Ainahan sitä yhden voi syödä, eikö? Kuva: Shutterstock
Ainahan sitä yhden voi syödä, eikö? Kuva: Shutterstock

Mitä nopeammin alkaa miettiä terveellisyyttä, sitä todennäköisemmin myös tekee terveellisen valinnan. Kaikki ei kuitenkaan ole vain itsestä kiinni, kertoo tuore tutkimus.

Tässäpä lohtua niille, joiden herkkulakko pettää kerta toisensa jälkeen! Itsehillintää voi treenata, mutta ihan kaikki ei ole itsestä kiinni. Jos porkkanan sijaan tuli napattua viineri, aivot saattoivat tehdä tepposen – ne kun panevat maun terveellisyyden edelle.

California Institute of Technologyn tutkimuksessa saatiin selville, että itsehillintä riippuu pitkälti siitä, kuinka nopeasti aivomme käsittelevät sellaisia asioita kuten maku ja terveellisyys. Aivot tekevät eräänlaisia mikropäätöksiä, ennen kuin ihminen tekee lopullisen valintansa.

– Halusimme tietää, missä vaiheessa ruuan maku yhdistyy valintaprosessiin ja missä vaiheessa terveellisyys, tutkimuksen kirjoittaja Nicolette Sullivan kertoi tiedotteessa.

Sullivan tiimeineen laittoi 28 opiskelijaa ensin paastoamaan neljän tunnin ajan ja laittoi sitten nämä arvioimaan 160 eri ruokaa asteikolla miinus kahdesta plus kahteen. Ruokia arvioitiin niiden terveellisyyden, maukkauden sekä sen perusteella, kuinka paljon tutkittavien teki mieli syödä ruuat kokeen päätteeksi.

Sen jälkeen koehenkilöille näytettiin kuvia ruuista, joihin he olivat jo aiemmin tutustuneet. Ruuista muodostettiin 280 satunnaista paria, ja tutkittavien piti valita hiirellä klikkaamalla kuvista ruoka, joka heitä miellytti enemmän.

Maku ratkaisee

Tutkijat analysoivat hiiren liikkeitä ruudulla. Apuna heillä oli uusi tekniikka, joka kertoi millisekunnin tarkkuudella, millä hetkellä tieto mausta ja terveellisyydestä alkoi vaikuttaa päätöksentekoon.

Jos hiirtä ohjasi ensin maku, mutta terveellisyys astui mukaan vähän sen jälkeen, tutkittavat valitsivat todennäköisemmin terveellisemmän vaihtoehdon. Jos tutkittava kuitenkin ajatteli ensin makua ja huomioi terveellisyyden vasta jonkin ajan kuluttua, ruokavalinta oli se vähemmän terveellinen.

Kuten tutkijat myös olettivat, maku osoittautui terveellisyyttä tärkeämmäksi asiaksi ihmisten mielissä. Maku on konkreettinen, ja hyödyn siitä saa heti – toisin kuin terveellisestä valinnasta. 32 prosenttia koehenkilöistä ei huomioinut ruokien terveellisyyttä lainkaan.

Itsehillintä vaatii nopeutta

Salaisuus on siis se, kuinka nopeasti aivot arvioivat ruuan terveelliseksi tai epäterveelliseksi. Mitä nopeammin arviointi tapahtuu, sitä todennäköisemmin terveellisyys menee maun edelle. Päätökset tehdään hyvin nopeasti, vain muutamassa sekunnissa, joten sekunnin osillakin voi olla suuri vaikutus lopputulokseen.

Toisessa kokeessa tutkijat havaitsivatkin, että niillä koehenkilöillä, joiden itsehillintä oli huonompi, tieto ruuan terveellisyydestä iskostui tajuntaan 323 millisekuntia myöhemmin kuin niillä, joiden itsehillintä oli rautainen.

Noh, mitäs sitten?

Aivojaan ei voi pakottaa ottamaan terveellisyyttä huomioon nopeammin, vaan se pitää tehdä esimerkiksi pakkausselosteiden avulla. Mitä näkyvämmällä paikalla ja selkeämmin esitettynä tieto terveellisyydestä on, sitä voimakkaammin se pääsee vaikuttamaan valintoihimme.

EU:ssa uudet pakkausmerkinnät on otettu suurimmassa osassa elintarvikkeista käyttöön 14.12.2014 alkaen. Tavoitteena on ollut parantaa pakkausmerkintöjen luettavuutta ja saada ravintosisältötiedot selkeämmin näkyviin.

Lue myös:

Etkö osaa vastustaa kiusausta? Näillä nikseillä opit itsehillintää

Näin pilaat takuulla nautintosi

Herkuttelusta stressaaminen voi lihottaa

Salaatista tulee aivojen BFF, kun siitä tekee rasvaisen hyvien öljyjen avulla.

Kasa mauttomia salaatinlehtiä, kurkkua ja tomaattia sekä pari suikaletta kuivaa kanaa – sellainenhan se on, lounassalaatti nimittäin, eikö vaan?

Monille ajatus salaatista lounaana saati päivällisenä tuntuu mälsältä: salaatti on helposti mauton, eikä mahakaan oikeasti tule täyteen. Keveytensä vuoksi se usein houkuttelee, mutta jää silti ankeuden takia väliin.

Todellisuudessa ongelmana ei ole itse salaatti vaan sen kokoaminen: salaatista voi saada terveellisen ja toimivan työevään sekä herkullisen illallisenkin, kun ainekset kokoaa oikein.

Huffington Post kertoo, että hyvänä lounaana toimimisen lisäksi salaatti voi olla superruokaa myös aivoille. Mutta nyt ei haeta sitä tavallista, jäävuorisalaattipohjaista ja muutamalla tomaatinviipaleella höystettyä salaattia, vaan ”valtavaa, rasvaista salaattia”.

Jos päivän aikana syö yhden ison salaatin, jossa on kunnolla mukana oikeita vihanneksia, proteiinia ja hyviä rasvoja, aivot kiittävät. Kuten Aivoliittokin kertoo, aivot todella arvostavat erityisesti hyviä rasvoja: määrän lisäksi myös laatu on tärkeää, koska aivoista jopa noin 60 prosenttia on rasvaa.

Jos haluat salaatin avulla helliä sekä kroppaa että aivoja, kokoa iso, rasvaisen salaatti tähän tapaan:

  1. Valitse pohjaksi muuta lehtivihreää kuin jäävuorisalaattia. Se kaikista tavallisin salaattipohja on paitsia mauton, myös vähemmän ravintorikas kuin moni muu sen sukulainen. Erinomainen trio on esimerkiksi kaali, pinaatti ja rucola, jotka sisältävät muun muassa rautaa, kalsiumia ja magnesiumia.
  2. Lisää pohjan kaveriksi mahdollisimman paljon erilaisia kasviksia ja hyviä proteiineja. Vain taivas on luovuuden kanssa rajana: kokeile erilaisia vihanneksia, joiden et voinut edes kuvitella sopivan salaattiin, ja vaihda tavalliset kanasuikaleet vaikkapa loheen. Hyviä rasvoja – ja samalla erinomaisia lisukkeita – saa esimerkiksi ripottelemalla salaatin päälle pähkinöitä tai pilkkomaan sekaan avocadon.
  3. Älä unohda öljyä – mutta älä myöskään valitse ihan mitä tahansa. Paras valinta öljyksi, jota vaikkapa sekoittaa salaatin sekaan tai josta tehdä oma salaatinkastike, on extra-neitsytoliiviöljy: sitä ei ole prosessoitu, mikä tekee siitä terveellisemmän ja paremman vaihtoehdon prosessoiduille öljyille. Hyvää rasvaa lisäämällä vihanneksien ja salaatin muiden huippuainesten ravintoaineet imeytyvät paremmin, jolloin esimerkiksi rasvaliukoiset vitamiinit ja muut ravinteet pääsevät tukemaan aivojen toimintaa.

Hyvinvointivaikuttajat pyörittelevät nyt Instagram-kuviinsa rasvapallosia. 

Vuodenvaihde lähestyy, ja sen mukana laihdutustrendit.

Tiukat kitudieetit ovat olleet epämuodikkaita jo jonkin aikaa, mutta silti uusin laihduttajien trendiherkku kuulostaa aavistuksen yllättävältä. Women's Health -hyvinvointilehti uutisoi, että fat balls, suoraan suomeksi käännettynä rasva- tai läskipallot, ovat nyt trendikkäistä trendikkäin välipala laihduttajalle. 

Tosiaan, tunnisteella #fatballs löytyy Instagramista yli 2 000 osumaa, joista vain osa kuvaa perinteisiä pikkulintujen ruokintaan tarkoitettuja talipalloja.

”Ensimmäiset rasvapyörykkäni!” terveysbloggaaja intoilee Instagramissa.

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen rasvapyöryköiden ydin koostuu tyypillisesti pähkinävoista ja siemenistä, ja makua tuomaan voidaan lisätä esimerkiksi vaniljaa, kanelia ja kookosöljyä. Ainesosiensa ansiosta pieni rasvapallo tarjoaa proteiinia, rasvaa ja kuitua, sekä keskimäärin 50–150 kaloria.  

Kuinka näillä laihdutetaan?

Kuinka ihmeessä kaloripitoisilla läskipalloilla laihdutetaan? No, Women's Healthin haastatteleman ravitsemusasiantuntijan mukaan ruuasta saatu rasvaa auttaa pysymään kylläisenä pitkään, ja pyörykät sopivat myös vähähiilihydraattiseen dieettiin.

Ihan yksinkertaista rasvapallolaihdutus ei kuitenkaan ole. Jos palloihin lataa kuivattuja hedelmiä ja kaurahiutaleita, niistä tulee hiilihydraattipitoisia, ja ne ovatkin energiapalloja. Energiapallot taas sopivat evääksi esimerkiksi retkeilyolosuhteisiin, mutta eivät ole laihdutusruokaa nähneetkään. 

Nämä rasvapallot ovat saaneet juhlan kunniaksi kardemummaa mausteekseen.

Rasvapyöryköitä ei Women's Healthin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sovi syödä kuin yksi tai kaksi päivässä, eikä niillä voi korvata lämpimiä aterioita. Jos annoskoot eivät pysy pikkuisina, puhutaan rasvapommeista rasvapallojen sijaan, yksi asiantuntija varoittaa.

Pallosten laihdutushyöty on siis varsin kyseenalainen. Hyviä rasvoja, kuitua ja proteiinia sisältävät pallurat ovat toki silti fiksumpi välipala kuin vaikka vastaavan kokoinen kourallinen karkkia.

 

FAT BOWL 4 LIFE! feels so good to be back in my kitchen eating my own food after being away. breakfast today is a big bowl of @thecoconutcult cream yogurt with frozen blueberries, ground flax to support my menstrual phase, cacao nibs, cinnamon to stabilize blood sugar, @paleonola, @spreadthelove almond butter and one of my coconut fat balls. i'm spending the morning meal prepping for the week ahead and donating 15% of all proceeds from my meal prep ebook, #LFAguidetomealprep to #hurricaneharvey victims. the link to my guide is in my bio if you want to support! i'll be sharing step by step tutorials on @healthy_ish instagram stories today sharing extra tips and tricks for meal prep ✌🏻 happy sunday, babes! #leefromamerica

Henkilön Lee Tilghman (@leefromamerica) jakama julkaisu

Hyvinvointivaikuttaja Lee Tilghmanin Instagram-kuvissa rasvapallonen kruunaa usein ruokalajin.

Uskallatko kokeilla kotona

Läskipalloreseptejä on lukuisia erilaisia, ja suomeksikin on julkaistu energiapallojen reseptejä. Yksi laajalle levinneistä rasvapallosten resepteistä on hyvinvointibloggaaja Lee Tilghmanin kookosrasvapallojen resepti.

Näin kuuluu rasvapallojen resepti Lee Tilghmanin mukaan:

Ainesosat:

  • 2,4 dl kookoshiutaleita
  • 1,2 dl sulaa kookosöljyä
  • 0,6 dl kookosrasvaa
  • 0,6 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,6 dl kurpitsansiemeniä
  • 1,2 dl cashewpähkinöitä
  • 1,2 dl manteleita
  • 2 rkl kaakaonibsejä
  • 1 tl kanelia
  • 3 kivetöntä medjool-taatelia
  • 0,8 dl mantelimaitoa

Valmistusohjeet:

  1. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa, kunnes niistä tulee märkää taikinaa.
  2. Pyöritä taikinasta suupalan kokoisia palloja. Laita pallot tiiviiseen rasiaan ja pakasta.
  3. Ota pallot pakastimesta 6 minuuttia ennen syömistä. 

Pallot säilyvät pakastimessa kuukausia.