Pätkäpaasto voi viedä laihduttamisen väärälle uralle, sanoo professori Kirsi Pietiläinen.

Ruokarytmitys ja 18 tunnin pätkäpaasto voivat auttaa painonhallinnassa ja laihtumisessa, kertoo uusi yhdysvaltalaistutkimus. Pätkäpaasto ei välttämättä polta enemmän rasvaa, mutta se voi vähentää ruokahalua, kertoo lihavuuden tutkimukseen keskittyneen The Obecity Societyn tutkimus, joka julkaistiin Obesity-lehdessä.

Pätkäpaastolla tarkoitetaan lyhytaikaista ruokailusta pidättäytymistä säännöllisesti tiettyinä kellonaikoina tai viikonpäivinä.

Kyseessä on lehden mukaan ensimmäinen tutkimus, jossa aterioiden rytmittämisen vaikutuksia aineenvaihduntaan sekä rasvan ja hiilihydraattien palamiseen mitattiin. Tutkijat käyttivät siihen erityistä hengityshuonetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Johtopäätös oli, että ruokarytmitys, jota tutkijat kutsuivat ”ruokailun sopeuttamiseksi elimistön vuorokausirytmiin”, saattaa hillitä ruokahalua ja parantaa aineenvaihduntaa. Se näyttäisi heidän mukaansa myös lisäävän rasvan palamista. Tutkijat korostavat, että tulokset ovat vasta alustavia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Professori ei kannata pätkäpaastoja

Professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuus­tutkimus­yksiköstä ei ole lainkaan varma siitä, onko pätkä­paastosta tai ruoka­rytmeistä todellista apua.

– Kaiken kaikkiaan en ole minkäänlaisten pätkäpaastojen kannalla, hän summaa.

Pietiläisen mukaan tutkimustieto pätkäpaaston ja ruokarytmityksen hyödyistä on edelleen hajanaista.

– Jotkut tutkimukset puoltavat pätkäpaastoa, mutta toisten mukaan ruokailun rytmillä ei ole mitään merkitystä, jos syö saman määrän ruokaa tietyn ajanjakson aikana, Pietiläinen sanoo.

Hänen mukaansa pätkäpaastossa on myös riskejä.

– Jos ihmisellä on taipumusta syömishäiriöihin tai kehon tarkkailuun, pätkäpaasto voi viedä hänet väärälle uralle. Se voi johtaa ylikontrolliin ja itsensä kurittamiseen, joka on syömishäiriöisen käyttäytymisen ydin.

Toisaalta Pietiläisen havaintojen mukaan pätkäpaasto ei kaikilla suinkaan hillitse ruokahalua, vaan johtaa liialliseen tankkaamiseen ennen paastoa ja sen jälkeen.

Pietiläinen suositteleekin kaikille ”tylsäksi kuvailtua, tavallista, terveellistä ja säännöllistä päivittäistä ruokailua.”

– Se on paljon parempi lähtökohta terveeseen painonhallintaan kuin säännöt, määräykset ja vippaskonstit, hän sanoo.

Neljä päivää on lyhyt aika

The Obesity Societyn tutkimus tehtiin vuosina 2014–2016. Siihen osallistui 11 miestä ja naista, jotka olivat 20–45-vuotiaita ja painoivat 68–100 kiloa. Heidän painoindeksinsä oli 25–35, eli he olivat joko lievästi tai merkittävästi ylipainoisia.

Koehenkilöt kokeilivat kahta erilaista ruokarytmiä satunnaisessa järjestyksessä. Kummassakin syötiin yhtä suuri määrä samantyyppistä ruokaa.

Ensimmäisessä mallissa koehenkilö söi kolme kertaa 12 tunnin aikana siten, että aamiainen oli kello 8 ja päivällinen kello 20. Syömättä oltiin 12 tuntia vuorokaudessa.

Toinen malli oli niin sanottu eTRF-rytmi (Early Time-Restricted Feeding), jossa syödään kolme ateriaa kuuden tunnin aikana niin, että aamiainen oli kello 8 ja päivällinen kello 14. Syömättä oltiin 18 tuntia vuorokaudessa.

Osallistujat noudattivat kumpaakin mallia yhtäjaksoisesti neljän päivän ajan. Heidän ruokahaluaan ja nälkähormoniensa määrää mitattiin aamuin illoin. Neljäntenä päivänä tutkijat mittasivat hengityshuoneessa, paljonko kaloreita, hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiinia tutkittavat olivat polttaneet.

Tutkijat havaitsivat, että eTRF-rytmi ei merkittävästi vaikuttanut kalorien palamiseen. Se kuitenkin vähensi nälkähormoni greliinin määrää ja lisäsi jonkin verran rasvan palamista.

Pietiläinen huomauttaa, että neljän päivän testausaika on liian lyhyt aika oleellisten painonmuutosten tai aineenvaihdunnan muutosten toteamiseen.

Napostelu ei kannata

Voiko pätkäpaastosta sitten olla hyötyä?

– On selvää, jos joku kokee oma syömisenä karkaavan käsistä, ruokailun säätelystä voi olla hyötyä, Pietiläinen sanoo.

Säätely voi olla tarpeen, koska elämme Pietiläisen mukaan ”laidunkulttuurissa, jossa ruokaa on tarjolla koko ajan ja sitä suorastaan tuputetaan”. Sitä paitsi jatkuva napostelu voi olla haitallista aineenvaihdunnalle.

– Keho tarvitsee lepoa. Ruoka-aikojen pitäisi olla säännöllisiä ja niiden välissä tulisi olla oikeita taukoja.

Pietiläinen suosittelee ruokailun väliin vähintään neljän tunnin taukoa ja lisäksi yön yli kestävää 10 tai 12 tunnin paastoa.

Suomessakin on yleistynyt trendiksi asti 5 + 2 -pätkäpaasto, jossa viiden päivän ajan normaalisti ja sitten kahden päivän ajan hyvin niukasti, esimerkiksi 500 kilokalorin verran.

”Ruoka-aikojen pitäisi olla säännöllisiä ja niiden välissä tulisi olla oikeita taukoja.”

– Olen kuullut tästä hyviä ja huonoja kokemuksia, Pietiläinen sanoo.

Osa on kokenut hyvänä rajoittaa syömistä kahtena viikonpäivänä, tavallisesti torstaina ja sunnuntaina tai maanantaina ja torstaina. Osalla kokemukset ovat kuitenkin huonoja.

– He ryhtyvät automaattisesti tankkaamaan ennen paastopäivää ja sen jälkeen ruokaa ahmitaan taas kaksin käsin, Pietiläinen kertoo.

Selvää on hänen mukaansa se, että 500 kaloria vuorokaudessa ei riitä täyttämään täysipainoisesti vitamiinien ja proteiinin tarvetta.

– Näinä päivinä ihminen jää vajaaravituksi. Jos sitten muina päivinä syödään hiilihydraatteja ja rasvaa yli tarpeen, heilutaan ääripäästä toiseen. Se ei ole hyväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla