Kuvat
Shutterstock
Hyvä terveys
 Naudanlihaa syömällä lämmität ilmastoa paljon enemmän kuin sikaa tai broileria syömällä.
Naudanlihaa syömällä lämmität ilmastoa paljon enemmän kuin sikaa tai broileria syömällä.

Terveyden vaalimisessa kasviksille ja hedelmille kuuluu kiistatta kuningasrooli. Ne myös pienentävät hiilijalanjälkeäsi. Katso millä korvaat lihaa ja maitoa.

Arvostetun Nature-tiedelehden lokakuussa 2018 julkaisema tutkimus kertoo, että ilmaston vaarallisen lämpenemisen välttämiseksi lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa jopa 90 prosenttia.

Se tarkoittaisi nykytilanteeseen verrattuna keskimäärin 75 prosenttia vähemmän naudanlihaa, 90 prosenttia vähemmän sianlihaa ja puolet vähemmän kananmunia. Tärkeintä on tiputtaa punaisen lihan kulutusta ja erityisesti lihajalosteita.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suosituksen mukaan punaista lihaa eli nautaa, sikaa ja lammasta sekä lihavalmisteita tulisi terveyssyistä syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa eli käytännössä noin 70 grammaa päivässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oxfordin yliopiston mukaan vegaaninen ruokavalio on todennäköisesti merkittävin yksittäinen keino vähentää kasvihuonekaasuja, happamoitumista, rehevöitymistä sekä maan ja veden käyttöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kasvispäivä kerran viikossa

Luonteva ensiaskel terveempään ja ekologisempaan eloon on viettää kasvispäivä kerran viikossa. Silloin lihaa ei syödä laisinkaan.

U.S. News & World Report laittoi ravitsemuksen asiantuntijoiden voimin 40 eri ruokavaliota paremmuusjärjestykseen esimerkiksi sydänterveyden ja verensokerin hallinnan perusteella. Tässä listauksessa ykkössijalle päätyi Välimeren dieetti tasapistein samantyyppisen DASH-dieetin kanssa. Välimeren dieetin avulla ihmiset elävät keskimäärin kuusi vuotta pidempään kuin tavallisella länsimaisella ruokavaliolla.

Näistä ruokavaliovalinnoista myös ilmasto kiittää. Siirtyminen kasvisvoittoiseen siipikarjalla, kaloilla ja oliiviöljyllä kyllästettyyn välimerelliseen dieettiin voisi vähentää maapallon lämpenemistä 15 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa miljardin auton poistumista teiltä.

Mitä lihan ja maidon tilalle?

  • LIHAN voi korvata tutuissa resepteissä kokonaan tai osittain kasviproteiinilla. Esimerkiksi jauhelihapaketista voi laittaa puolet pakkaseen ja korvata tämän osuuden soijarouheella, nyhtökauralla, kauramurulla tai härkiksellä. Kanan voi korvata soijasuikaleilla tai soijapavuista valmistetulla Oumphilla.
  • MAITOTUOTTEIDEN osalta kerma on erittäin helppo korvata kaura- tai soijapohjaisilla tuotteilla. Lehmänmaitolitran tuotanto vaatii 13 kertaa enemmän maapinta-alaa ja tuottaa kolme kertaa suuremmat ilmastopäästöt kuin soijamaitolitran tuotanto. Kaurapohjaiset tuotteet lienevät ympäristön kannalta tätäkin parempia.

Asiantuntija: Annukka Valkeapää, Suojeluasiantuntija, WWF.

Punaisen lihan kulutus ei ole kasvanut Suomessa viimeiseen 40 vuoteen, joten miksi sen syöntiä pitäisi vähentää, kun lihan terveyshyödytkin ovat kiistattomat?

Kaikki tutkimukset, joissa muka liha on syypää johonkin sairauteen on tehty kyselytutkimuksella, mitä nyt ehkä tuli syötyä. Näissä tutkimuksissa ihmisten kokonaisravitsemus on ollut huonoa (sokeria, siemenöljyjä, jauhoja ja lisäaineita), jotka tutkitusti aiheuttavat sairauksia ja lihottavat. Mutta syypääksi on laitettu liha, ei kasvisten ja kalan puute.

Ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta elämästä, mutta olemme jo tuhonneet 83 prosenttia luonnon­varaisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista.

Väestön räjähdysmäinen kasvu on oikeasti ongelma, joka pitäisi saada pysähtymään.

Suomalainen syö keskimäärin (vuonna 2018) punaista lihaa vuodessa  28 kiloa ja broileria 12 kiloa eli yhteensä lihaa syödään 40 kiloa vuodessa. Eli viikossa suomalainen syö lihaa 770 grammaa, josta punaisen lihan osuus on 540 grammaa. Osa tästä lihasta päätyy kissojen ja koirien ruuaksi sekä ruokahävikkiin.

Lähteet: Luke ja lihatiedotus

http://www.peltolanmakihighland.fi/uncategorized/ehdotus-siita-etta-vilj...

Suurin osa maapallon väestöstä ei juo lehmän maitoa. Jos maito vahvistaisi luustoa, suomalaisilla olisi maailman vahvimmat luut, mutta kun ei ole, vaan heikot.

Nykyaikaisen käsitellyn maidon kalsium imeytyy huonosti ja laktoosin lisäksi maitoproteiini aiheuttaa monelle ongelmia. Maitotuotteet ovat monella yksi keskeisistä syistä suolisto-oireisiin, allergioihin, atopia- ja  astmaoireisiin sekä erilaisiin iho-ongelmiin (mm. akne). Maitotuotteiden eliminointi helpottaa usein näitä oireita, ja moni oireista kärsinyt pääsee pysyvästi eroon sekä ongelmasta että lääkityksestä. Lisäksi maitotuotteet keräävät limaa ja ovat usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitystieinfektioissa sekä korvatulehduksissa.

Laadukkaat kypsytetyt juustot, voi, kerma ja hapatetut maitotuotteet saattavat sopia, joten kokeile niitä. Esimerkiksi juustoista (edam ja gouda) saa tärkeää  K2-vitamiinia.

Voi kiloon kuluu noin 18 l maitoa. Tästä tulee ylijäämänä noin 16 litraa rasvatonta maitoa, josta tulee noin 1,6 kg rasvatonta maitojauhetta. 10 miljoonasta voi kilosta syntyy 16 milj kg rasvatonta maitojauhetta, jonka maailman markkinahinta on erittäin alhainen.

Siksikö Suomessa suositellaan ja juotetaan laitoksissa rasvatonta maitoa, kun se on vähän niinku ylimääräistä "jätettä", josta täytyy päästä eroon ?

1 dl maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä sisältää 3 grammaa proteiinia, 1 µg lisättyä D-vitamiinia (ihan sitä samaa, jota myydään ravintolisänä purkissa tai tippapullossa), 5 grammaa hiilihydraattia ja 121mg kalsiumia  (lähde: Fineli).

Proteiinin tarve on 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino) päivässä.

D-vitamiinin tarve on 50-100 µg päivässä.

Juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kasvijuomia, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla