Kodin Kuvalehti
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen uskoo, että monella aikuisella on kummallinen suhde ruokaan. ”Koetaan esimerkiksi syyllisyyttä herkuttelusta.”
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen uskoo, että monella aikuisella on kummallinen suhde ruokaan. ”Koetaan esimerkiksi syyllisyyttä herkuttelusta.”

Ravitsemusterapeutin mukaan monella on vääristynyt suhde syömiseen. Esimerkiksi ajatellaan, että päivällä on hyvä syödä vain salaattia.

Muutama vuosi sitten kohistiin 5:2-dieetistä eli osaviikkopaastosta, jonka idea oli paastota kaksi päivää viikosta ja syödä muina viitenä päivänä aivan niin kuin huvittaa. Menetelmän kehuttiin paitsi keventävän oloa myös laskevan verenpainetta ja jopa pidentävän ikää. Muotivillitys meni menojaan, mutta moni uskoo yhä, että paastoaminen eli syömisen vähentäminen on terveydelle hyväksi.

Onko paastoamisesta oikeasti mitään hyötyä?

– Pätkäpaasto sopii hyvin harvalle. Yleensä tulee ylilyöntejä, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Leena Putkonen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän muistuttaa, että paastoamista on monenlaista: on uskonnollinen paasto, pätkäpaasto, totaalinen nestepaasto. On hyvin eri asia keventää ja syödä kasvis- ja kalapainotteisesti kuin ryhtyä kurinalaiselle nestepaastolle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nestepaaston terveysvaikutuksia on tutkittu huonosti.

Putkonen uskoo, että paasto on monelle ennemmin henkinen koettelemus kuin terveysteko.

– Terve ihminen on vapaa tekemään, mitä haluaa, mutta en näe paastoamisesta erityistä hyötyä, Putkonen sanoo.

– Nestepaaston terveysvaikutuksia on tutkittu huonosti. Moni sanoo kokeneensa nestepaaston jälkeen olonsa energiseksi, mutta se johtuu siitä, että ihminen menee ketoosiin, joka on elimistön varajärjestelmä nälänhätätilanteita varten. Tulee buustia, että jaksaa etsiä itselleen ruokaa.

Vajaus päivällä saa syömään illalla

Putkosen mukaan varmin valinta on syödä säännöllisesti ja terveellisesti. Erityisen tärkeää säännöllinen syöminen on herkkävatsaisille.

– En ole löytänyt tieteellistä selitystä sille, mutta moni herkkävatsainen kokee tyhjän mahan kipua. On aika tyypillistä, että voi saada kivuliaitakin kramppeja, jos ei syö säännöllisesti, Putkonen sanoo.

Hänen mukaansa epäsäännöllisestä syömisestä voi olla haittaa heillekin, jotka eivät kärsi vatsavaivoista. Jos ei syö päivän mittaan tarpeeksi, ahmii helposti liikaa illalla.

– Päivällä saattaa jäädä hirveä energiavaje ja ilta menee syödessä. Se voi johtaa ylisyömiseen, Putkonen sanoo.

– Pitkissä ateriaväleissä on myös se ongelma, ettei tule välttämättä syötyä tarpeeksi monipuolisesti niillä harvoilla kerroilla, kun syö. Saako silloin puoli kiloa kasviksia ja 30 grammaa kuitua päivässä? Tai onko kiva syödä kerralla suuria määriä?

Lähes kaikki aikuiset tarvitsevat välipalaa, että jaksavat.

Putkosen mukaan monella on vääristynyt suhde syömiseen. Lounaalle ei ole aikaa tai ajatellaan, että päivällä on hyvä syödä vain salaattia.

Se ei pidä paikkaansa.

– Lähes kaikki aikuiset tarvitsevat välipalaa, että jaksavat.

Säännöllinen ruokailurytmi pitää yllä vireystilaa ja ehkäisee ylensyöntiä. Sopiva ateriaväli on Putkosen mukaan 3–5 tuntia.

– Kolmessa tunnissa elimistön putsausjärjestelmä on siistinyt suoliston edellisen aterian jäljiltä. Vatsa alkaa murahdella ja kurahdella, ja keskittymiskyky voi herpaantua.

Kannatko syyllisyyttä syömisestä?

Jos oma ruokasuhde ei ole kunnossa, kaikenlaiset kokeilut ovat riskialttiimpia, Putkonen muistuttaa.

– Monella syömiseen liittyy syyllisyyttä. Se voi johtaa siihen, että palkitsee itsensä paaston jälkeen syömällä entistä enemmän, Putkonen sanoo.

– On äärimmäisen tavallista, että ihmisen suhde ruokaan ei ole kunnossa. Iso osa aikuisista on tyytymättömiä kehoonsa ja haluaisi laihduttaa, normaalipainoisistakin.

Ihmiset ovat tosi sekaisin ja toivoisivat, että asiantuntija sanoisi, miten asiat oikeasti ovat.

Ruokasuhteeseen vaikuttaa moni asia: lapsuuden perhe, kasvatus, puolison ruokailutavat ja jopa työpaikan kahvihuonekeskustelut.

Lisäksi ruokasuhdetta voi vääristää se, että uusia dieettejä ja villityksiä keksitään jatkuvasti. Pahasta ovat milloin hiilarit, milloin maitotuotteet.

– Ihmiset ovat tosi sekaisin ja toivoisivat, että asiantuntija sanoisi, miten asiat oikeasti ovat.

Koska ihmisellä on tarve olla hyväksytty ja rakastettu, dieeteistä haetaan turvaa – vaikka ei kannattaisi.

– Mikään dieetti ei laihduta. Niiden onnistumisprosentti on surkea. Ne ovat ennemmin varma tapa lihoa, Putkonen sanoo.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Milloinkahan saataisiin oikeasti kompetentin, tieteeseelliseen näyttöön näkemyksensä peustuvan asiantuntijan näkemyksiä?

Ei kukaan uskalla, koska hänet lynkataan julkisesti ja menettää lisäksi työpaikkansa.

Ruokavalio on tärkein ja suurin syy siihen, että normaalipaino pysyy tai, että paino laskee.  Ja että pysyt terveenä.

Kun proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien saanti on optimaalista, niin, ihminen pysyy terveenä, hoikkana ja energisenä.  Eli syömällä oikein. Keskivertoaikuisen rasvan ja proteiinin tarve on n. 60-100 grammaa päivässä. Kasvikunnan tuotteita tulisi syödä 500-1000 grammaa päivässä.

Ravinto on yksi olennainen asia, millä pystyy vaikuttamaan rasvanpolttoon. Pääsääntö on, että mitä enemmän syöt hiilihydraatteja, sitä vähemmän rasva palaa. Hiilihydraatit ovat rasvojen lisäksi kehon toinen pääasiallinen energianlähde. Mutta pelkkä hiilihydraattien rajoitus ei riitä vaan ruuan laatu, ravinnesisältö ja myös koko ravintoketju ovat äärimmäisen tärkeitä asioita.

Ruoansulatuksessa kaikki hiilihydraatit pilkotaan glukoosiksi ja varastoidaan lihaksiin ja maksaan. Glukoosin varastomuoto lihaksissa ja maksassa on glykogeeni. Kun glykogeenivarastot ovat täynnä, ja lisää glukoosia vaan elimistöön tulee, niin käynnistyy lipogeneesi, jossa glukoosista syntyy rasvaa erityisesti maksassa ja rasvasoluissa. Osa siitä päätyy ja jämähtää varastorasvaksi, eli läskiksi, riippuen elimistön energiataseesta. Liika glukoosi veressä on myrkkyä elimistölle, joten siitä on päästävä eroon tavalla taikka toisella. Elimistön kyky varastoida energiaa glykogeenin muodossa on aika rajallinen, noin vuorokauden tarve, max.

Kun hiilihydraatteja ei ole muuttaa glukoosiksi, niin maksa muuttaa rasvaa glukoosiksi ja näinollen rasva palaa eli mitä enemmän syöt hiilihydraatteja sitä vähemmän laihdut.

Hiilihydraattimäärän tulee olla alle tietyn rajan, jolloin elimistö alkaa käyttämään rasvaa pääasiallisena polttoaineenaan. Hiilihydraatit stimuloivat insuliinin tuotantoa. Ilman insuliinia ihminen ei liho. Mutta, jos ravinto sisältää liikaa hiilihydraattia, niin ihminen lihoo ja saa metabolisia häiriöitä. Mutta, jos hiilihydraattia vähennetään riittävästi, niin insuliinin tuotanto normalisoituu ja ihminen laihtuu.

Oikea hiilihydraattien määrä ruokavaliossa riippuu terveydentilastasi, mahdollisesta painonpudotustarpeesta sekä fyysisestä aktiivisuustasostasi.

Sokereissa hiilihydraattia on 100%, viljoissa 70% ja muissa kasvikunnan tuotteissa alle 15%. Siitä voi jokainen laskea, mitä suuhunsa lappaa, jos mieli pysyä terveenä.

Jotta ihminen voisi polttaa omia rasvavarastoja, tarvitaan lipaasi -nimistä entsyymiä. Lipaasi vapauttaa rasvan rasvasolusta. Insuliini ehkäisee lipaasiin toiminnan. Kun lipaasi ei toimi, niin lihominen jatkuu. Ratkaisu on yksinkertainen. Vähähiilihydraattien ruokavalio laskee insuliinitasoja ja aktivoi lipaasin, jolloin varastorasva siirtyy kierrätykseen ja energialähteeksi.

Lisätkää liikuntaa asteittain kunnes päivittäisestä liikunnasta tulee elämäntapa (muistakaa erityisesti hyötyliikunta). Liikunta on se voima, joka pitää kehon kunnossa. Kaikki liikuntamuodot kelpaavat. Etsiytykää sellaisten liikuntalajien pariin jotka todella kiinnostavat. Pääasia, että nousette sieltä sohvalta. Muista myös riittävä lepo, uni ja rentoutuminen.

Leena Putkonen

On. Muistutan, että jokainen aikuinen ihminen saa paastota, elää pyhällä hengellä tai pikkukivillä - se on oma asia. Näissä haastatteluissa kysytään asiantuntijanäkemyksiä, joita tulee niin tutkimuksia lukemalla, mutta erityisesti potilastyöstä. Ravitsemusterapeutilla on tiedossa satojen ellei tuhansien ihmisten syömiskäyttäytymishistoria, useimmilla ei-ammattilaisella oma ja jokusen muun näkemys ja kokemus.

Se, että ennen ei syöty jollain tavalla x, ei tarkoita, että se olisi nyt erityisen hyvä tapa. Ihmislaji elää nyt pidempään, mikä tuo mukanaan liudan sairauksia, joiden etiologiaan kuuluu ravitsemusseikat. Lisäksi tiede on tuonut mukanaan tietoa, joka ohjaa valintojamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla