Herkullinen smoothie, ah! Mitä pahaa tässä muka voi olla? Kuva: Shutterstock
Herkullinen smoothie, ah! Mitä pahaa tässä muka voi olla? Kuva: Shutterstock

Hedelmät hedelminä ja kasvikset kasviksina. Olisiko siinä uusi ja terveellinen trendi smoothieiden jälkeen?

Suomessa on jatkunut nyt vuosien ajan smoothiebuumi. Mehu- ja smoothiebaareja on noussut runsaasti katukuvaan. Smoothien tai hyvinvointijuoman napata helposti myös lähikaupasta tai -kioskista.

Smoothietyyppinen juoma on oivallinen tapa nauttia osa päivän pakollisista kasvis- ja hedelmäannoksista silloin tällöin. Suomalaissuosituksen mukaan meidän pitäisi saada vuorokaudessa 500 grammaa kasviksia, mutta todellinen kulutus jää kauas siitä.

Suositusten lisäksi ruokailujamme ohjaavat erilaiset trendit. Ravitsemustutkija Heli Kuusipalon mukaan toisinaan on muodikasta nauttia päivän ateriat tai osa niistä juomalla.

Varsinkin laihduttajat suosivat nestemäistä ruokaa, vaikka smoothie voi olla melkoinen kalori- ja lisäainepakkaus:


Myös kauppojen markkinointi ja ruokailuympäristön muutokset vaikuttavat kuluttamiseen. Esimerkiksi pakkauskoot ovat muuttuneet radikaalisti ja tietyt tuotteet hyppäävät helposti silmille, Kuusipalo kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden ravintotutkimuksen julkaisun yhteydessä keskiviikkona.

– Kaupassa puolen litran juomapullo maksaa saman verran kuin 1,5 litran pullo. Sekin ohjaa valintojamme.

THL:n tutkija Niina Kaartinen vahvistaa, että niin virvokkeiden kuin muiden juomien kulutus on runsasta, mutta mitään dramatiikkaa siinä ei ole – ei ainakaan vielä, jos trendi ei jatku pidempään.

Jos nauttii energiapitoisia juomia, on syytä alkaa pienentää niiden annoskokoja, Kaartinen suosittelee.

Siinä missä naiset juovat useammin keinotekoisesti makeutettuja juomia, nuoret miehet juovat paljon sokeroituja virvoitusjuomia.

– Juomien kulutukseen, kuten myös muiden elintarvikkeiden kulutukseen vaikuttaa laaja tarjonta kaupoissa, ravintoloissa ja kahviloissa. Runsas elintarvikeympäristö ruokkii ruuan ja juoman kulutusta. Kannattaa siis tutustua juomapakkausten ja pullojen merkintöihin sekä tiedostaa niiden sisältämiä energiamääriä. Myös hedelmäsmoothiet sisältävät kohtuullisen paljon energiaa, Kaartinen sanoo.

”Hedelmäsmoothiet sisältävät kohtuullisen paljon energiaa.”

– Veden käyttö janojuomana on suositeltavaa. Vähärasvaiset maitotuotteet ovat myös hyviä ruokajuomia, koska niistä saadaan elimistölle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten D-vitamiinia ja kalsiumia.

 

6 kysymystä suomalaisten arkisista juomistavoista

  1. Paljonko suomalaiset juovat nesteitä keskimäärin päivässä?
    ”Suomalaiset aikuiset juovat keskimäärin noin kaksi litraa päivässä. Miehet juovat 2,2 litraa päivässä ja naiset 2,0 litraa päivässä. Tähän ei lasketa mukaan ruuan, esimerkiksi keittojen, mukana tulevaa nestettä.”
     
  2. Mitä suomalaiset juovat eniten?
    ”Juomistavoissa myönteistä on se, että vesijohtovesi on edelleen tärkein janojuoma. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Naiset juovat eniten vettä, kahvia ja teetä. Teen juonti on naisilla yleisempää kuin miehillä.
    18–44-vuotiaat miehet kuluttavat puolestaan muita ikäryhmiä enemmän sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia ja mehuja.”
     
  3. Miksi nuoret miehet juovat paljon sokerijuomia?
    ”Tähän ei ole yhtä syytä. Nuorten elintavat ja elämänrytmi eroavat vanhempien elintavoista ja elämänrytmistä.
    Runsas juominen ei sinänsä ole huono ruokailutottumus. Esimerkiksi liikuntaa harrastaessa tai kuumalla ilmalla tarvitaankin enemmän nestettä. Keskeisempää on juomien laatu.
    Jokainen voi kiinnittää huomiota juomien laatuun: vesi on hyvä janojuoma.”
     
  4. Saavatko suomalaiset liikaa sokeria juomalla?
    ”Juomista saadaan helposti liikaa ylimääräistä energiaa.
    Sokeroitujen virvoitusjuomien ja mehujen kulutus suomalaisilla aikuisilla on vielä kuitenkin maltillista. Olisi hyvä, jos näiden juomien kulutus ei nousisi.
    Tutkimuskirjallisuuden perusteella tiedetään, että sokeroitujen juomien käyttö on yhteydessä muihin huonoihin elintapoihin ja ruokavalintoihin sekä esimerkiksi lihavuuden yleistymiseen.”
  5. Onko väliä, nauttiiko päivän energiamäärän juoden vai syöden?
    ”On suositeltavaa nauttia päivän tarvittava energia ensisijaisesti syöden. Tällä tavoin kylläisyys saadaan paremmin aikaan ja se pysyy pidempään yllä, kun nautitaan kiinteää ruokaa. Tämä johtuu siitä, että syömistapahtuma on hitaampi ja keho ehtii reagoida siihen.
    Ideaalitapauksessa päivässä on selkeä ateriarytmi, jolloin tarpeeseen nähden sopivaa energiansaantia on helpompi säädellä. Tarpeeseen nähden liiallista energiansaantia tulee välttää.”
     
  6. Onko juomisen suhteen havaittu merkittäviä alueellisia tai koulutuksellisia eroja Suomessa?
    ”Alueellisista eroa juomien kokonaiskulutuksessa ei ole analysoitu. Ainoastaan maitolaatujen alueellisia ja ikäryhmittäisiä erot on alustavasti katsottu.
    Rasvattomien maitojuomien käytössä ei ole suuria alueellisia eroja, mutta vähärasvaisia maitojuomia (rasvaa alle 2 prosenttia) kulutetaan eniten Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöalueilla ja vähiten Uudenmaan yhteistyöalueilla.
    Keskitason koulutusryhmään kuuluvat henkilöt kuluttavat eniten rasvattomia maitojuomia. Vähärasvaisten maitojuomien kulutus on suurinta alimpaan koulutusluokkaan kuuluvilla.”

Vastaajana THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen.