ET

Sienistä saa vitamiineja, kivennäisaineita sekä suolistoa hellivää liukoista kuitua, jota on kuivatuissa sienissä jopa enemmän kuin kaurassa.

Kasvisten keveyttä

Tuoreet sienet ovat kevyttä syötävää, sillä lähes 90 prosenttia sienten painosta on vettä. Energiaa sienissä on saman verran kuin tomaatissa.

50–70 prosenttia sienen kuivapainosta on hiilihydraatteja. Rasvaa on vain alle yksi prosentti, ja sekin on hyvälaatuista.

Hellii suolistoa

Sienet ovat keskimäärin yhtä hyviä kuidun lähteitä kuin kasvikset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sienissä on erityisen paljon hyvää liukoista beetaglukaanikuitua, samaa kuin kaurassa. Beetaglukaani sitoo vettä ja muodostaa suolistossa geelimäisen massan. Se edistää vatsan toimintaa, alentaa veren kolesterolitasoa ja tasaa veren sokeripitoisuutta aterian jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Runsaasti beetaglukaania sisältävät esimerkiksi siitake, osterivinokas, mustatorvisieni ja suppilovahvero.

Runsaasti ravintoaineita

Sienissä on useita kivennäisaineita, kuten kaliumia, seleeniä, sinkkiä ja rautaa sekä vesiliukoisia C- ja B-vitamiineja.

Lisäksi niissä on vaihtelevia määriä D2-vitamiinia. Runsaasti D-vitamiinia sisältävät muun muassa suppilovahvero ja kantarelli, joskin vaihtelu on suurta. Aurinkoisella toripöydällä pitoisuudet vielä lisääntyvät. Kantarelli sisältää myös A-vitamiinin esiastetta karoteenia.

Lihan tilalle

Sienet eivät ole vesipitoisuutensa takia varsinaisia proteiinipommeja, mutta niiden aminohappokoostumus on monipuolisempi kuin monien kasvisten.

Tuoreissa sienissä proteiineja on pari prosenttia, mutta proteiinipitoisuus vaihtelee lajista ja kasvupaikasta riippuen. Kuivatuissa sienissä sen sijaan on paljon proteiinia. Esimerkiksi tammenherkkutateissa ja kantarelleissa voi olla jopa 20–40 prosenttia proteiinia kuivapainosta mitattuna.

Vääntääkö vatsaa?

Sienten miinuspuoli on se, että ne sisältävät sienisokeria, trehaloosia, jonka hajottamiseen tarvitaan erityistä ruuansulatusentsyymiä, trehalaasia. Tämä entsyymi puuttuu osalta ihmisistä, jolloin sienisokeri ei imeydy ja voi aiheuttaa laktoosi-intoleranssin kaltaisia vatsavaivoja.

Eniten trehaloosia on kantarellissa, herkkutatissa sekä vaalea- ja rusko-orakkaissa. Myös sienten sisältämät sokerialkoholit aiheuttavat joillekin vatsavaivoja. Pitkä, 20 minuutin lempeä kypsennys auttaa vähentämään vatsahaittoja.

Asiantuntija: johtava tutkija Pirjo Mattila, Luonnonvarakeskus (Luke).

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Vierailija

Suomen sienet säteilee vieläkin Tsernobyl ydinvoimaonnettomuuden jäljiltä eikä niitä suositella syötäviksi viikoittain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla