Kodin Kuvalehti
Toimivan kotisalaattibaarin salaisuus on tehokkaasti järjestetty jääkaappi. Kuvat: Ulrikan Instagram @herkkutrikoissa ja Jari Hindström
Toimivan kotisalaattibaarin salaisuus on tehokkaasti järjestetty jääkaappi. Kuvat: Ulrikan Instagram @herkkutrikoissa ja Jari Hindström

Kolmekymppinen Ulrika halusi alkaa syödä mahdollisimman paljon kasviksia, mahdollisimman helposti ja mahdollisimman halvasti. Näin hän onnistui siinä.

Paljon kasviksia ilman jatkuvaa pilkkomista! Tämän tavoitteen keravalainen Ulrika Lillsunde asetti itselleen neljä vuotta sitten.

Kolmekymppinen fysioterapeutti ja fitnessvalmentaja söi tuolloin paljon salaattibaareissa. Se oli kallista eikä jatkuva kaupassakäynti sopinut yrittäjän hektisiin ja pirstaleisiin arkipäiviin.

– Koin, että tarvitsin apua siihen, että söisin enemmän kasviksia. Halusin kaupoista tutun salaattibaarin kotiin, Ulrika kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounassalaatti on helppo ja herkullinen, kun salaattibaarin ainekset löytyvät omasta jääkaapista.
Lounassalaatti on helppo ja herkullinen, kun salaattibaarin ainekset löytyvät omasta jääkaapista.

Ulrika alkoi pilkkoa jääkaappiin kurkkua, paprikaa, keräsalaattia ja paahtoi uunissa punajuurta ja lanttua. Annokset olivat alkuun liian isoja ja kurkut ehtivät vetistyä.

Suurin syy nahistumiseen olivat muovirasiat, jotka eivät olleet aivan ilmatiiviitä. Ulrika vaihtoi kerralla rasiat lasisiin ja säilyvyys parani.

Nyt Ulrika pilkkoo kerralla kolmen neljän päivän tarpeisiin. Tässä ajassa kasvikset eivät ehdi nahistua eikä ruokaa mene hukkaan.

Proteiinia ja hiilareita nyrkilliset, mutta ei mitään eläinperäistä

Ulrika käyttää salaattibaarissaan monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Apuna on satokausikalenteri, josta näkee, milloin mitäkin kasvista kannattaa ostaa.

Esimerkiksi maaliskuussa Ulrikan jääkaapista löytyivät nämä:

  • limettiä
  • punaherukoita
  • taateleita
  • ituja
  • itse tehtyä mustikkahilloa
  • marinoitua tofua
  • tomaatteja
  • pastaa
  • paprikaa
  • selleriä
  • sieniä
  • maissia
  • nyhtökauraa
  • lehtikaalia
  • salaattia
  • sitrushedelmiä
  • juureksia kuten porkkanaa ja perunoita

Kurkku, paprika ja keräsalaatti säilyvät jääkaapissa hyvinä, joten niitä salaatista löytyy aina. 

– Saan salaatista ruokaisan, kun varmistan, että annoksessa on yhden nyrkillisen verran proteiinia ja saman verran hiilareita.

Ulrika ja hänen palomiehenä työskentelevä puolisonsa ovat vegaaneja, joten salaattibaarissa ei ole mitään eläinperäistä.

Kun on lounaan aika, Ulrika nappaa salaattibaarin ainekset jääkaapista ja kokoaa ne lautaselle.
Kun on lounaan aika, Ulrika nappaa salaattibaarin ainekset jääkaapista ja kokoaa ne lautaselle.

Jääkaapista löytyy aina keitettyä riisiä, pastaa tai ohraa.

Proteiinia Ulrika saa muun muassa tofusta, tempestä, kikherneistä ja hummuksesta. Proteiineja Ulrika säilyttää erikseen jääkaapin ovessa tai pakastimessa ja maustaa ne sitä mukaa, kun niitä käytetään. Tofu saa makua esimerkiksi currytahnoista sekä tandoori- ja hoisinkastikkeista.

Hedelmät Ulrika pilkkoo suoraan lautaselle.

Sen sijaan salaatinkastikkeet löytyvät valmiina jääkaapista. Tämän hetken suosikkisalaatinkastike sisältää maapähkinävoita, chiliöljyä, soijaa, limenmehua. Tavoite on, että kastikkeista riittäisi koko viikoksi.

Satokausikalenterin mukaisia kasviksia pakkaseen

Ulrika pilkkoo kasviksia myös pakastimeen. Kesällä kesäkurpitsaa ja munakoisoa, syksyllä hokkaidokurpitsaa ja oman pihan omenoita.

Talvella Ulrika osti kilokaupalla edullisia persimoneja ja pilkkoi ne pakastimeen. Niistä syntyy smoothieita ja sorbettityylisiä jäätelöitä.

Ulrika käy kaupassa maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Tällä kertaa tarpeita on yli viikoksi ja rahaa kului noin 80 euroa.
Ulrika käy kaupassa maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Tällä kertaa tarpeita on yli viikoksi ja rahaa kului noin 80 euroa.

Kasviksia menee nyt Ulrikalla kilo päivässä. Kauppakäynteineen hän käyttää salaattibaarin valmisteluun kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia. Ei siis ihme, että Ulrika on tyytyväinen.

Varsinkin, kun neljä vuotta sitten tehty päätös ilahduttaa päivittäin myös rahapussia.

Markettien valmiissa salaattibaarissa ainekset maksavat 15–16 euroa kilo. Itse pilkottuna hinta putoaa viidennekseen kaupan hinnasta ja on vain noin kolme euroa kilo!

Innostuitko? Näin aloitat

  1. Hanki lasiset säilytysastiat. ”Meidän ovat Ikeasta ja kestäneet hyvinä jo kolme ja puoli vuotta.”
  2. Tutustu siihen, miten paljon syöt: kokoatko salaattibaarista päivän pääteaterian vai vain lisukesalaatin? ”Olen oppinut, että syön kilon kasviksia päivässä ja tiedän, että meillä kuluu kolmessa päivässä 2 kurkkua, 4 paprikaa, salaatinkerä. Syömme salaattia kahdella aterialla päivässä, illalla osana lämmintä ruokaa. Mies kokoaa rasioista myös eväät töihin.”
  3. Muista maltti. Älä pilko kerralla liikaa, jotta kasvikset eivät nahistu. ”Jos huomaan, että lehtikaali olisi nahistumassa, käytän sen smoothieen, pataan tai lasagneen.”
  4. Varaa aikaa kaupassa käyntiin. ”Kauppapäiväni ovat tiistai ja perjantai. Tavoite on, että näiden päivien aamuina jääkaappi on tyhjä.”
  5. Tee kaikki kerralla. Älä yhdistä edellisellä kerralla pilkottuja kasviksia ja uusia vaan syö kaikki ensin loppuun. Älä myöskään säilytä puolikkaita kasviksia jääkaapissa. ”Sääntöni on, että kaikki syödään pois ennen kuin pilkotaan uusia”
  6. Nauti pilkkomisesta, se vie lopulta vain tosi vähän aikaa. ”Kolmen päivän kasvisten pilkkomisen ja juuresten paahtamiseen menee aikaa puolitoista tuntia. Homma on rentouttavaa, kun kuuntelen samalla äänikirjaa tai musiikkia.”

Lisää Ulrikan ruokia löytyy Instagramista @herkkutrikoissa.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Lue myös, miten Annika on ratkaissut arjen ruokapulmat lapsiperheessä:

Tuon kasvisten paahtamisen valmiiksi ymmärrän, ja kastikkeiden teon myös, mutta kyllä kurkun, salaatin ja paprikan pilkkoo ihan hetkessä. Itselle tulee mieleen että tuo on vain osoitus somen vaikutuksesta ja siitä miten visuaalisuus korostuu instagramien yms myötä. Kaikki arjen toiminnot täytyy ns. ”tuotteistaa” metodiksi ja sen jälkeen markkinoida tuota omaa tuotetta muille somessa kuvin ja tarinoin. Markkinatalous penetroi mielen ja arjen.
Tälläiselle täti-ihmiselle tuo on vain normaalia arjen hallintaa ja syömisen etukäteen suunnittelua ja seuraavien päivien ruokien preppailua.

Vierailija

Läpipasko kirjoitti:
Te kasvisyöjät voisitte kertoa miksi ihmeessä te heitätte vihanneksia, juureksia, perunoita yms. 22 miljoonaa kiloa vuodessa roskikseen Suomessa. Tämä on kotitaloudet, entäs koulut, työpaikat jne. Miten ihmeessä olette parantamassa luontoa, kun ne viedään myös roskiksesta pois. Eikö heinän syönti olekkaan hyvää vai mikä ihme?

Lihan, kalan, kananmunien yms. syöjät heittävät puolet vähemmän eli 11 miljoonaa kiloa vuodessa.

Noista luvuista päätellen roska-autot joutuvat ajamaan kaksi kertaa enempi heinän syöjien takia.

Kummatko oikeasti säästävät luontoa.

Lähteenäni pitkälle: http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa?fbclid=IwAR0rgK88jejLO...

Siis väität että tuo 22 miljoonaa kiloa kasviksia jätteeseen tulee vain kasvissyöjien lautaselta? Että lihansyöjä heittää vain lihaa roskiin, mutta ei kasviksia? Se olisi mielenkiintoista tietää, onko tuossa luvussa mukana myös kasvisten kuoret yms jäte. Koska se on kyllä totta, että esim perunasta tulee kuori, joka heitetään pois mutta esim jauheliha paistetaan kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla