsi koko illaksi? Koiran kanssa sitä ongelmaa on harvemmin. Kun painuu ulos koiran kanssa heti kotiinpaluun jälkeen, tyhjenee pää nopeasti kaikenlaisista asioista. Koiran omistaminen on suurimmaksi osaksi ajasta puhdasta mindfulnessia eli tietoista läsnäoloa. 
  6. Hellii sydäntä
    Koiran silittäminen – ja jo sen katsominen – laskee tutkitusti verenpainetta. Koirien omistajien sydäntautikuolleisuus on muita pienempi, Duodecimin artikkelissa kerrotaan.
  7. Lievittää surua
    Huononakin päivänä koira on mainiota seuraa. Kun ei jaksa nähdä ihmisiä, on kuitenkin pakko lähteä ulos kodista, vaikka olisi kuinka ryytynyt. Mutta ennen kaikkea koiralle voi puhua ja sen koskettaminen saa voimaan paremmin. Lähes kaikki omistajat juttelevat ja silittävät koiraansa säännöllisesti, mikä lisää mielihyvähormonien eritystä.
  8. Opettaa uusia taitoja
    Rodusta riippuen koiran kouluttaminen voi olla hauskaa tai äärettömän työlästä, mutta aina se opettaa kärsivällisyyttä ja nöyryyttä. Koiran kanssa matkustaminen ja vaikkapa ravintolassa syöminen ovat myös taitolajeja, joista joko nauttii tai ei – ja ymmärtää jättää koiran seuraavalla kerralla kotiin, jos malttaa.
  9. Vähemmän tauteja
    Koiranomistajilla on tutkimusten mukaan vähemmän päänsärkyä ja nuhakuumetta sekä muun muassa parempi ruuansulatus. Koira vähentää allergiariskiäkin, erityisesti lapsilla.
    Tässä ovat minun, hänen sekä ystäväni koirat.
    Tässä ovat minun, hänen sekä ystäväni koirat.
  10. Lisää sosiaalista elämää
    Saako sitä silittää? Tämän kysymyksen kuulee lähes päivittäin. Koiran kanssa liikkuminen tarkoittaakin vääjäämättä uusiin ihmisiin tutustumista. Yksi haluaa silittää, toinen kertoa oman liikuttavan koiratarinansa. Koirapuistoissa tai koiramaisissa Facebook-ryhmissä voi jakaa asioita samanhenkisten ihmisten kanssa ja sopia jopa treffeistä.
    Suosittelemme! Oletko sinäkin koirallesi äiti? Naiset kertovat, miksi karvainen vauva on niin ihana
  11. Monenlaisia koiraharrastuksia
    Moni elää kotikoiran kanssa, mutta aktiivisimmat käyttävät lemmikeitään koirapuistoissa, tottelevaisuuskouluissa ja näyttelyissä. Uusia lajeja keksitään koko ajan: koiran kanssa voi harrastaa tanssia ja jopa joogaa.
  12. Helpottaa unensaantia
    Monet sanovat, että he nukkuvat paremmin, kun heillä on koira vieressään. Toiset eivät päästä koiriaan sänkyynsä, mutta se ei ole ydinkysymys: kun on ulkoillut ja leikkinyt päivittäiset leikit koiran kanssa, uni tulee yleensä varmemmin kuin ilman lemmikkiä.

Kirjoittajalla on ollut koiria 10-vuotiaasta lähtien.

Onko sinulla koira?

Puuttuuko listastamme jokin hyöty: millaisia hyötyjä olet huomannut lemmikinomistajana? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.