Ainahan sitä yhden voi syödä, eikö? Kuva: Shutterstock
Ainahan sitä yhden voi syödä, eikö? Kuva: Shutterstock

Mitä nopeammin alkaa miettiä terveellisyyttä, sitä todennäköisemmin myös tekee terveellisen valinnan. Kaikki ei kuitenkaan ole vain itsestä kiinni, kertoo tuore tutkimus.

Tässäpä lohtua niille, joiden herkkulakko pettää kerta toisensa jälkeen! Itsehillintää voi treenata, mutta ihan kaikki ei ole itsestä kiinni. Jos porkkanan sijaan tuli napattua viineri, aivot saattoivat tehdä tepposen – ne kun panevat maun terveellisyyden edelle.

California Institute of Technologyn tutkimuksessa saatiin selville, että itsehillintä riippuu pitkälti siitä, kuinka nopeasti aivomme käsittelevät sellaisia asioita kuten maku ja terveellisyys. Aivot tekevät eräänlaisia mikropäätöksiä, ennen kuin ihminen tekee lopullisen valintansa.

– Halusimme tietää, missä vaiheessa ruuan maku yhdistyy valintaprosessiin ja missä vaiheessa terveellisyys, tutkimuksen kirjoittaja Nicolette Sullivan kertoi tiedotteessa.

Sullivan tiimeineen laittoi 28 opiskelijaa ensin paastoamaan neljän tunnin ajan ja laittoi sitten nämä arvioimaan 160 eri ruokaa asteikolla miinus kahdesta plus kahteen. Ruokia arvioitiin niiden terveellisyyden, maukkauden sekä sen perusteella, kuinka paljon tutkittavien teki mieli syödä ruuat kokeen päätteeksi.

Sen jälkeen koehenkilöille näytettiin kuvia ruuista, joihin he olivat jo aiemmin tutustuneet. Ruuista muodostettiin 280 satunnaista paria, ja tutkittavien piti valita hiirellä klikkaamalla kuvista ruoka, joka heitä miellytti enemmän.

Maku ratkaisee

Tutkijat analysoivat hiiren liikkeitä ruudulla. Apuna heillä oli uusi tekniikka, joka kertoi millisekunnin tarkkuudella, millä hetkellä tieto mausta ja terveellisyydestä alkoi vaikuttaa päätöksentekoon.

Jos hiirtä ohjasi ensin maku, mutta terveellisyys astui mukaan vähän sen jälkeen, tutkittavat valitsivat todennäköisemmin terveellisemmän vaihtoehdon. Jos tutkittava kuitenkin ajatteli ensin makua ja huomioi terveellisyyden vasta jonkin ajan kuluttua, ruokavalinta oli se vähemmän terveellinen.

Kuten tutkijat myös olettivat, maku osoittautui terveellisyyttä tärkeämmäksi asiaksi ihmisten mielissä. Maku on konkreettinen, ja hyödyn siitä saa heti – toisin kuin terveellisestä valinnasta. 32 prosenttia koehenkilöistä ei huomioinut ruokien terveellisyyttä lainkaan.

Itsehillintä vaatii nopeutta

Salaisuus on siis se, kuinka nopeasti aivot arvioivat ruuan terveelliseksi tai epäterveelliseksi. Mitä nopeammin arviointi tapahtuu, sitä todennäköisemmin terveellisyys menee maun edelle. Päätökset tehdään hyvin nopeasti, vain muutamassa sekunnissa, joten sekunnin osillakin voi olla suuri vaikutus lopputulokseen.

Toisessa kokeessa tutkijat havaitsivatkin, että niillä koehenkilöillä, joiden itsehillintä oli huonompi, tieto ruuan terveellisyydestä iskostui tajuntaan 323 millisekuntia myöhemmin kuin niillä, joiden itsehillintä oli rautainen.

Noh, mitäs sitten?

Aivojaan ei voi pakottaa ottamaan terveellisyyttä huomioon nopeammin, vaan se pitää tehdä esimerkiksi pakkausselosteiden avulla. Mitä näkyvämmällä paikalla ja selkeämmin esitettynä tieto terveellisyydestä on, sitä voimakkaammin se pääsee vaikuttamaan valintoihimme.

EU:ssa uudet pakkausmerkinnät on otettu suurimmassa osassa elintarvikkeista käyttöön 14.12.2014 alkaen. Tavoitteena on ollut parantaa pakkausmerkintöjen luettavuutta ja saada ravintosisältötiedot selkeämmin näkyviin.

Lue myös:

Etkö osaa vastustaa kiusausta? Näillä nikseillä opit itsehillintää

Näin pilaat takuulla nautintosi

Herkuttelusta stressaaminen voi lihottaa