Jos palelet helposti, valitse talvella lounaaksi mieluummin lämmittävää keittoa kuin kylmää salaattia. Kuva: Shutterstock
Jos palelet helposti, valitse talvella lounaaksi mieluummin lämmittävää keittoa kuin kylmää salaattia. Kuva: Shutterstock

Kymmenes kuppi kahvia ei välttämättä ole paras ratkaisu, kun iltapäivällä alkaa taas väsyttää. 

Ovatko talvikilot sinullekin tuttu juttu? Syömisen hallinta voi olla monelle vaikeaa juuri talvisin. Pimeä vuodenaika, kaamosoireet ja väsymys voivat lisätä ruokahalua, ja moni huomaa himoitsevansa etenkin hiilihydraattipitoisia herkkuja.

– Talvella täytyisi väsymyksestä huolimatta jaksaa huolehtia säännöllisestä ateriarytmistä. Muuten väsymys ajaa helposti siihen, että hakee hetken piristystä vaikka suklaasta, sanoo ravitsemusterapeutti Marja Ruuti.

– Suklaan, makeisten ja leivonnaisten syöminen voikin piristää, mutta vain hetkeksi. Sitten taas väsyttää, Ruuti muistuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Taikatemppua ongelman ratkaisemiseksi ei ole, mutta on hyvä lähtökohta, jos syö säännöllisesti – mieluiten kolmen tunnin välein – monipuolisesti ja kohtuullisen kokoisia annoksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosi lämpimiä ruokia

Marja Ruuti kannustaa syömään talvisin lämpimiä ruokia.

– Kylmät salaatit ja smoothiet ovat talvella kauhistus varsinkin helposti palelevalle. Kylmä ruoka verottaa kehon lämpövarantoja, sillä kehon täytyy lämmittää ruoka, ennen kuin se voi alkaa sulaa. 

Talvisin kannattaa kokeilla lämpimiä ja mausteisia keittoja ja pataruokia, joihin tulee runsaasti juureksia ja muita kasviksia. Nekin voivat hillitä hiilihydraattien himoa.

Ravitsemusterapeutti Linda Viitasalo puolestaan suosittelee syömään talvisin satokauden mukaisesti, eli niitä kasviksia ja hedelmiä, joita on parhaiten saatavilla. Näin ruokavalioon saa myös vaihtelua.

– Kasvikset, hedelmät ja marjat keventävät ruokavaliota, ja siten ne voivat auttaa osaltaan väsymykseen. Niistä saa myös vitamiineja, kivennäisaineita ja muita ravintoaineita, jotka auttavat pysymään virkeänä.

Tuhdisti vai kevyemmin?

Liian tuhti lounas voi viedä puhdin työpäivän aikana. Liian kevyt lounas taas ei välttämättä tuo tarpeeksi energiaa – ja illalla tekee mieli mättää ruokaa kaksin käsin.

– Lounaan ja päivällisen koostumuksella ja määrällä on suuri vaikutus jaksamiseen – joskin yksilöllinen. Mahalaukun äärimmilleen täyttävä annos on aina väsyttävä, Marja Ruuti sanoo.

Työpäivän jälkeen kannattaa syödä sekä päivällinen että iltapala. Se auttaa pitämään annoskoot maltillisina ja helpottaa nukahtamista sekä parantaa unen laatua.

Ota deetä, harkitse monivitamiinia

Vitamiinihyllyllä suomalaisille on talvisin yksi pakollinen ostos: D-vitamiini. Monivitamiinivalmiste taas voi olla hyvä tuki, jos ruokavalio ei ole tarpeeksi monipuolinen.

– C-vitamiinista voi olla apua, jos tuntuu saavan flunssan kovin herkästi. Sitä voi ottaa purkista, tai juoda vaikka tyrnimehua, Marja Ruuti neuvoo.

Flunssan uhatessa voi kokeilla myös sinkkiä, mutta vain tilapäisesti: 75 milligrammaa 2–3 päivän ajan. Ruuti suosittelee sinkin kanssa varovaisuutta, sillä sen jatkuva käyttö voi aiheuttaa epätasapainoa kehon hivenaineissa.

Kokeile näitä!

  1. Vastustuskykyään voi tukea talvisin viherjauheilla. Niissä on paljon mineraaleja, vitamiineja, lehtivihreää ja fytokemikaaleja.
  2. Smoothien voi myös lämmittää! Kuumenna vedenkeittimessä vettä ja kaada vesi kattilaan. Lämmitä smoothieta viitisen minuuttia laakealla lautasella kuuman veden päällä.
  3. Yhdessä syöminen on hyvä keino taltuttaa talveen liittyvää alakuloa – esimerkiksi illallinen ystävien kanssa tai se, että arki-iltana keitetään teetä ja syödään jotain pientä.
  4. 3–4 kuppia kahvia päivässä on vielä hyvä määrä, jolla voi olla jopa terveysvaikutuksia. Jos kuitenkin kofeiini saa levottomaksi tai ei sovi vatsalle, voi tuokin olla liikaa.

Syö kuin ravitsemusterapeutti!

Ravitsemusterapeutit Marja Ruuti ja Linda Viitasalo syövät kumpikin viisi ateriaa päivässä. 

Marjan ruokapäivä:

Aamupala: ”Lämmintä puuroa, jossa on marjoja, viherjauhetta ja kananmunaa tai jauhettuja siemeniä. Jauhetut siemenet sulavat hyvin.”

Lounas ja päivällinen: ”Reilusti kypsennettyjä kasviksia, joskus keiton muodossa. Jokin proteiiniannos: kalaa, kanaa tai kalkkunaa. Aina pieni annos tuoresalaattia, jossa on kylmäpuristettua öljyä. Vaihtelen oliivi- ja rypsiöljyä.”

Välipala: ”Jokin hedelmä.”

Iltapala: ”Kypsennettyjä kasviksia, joiden päällä on hampunsiemenrouhetta, tai papupastaa ja kasviksia. Tai siemenistä ja marjoista tehty smoothie. Lämmitän sen vesihauteessa, koska kehoni kaipaa lämpöä.”

Purkista: ”D- ja C-vitamiinia: huomaan tarvitsevani jälkimmäistä immuniteetin vahvistamiseksi. Otan kuureina monivitamiini-hivenainevalmisteita. Viherjauheet ovat luonnon omia ravintolisiä.”

Lindan ruokapäivä

Aamupala: ”Talvella laitan puuroon puolukoita, kesällä kauden marjoja. Lisään puuroon myös raejuustoa, runsasrasvaista margariinia ja maitoa. Lisukkeena voi olla vielä hedelmä, leipäviipale tai jugurttia.”

Lounas ja päivällinen: ”Syön samantyyppisesti kesällä että talvella. Työpäivän aikana syön usein lounasravintolassa. Kesällä saatan grillata, tehdä salaatteja ja wokkeja, talvella teen enemmän perinteisiä keitto- ja laatikkoruokia, kuten makaronilaatikkoa tai hernekeittoa. Talvella saatan hauduttaa ruokaa savipadassa useamman tunnin.”

Iltapala: ”Jugurttia tai rahkaa hedelmillä tai marjoilla, ehkä pähkinöitä, siemeniä tai mysliä. Syön usein 100-prosenttista kauraleipää päällysteiden kanssa.”

Purkista: ”D-vitamiinia loka-maaliskuun.”

Huhhuh

Ihan näin potilaana ollessa voin sanoa, että sairaalassakin syödään monipuolisemmin kuin tuon Rva Ruudin ohjeilla. 😂 😲
Nälkä kursis suolistossa ja kiukku pukkais pintaan jo aamusta. Aloitin Sulamon uudestaan että saan taas ruokarytmin ja hivenaineet kohdilleen kotiuduttua. Sen mukaan kun menee ei voi mennä metsään.
Lindalla terveempi tapa.
Kaikkea se maa elättää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla