Mustikan antosyaanit hoitavat terveyttä monin tavoin.

Vahvat väriaineet

Mustikan terveysvaikutusten uskotaan johtuvan antosyaaneista. Ne antavat marjoille, hedelmille ja kukille sinisen, punaisen tai violetin värin.

Antosyaanit suojaavat kasvia UV-säteilyltä ja taudeilta, estävät solujen hapettumista ja tuhoavat mikrobeja. Eniten antosyaaneja on tummansinisissä marjoissa.

Kansantautien kampittaja

Mustikoiden syöminen auttaa vähentämään matala-asteista tulehdusta, elimistössä hiljaa kytevää kudosten ärsytystilaa, joka altistaa pitkäaikaisille kansantaudeille. On saatu viitteitä myös siitä, että mustikka voi edistää aivoverenkiertoa ja kohentaa muistia. Lisäksi se voi auttaa ehkäisemään kakkostyypin diabetesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mustikka sisältää myös runsaasti kuitua sekä C- ja E-vitamiineja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Parantaa näköä

Antosyaanien on todettu edistävän pienten hiussuonien verenkiertoa, mikä vaikuttaa myös silmien toimintaan.

Mustikkaa on käytetty hämäränäön parantamiseen, vaikka vaikutusta ei ole todennettu tieteellisesti. Mustikoiden syöminen saattaa ehkäistä myös silmien väsymisoireita ja parantaa glaukoomapotilaiden näkökykyä.

Puolitoista desiä päivässä

Noin puolitoista desiä mustikoita päivittäin edistää terveyttä.

Marjojen kuumentaminen pienentää jonkin verran niiden antosyaanipitoisuutta. Pakastus on paras tapa, jos haluaa säilöä mustikan terveelliset ainesosat tehokkaasti talven varalle.

Asiantuntijana dosentti, tutkija Riitta Törrönen, Itä-Suomen yliopisto.

Tutkittu juttu -sarjassa tarkastelemme, mitä hyvää ja hyödyllistä tutut ruuat ja raaka-aineet sisältävät.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Kokonaisruokavalio vaikuttaa elimistön tulehdukseen.

Suomessa kasvaa 21 syötävää marjaa, jotka kaikki ovat terveellisiä.

Ruokavalio on tärkein ja suurin syy siihen, että normaalipaino pysyy tai, että paino laskee.  Ja että pysyt terveenä.

Suomessa margariinileipä, peruna, puuro ja maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan. 

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) tai perunaa ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, koska jatkuva liika hiilihydraatti mm. lihottaa, etkä jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta. 

Terveelliset ravitsemussuositukset aikuiselle ovat:

Keskivertonaisen rasvan tarve on n. 70 ja miehen n. 100 grammaa rasvoja päivässä.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, oliiviöljy, kookosöljy sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan siemenöljyjä (rypsiöljy, rapsiöljy, levite, pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen. 

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin lähes 1000 grammaa.

Juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kasvijuomia, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. 

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. Sama koskee kalaa.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät keskosvauvoille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla