Suru ottaa aikansa – jokaisella omansa. ”Toiset jatkavat elämäänsä normaalisti, jotkut saattavat surra vuosikymmentenkin ajan”, eräs surua kohdannut kertoo. Kuva: Shutterstock
Suru ottaa aikansa – jokaisella omansa. ”Toiset jatkavat elämäänsä normaalisti, jotkut saattavat surra vuosikymmentenkin ajan”, eräs surua kohdannut kertoo. Kuva: Shutterstock

Mitä surevalle kannattaa sanoa? Minkä kuuleminen tuntuu loukkaavalta? Kysyimme surua kohdanneilta.

1. Kuuntele, älä ratkaise

Moni sortuu kuuntelemisen sijaan tsemppaamaan tai ratkaisemaan surijan tilannetta. Vaikka toisen surua olisi vaikea katsoa vierestä, sille on tärkeää antaa aikaa. Kuunteleminen on tärkeämpää kuin neuvominen.

2. Älä sano ”kaikella on tarkoituksensa”

Se voi loukata syvästi esimerkiksi läheisensä menettänyttä ihmistä.

”Pitääkö rakkaan ihmisen kuolemalle olla jokin tarkoitus? En ole sitä ainakaan vielä löytänyt. Kun toinen lähtee yllättäen ja toinen jää suremaan, mieleen ei tule ahaa-elämystä, miksi näin piti käydä.” Nainen, 39

”Pitääkö rakkaan ihmisen kuolemalle olla jokin tarkoitus?”

3. Ei ole yhtä oikeaa aikaa surra

Esimerkiksi surututkija Mari Pulkkisen mielestä surulle ei voi asettaa aikarajaa.

”Jotkut ajattelevat, että surusta täytyy päästä yli ja kehottavat ryhdistäytymään. Patistaminen ei auta surijaa. Surun kestoon ei pitäisi ottaa kantaa”, Pulkkinen sanoo Helsingin Sanomien jutussa.

Älä siis koskaan kysy, vieläkö te surette.

”Kun rakkaan perheenjäsenemme kuolemasta oli kulunut noin viisi kuukautta, kuulin perhetuttavani sanovan vanhemmilleni, että vieläkö te surette hänen kuolemaansa? Kyllä, näin on edelleen, vaikka aikaa on kulunut nyt reilusti enemmän. Joskus sureminen käynnistyy vasta kuukausia tai vuosiakin myöhemmin. Suruajan keston kyseenalaistaminen on mielestäni törkeää. Toiset jatkavat elämäänsä normaalisti melkein heti kuoleman jälkeen, mutta jotkut saattavat surra vuosikymmentenkin ajan.” Nainen, 33

4. Vaikka tietäisit, älä selosta, miten surutyö etenee

Kaikki eivät sure tai toivu samalla tavalla. Vaikka olisi itse kokenut surua, toiselle ei voi luvata, että kahden vuoden kuluttua helpottaa. Kriisin hetkellä on vaikea miettiä niin pitkälle.

5. Älä lupaa sellaista, mitä et voi pitää

”Toista ei pitäisi lohduttaa sanomalla, että kyllä se siitä, ensi kerralla onnistuu. Eihän toiselle voi luvata asioita tietämättä, tapahtuvatko ne oikeasti.” Nainen, 34

6. Puhe on parempi kuin täydellinen hiljaisuus

Vaikka oikeita sanoja olisi vaikea keksiä, kömpelökin osanotto on parempi kuin täydellinen hiljaisuus. Surun sivuuttaminen on usein kaikkein loukkaavinta.

”On outoa ja loukkaavaa, jos kukaan ei enää puhu sinulle menettämästäsi ihmisestä. Ihan kuin häntä ei olisi enää olemassa. Ymmärrän, että ei tiedetä, mitä sanoa, eikä haluta ottaa puheeksi, kun ei tiedetä, haluaako toinen puhua, mutta se, että ei sanota mitään, tuntuu todella kylmältä.” Nainen, 40

”On outoa ja loukkaavaa, jos kukaan ei enää puhu sinulle menettämästäsi ihmisestä.”

7. ”Sellaista sattuu” – vähättely tuntuu loukkaavalta

Kuolema, ero, keskenmeno – suru tapahtuu juuri nyt, juuri tälle ihmiselle. Hän keskittyy omaan suruunsa, eikä vertailu tai vähättely auta.

8. Kuolema ei pyhitä ketään

Moni läheisensä menettänyt on kuullut lauseen ”hän oli upea ihminen”.

”Kiva jos oli, mutta kaikki kuolleet eivät ole. Kuolema ei pyhitä ketään, ja ikävääkin ihmistä voi surra syvästi. Glorifiointi tuntuu falskilta, eikä sureva pääse kertomaan, mitä kaikkea hän oikeasti suree.” Nainen, 43

9. Älä sano ”kyllä se kohta iloksi muuttuu”

Kukaan ei halua jäädä suruun vellomaan, mutta tulevien ilojen ajattelu voi olla akuutissa kriisissä hankalaa.

”Elämä on selviämistä siinä hetkessä. Voi olla, että suru muuttaa kaiken elämässä: arvot, onnellisuuden, turvallisuuden. Tai sitten mikään ei tunnu hetkeen miltään, vaikka kuinka haalisi elämäänsä hyviä asioita ja yrittäisi ajatella järkevästi, ilon kautta. Sureva alkaa helposti kyseenalaistaa tuttuja, ihaniakin juttuja. Ja vaikka kuinka katsoisi eteenpäin, elämän suurin menetys jättää jälkensä ja muistonsa – niin hyvässä kuin pahassa.” Nainen, 37

”Elossa olevat läheiset eivät tuo takaisin menetettyä ihmistä.”

10. Edesmennyttä ei voi verrata muihin

Jos sureva on menettänyt läheisen ihmisen, saattaa tuntua luonnolliselta lohduttaa häntä elossa olevilla läheisillä.

”Mutta elossa olevat läheiset eivät tuo takaisin menetettyä ihmistä. Olen ollut onnellinen kaikkien ystävieni ja perheenjäsenten tuesta suruaikana, mutta on väärin verrata heidän seuraansa poismenneeseen ihmiseen.” Nainen, 32

11. Kömpelöltäkin tuntuva osanotto on tärkeä

Jos tuntuu, että sanat juuttuvat kurkkuun, lähetä runo tai kukkia ovelle. Jokainen huomionosoitus on tärkeä.

”Ennen minusta tuntui hölmöltä sanoa toiselle ’otan osaa’. Kun äitini kuoli, tajusin miten tärkeää se on”, läheisensä menettänyt nainen kertoo.

”Surusta tehtiin näkyvä. Se tunnustettiin. Sain luvan surra.”

Vierailija

Surulla ei ole aikarajaa – 11 asiaa, jotka sureva toivoisi sinun ymmärtävän

Nykyään enää nuoremmat ihmiset eivät käytä suruadressia muistamiseen. Kuitenkin se on paljon hienompi tapa muistaa, kuin tekstiviestillä. Jokainen suree menetettyä aikansa, toiset eivät tunnu surevan lainkaan. Hyvä jos jokaisella vainajalla on edes yksi ihminen, joka häntä kaipaa ja muistaa hyvällä. Mielestäni kohtelias tapa on käydä viemässä kynttilä edesmenneen haudalle joko vainajan syntymä-, kuolinpäivänä, pyhäinmiesten (vainajien muistelu-)päivänä tai jouluna.
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

Kiinnostaisiko jooga, mutta kundaliini ja yin ovat täyttä hepreaa? Helpolla kotiharjoituksella pääset jyvälle eri tyyleistä ja voit testata neljää suosituinta joogaa.

Eri joogatyylejä on olemassa niin monia, etteivät kaikki joogaa harrastavatkaan pysy perillä niistä. On voimaa kehittäviä joogasuuntauksia ja myös lempeämpiä, rentouttavia joogatyylejä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama perimmäinen tavoite: hiljentää laukkaavat ajatukset ja saavuttaa yhteys omaan sisäiseen totuuteen eli todelliseen itseen.

Anna liikkeen viedä – Kundaliinijooga

Ominaista: Tunnilla tehdään musiikin tahtiin sekä nopeita että hitaita liikkeitä: nopeat valmistavat kehoa meditatiivisiin eli hitaisiin liikkeisiin. Samaa liikettä toistetaan tarpeeksi pitkään, jotta liikettä ei tarvitse enää miettiä ja mieli alkaa vähitellen hiljentyä. Myös hengitystapaa vaihdellaan: lyhyt ja nopea hengitys lisää energiaa, pitkä ja syvä hengitys taas rauhoittaa.

Kenelle sopii: Loistava valinta etenkin istumatyöntekijälle, koska tunnilla tehdään paljon selkärangan kiertoja.

Valitse tämä, kun… Haluat kehittää tahdonvoimaasi pitkien sarjojen avulla.

Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan.

Löydä sisäinen soturisi – Astangajooga

Ominaista: Liikesarja tehdään aina samassa järjestyksessä, ja opettaja neuvoo oppilaille uusia liikkeitä edistymisen mukaan. Liikkeet tehdään syvän ja voimakkaan hengityksen tahtiin, joka kuulostaa meren kohinalta. Asennoissa pidetään vahva tuki lantionpohjasta ja vatsasta. Mielen keskittymistä autetaan kohdistamalla katse kulmakarvojen väliin. Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan. Liikkeet tehdään aina oman hengityksen tahtiin.

Kenelle sopii: Niille jotka haluavat lisää voimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää keskittymiskykyä.

Valitse tämä, kun… Tahdot lisäenergiaa aamuun tai alkuiltaan, voimaa koko kehoon ja selkeän, samaa kaavaa toistavan harjoituksen.

Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille.

Lempeää liikettä – Hathajooga

Ominaista: Lempeitä ja kokonaisvaltaisia liikkeitä tehdään hitaasti oman hengityksen tahtiin. Yhteen asentoon keskitytään rauhassa. Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille. Opettajasta riippuen tunneilla on sekä fyysisesti haastavia dynaamisia liikkeitä että lempeitä ja rauhoittavia asentoja. Tunneilla tehdään myös usein erillisiä hengitysharjoituksia.

Kenelle sopii: Kaikille, myös aloittelijoille. Hidas tahti helpottaa oppimaan asentojen oikeat linjaukset sekä yhdistämään hengityksen ja liikkeen.

Valitse tämä, kun… Haluat lisää voimaa ja rentoutta päivääsi sekä pysähtyä kuuntelemaan kehoasi.

Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa.

Päästä kaikesta irti – Yin jooga

Ominaista: Pitkät ja rauhalliset venytykset hiljentävät mielen ja parantavat sidekudosten aineenvaihduntaa. Asennoissa pysytään 2–7 minuuttia ja käytetään usein apuvälineinä esim. joogablokkeja eli palikoita, joogavyötä ja tyynyjä. Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa. Yin yhdistää joogaperinteen ja kiinalaisen lääketieteen, koska asennot vaikuttavat kehon meridiaani- eli energiaratoihin. Yin-harjoitus on meditatiivinen.

Kenelle sopii: Kaikille, jotka kaipaavat rentoutumista ja lisää liikkuvuutta. Loistovalinta etenkin niille, jotka haluavat päästä liiallisesta suorittamisesta. Koska liikkeissä ollaan pitkän aikaa, yin voi olla haastava ensimmäiseksi joogatyyliksi.

Valitse tämä, kun… Kehosi käy kierroksilla ja haluat rauhoittua ennen nukkumista.

Katso oheiselta videolta joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen neljän joogatyylin kotiharjoitus, saat pienen maistiaisen yinistä, kundaliinista, hathasta ja astangasta.