Itäsatama on Hangon ravintolaelämän keskus. Kuva: Peter Lundqvist
Itäsatama on Hangon ravintolaelämän keskus. Kuva: Peter Lundqvist

Kesäpäivä Hangossa hellii kehoa ja mieltä. Lillu kylpylässä, joogaa rantahiekalla ja bongaa terassilta purjehtija.

Hanko elää täysillä neljäsosan vuodesta. Talvisin siellä on yhtä uneliasta kuin vajaan 10 000 asukkaan kaupungissa kuuluukin. Kesäisin kadut täyttyvät elämästä, kun purjehtijat ja kesäasukkaat valtaavat kaupungin. Aurinko välkkyy aaltojen pinnalla, ja valkeat purjeet häikäisevät silmiä.

Hangon tunnelmassa on jotain eteläeurooppalaisen huoletonta. Puutalokortteleiden ja pitsihuviloiden ylväs eleganssi hurmaa. Terassit täyttyvät auringon paahtamista lomalaisista, ja ravintola- ja yöelämäkin on pikkukaupungiksi vilkasta.

Tänä keväänä kylpyläkohteena tunnetussa kaupungissa on viimein kylpyläkin – lomakaudella tosin vain osakkaille ja hotellivieraille. Onneksi meren tyrskyt ovat ilmaisia.

Kylpyläkulttuurin paluu

Entisajan kylpyläkaupunkina tunnetussa Hangossa ei ole enää vuosiin ollut kylpylää. Nyt aivan kaupungin ytimeen Hotel Regatan yhteyteen on avattu kylpylä, jonka altaista näkee suoraan merelle.

Kyseessä ei ole vesileikkiparatiisi vaan pikemminkin astetta parempi hotellin saunaosasto. Allastarjonta on simppeli: hierova terapia-allas ja suuri viileämpi uima-allas.

Kaiken juju on näkymässä. Altaassa voi tyhjentää mielen tuijottelemalla kallioihin iskeytyviä vaahtopäitä. Terassi hipoo vesirajaa, ja kesäisin allasbaarin aurinkotuolit levitetään ulos asti. Kesäkaudella kylpylä on auki vain Hotel Regatan asiakkaille.

Hotel Regatta, Torikatu 2

Regatta Spa, Merikatu 2

Regatta Span poreista näkee suoraan merelle. Kuva: Kaisu Jouppi
Regatta Span poreista näkee suoraan merelle. Kuva: Kaisu Jouppi

Huippuluokan hemmottelua

Regatta Spassa voi tehdä muutakin kuin pulikoida. Tarjolla on kauneushoitoja, hierontaa, urheiluvalmennusta ja joogaa. Fibacon urheiluvalmennuksessa keskitytään jokaisen omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Perustaja Topi Lösönen osaa jo muutaman liikkeen perusteella kertoa, kannattaisiko vahvistaa liikkuvuutta vai lihasvoimaa. Hänellä on rento asenne liikkumiseen. Aloittelijaakaan ei nolota, vaikka Topi valmentaa myös huippu-urheilijoita Kimi Räikkösestä lähtien.

Aamujoogaa rantahiekalla

Haaveiletko joogaretriitistä Balilla? Rantahiekassa meditoiminen onnistuu lähempänäkin. Hankolainen Merijooga järjestää kesäisin joogatunteja Hangon Casinon rantahietikolla. Mukaan tarvitset vain mukavat vaatteet ja rantapyyhkeen.

Mieli rauhoittuu jo aaltoja katsellessa.

– Kun aalto nousee ja laskee, se on kuin hengitys. Meri symboloi myös elämää. Välillä on tyyntä ja välillä myrskyä, sanoo Merijoogan perustaja Johanna Pawli.

Merijoogan tunnit ovat enimmäkseen syvävenyttäviä yin-tunteja. Liikkeet kestävät 2–8 minuuttia ja paineistavat lihasten sijaan sidekudoksia, sidekudoskalvoja ja niveliä.

Yinjooga sopii erityisesti stressaantuneille ja niille, joiden keho on niin jumissa, ettei tavallinen venyttely auta.

– Kun keho käy ylikierroksilla, sitä ruokitaan usein kovalla treenillä. Keho ja hermosto on hyvä rauhoittaa välillä. Jooga on myös mielen hoitoa.

Merijoogan tunnit siirretään sisätiloihin vain rankkasateella. Tyynellä säällä tarjolla on myös sup-joogaa, jossa joogataan merellä sup-laudan päällä.

Beach Yoga Casinon rannassa, 10 euroa. Heinäkuussa ma–la klo 10–11 sekä ke klo 7.30. Kesä- ja elokuun aikataulut sekä muu ohjelmisto merijooga.fi.

Johanna Pawli vetää joogatunteja niin altaan reunalla kuin rantahiekalla. Kuva: Kaisu Jouppi
Johanna Pawli vetää joogatunteja niin altaan reunalla kuin rantahiekalla. Kuva: Kaisu Jouppi

Johanna Pawlin Hanko-suosikit:

Bellevuen ranta

”On ihana kävellä kaupungin viimeistä rantaa aamuvarhain. Silloin ei näe kuin rantaviivan ja meren.”

Neljän tuulen tupa

”Ehdoton juttu Hangossa. Tänne voi tulla kahville tai syömään. Ikkunoista näkee kaikkiin ilmansuuntiin.”

Pohjoisrannat

”Hangossa on helppo vuokrata pyörä ja lähteä seikkailulle. Pohjoisrannoilla on kaupungin kauneimmat auringonlaskut.”

Eväsretki etelään

Tulliniemen eteläinen luontopolku avattiin kolmisen vuotta sitten yleisölle. Vajaan seitsemän kilometrin mittainen reitti vie Suomen eteläisimpään kärkeen. Huikaisevan kauniilla saaristoalueella elää monta uhanalaista kasvi- ja eläinlajia. Syksyisin meren ylitykseen valmistautuvat muuttolinnut kerääntyvät niemen kärkeen. Istahda perillä penkille syömään eväitä ja ihailemaan avaraa maisemaa.

Tuorepastaa & liuskapizzoja

Hangon ravintolaelämä keskittyy Itäsataman vanhoihin makasiinirakennuksiin. Hangon makaronitehdas on erikoistunut tuorepastoihin ja laadukkaisiin viineihin. Uudehko Bravas tarjoilee espanjalaista ruokaa ja tapaksia, Skiffer helsinkiläisille tuttuja liuskapizzoja. Jos janoat illallisen jälkeen vielä drinkkiä (ja haluat bongata purjehtijan), suuntaa HSF:n kattoterassille.

Hangon makaronitehdas, Satamakatu 15

Bravas, Satamakatu 19

Skiffer, Satamakatu 13

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.