Nainen söi kolmen viikon ajan aamupalaksi kaurapuuroa – 5 asiaa, jotka kokeilu opetti

Mitä kävi, kun puuroa hyljeksivä nainen söi kaurapuuroa aamiaiseksi kolmen viikon ajan?

Puuro on loistava aamupala, kunhan siihen sujauttaa muutakin kuin pelkkiä hiutaleita.

Rakastan ruokaa – ja vielä enemmän rakastan sitä, että saan syödä erilaisia ruokia.

Siitä syystä syön myös viikon jokaisena aamuna erilaista sapuskaa. Yhtenä päivänä hurautan aamupalaksi smoothien, toisena teen kananmunaleivät ja kolmantena lusikoin turkkilaista jogurttia hedelmien kera.

Vaihtelunhalullani on kuitenkin kääntöpuolensa. Sen takia syön joskus varsin pienen aamiaisen – ja sen takia myös suhtaudun arkisiin aamiaisvaihtoehtoihin melko penseästi.

Kaurapuuro on yksi niistä aamiaisvalinnoista, joista en ole koskaan innostunut. Siitä on muodostunut päässäni synonyymi tylsälle ja arkiselle.

Mutta jotain houkuttelevaa puuroaamiaisessa kuitenkin on.

Monet terveysalan ammattilaiset hehkuttavat kaurapuuroa aamiaispöydän aateliseksi. Tutkimusten mukaan kaura voi auttaa laskemaan koresterolitasoja ja se tasaa verensokerin piikkejä. Lisäksi kaura auttaa suolistoa pysymään kunnossa.

Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan täysjyvätuotteiden päivittäinen nauttiminen pidentää jopa elinikää ja vähentää riskiä sydänsairauksiin. Hyvä määrä täysjyvätuotteita on jo 28 grammaa päivässä. Yksi puurolautasellinen siis täyttää tarpeen!

Päräyttävien terveysvaikutustensa takia intouduin kokeilemaan kolmen viikon ajan, josko kaurapuuro sopisi minullekin.

Kahta lipsahdusta lukuun ottamatta söin kaurapuuroni tunnollisesti joka aamu. Kokeilu opetti minulle paljon rutiineista, näläntarpeestani ja vatsani toiminnasta.

Listasin viisi asiaa, jotka puurokokeilu opetti:

1. PELKKÄ VESI JA PUUROHIUTALEET EI VIE PITKÄLLE…

Ensimmäinen päiväni kaurapuuron kyydittämänä alkaa hyvin. Keitän kello kahdeksan aikaan puuroni veteen kattilassa ja nautin sen pakastemustikoiden kera. Lorautan perään soijamaitoa. Sapuskan maku on vähän tympeä, mutta lapan lautasellisen kitaani suuremmitta tuskitta.

 Nälkä on kuitenkin kiljuva jo kello kymmeneltä.

Syön yleensä lounaan kello 11 aikaan. Puuroaamiaisen jälkeen nälkä on kuitenkin kiljuva jo kello kymmeneltä.

2. …MUTTA ONNEKSI KAURAPUUROA VOI TEHDÄ VAIKKA MILLAISILLA TAVOILLA.

Mikä meni ensimmäisenä päivänä vikaan? Puuronhan pitäisi pitää hyvin nälkää!

Ensimmäisenä aamuna mönkään meni tietenkin se, että puuroni oli pelkästään sitä itseään, eli puuroa. Jos kauraisesta aamiaisestaan haluaa mahdollisimman täyttävän, siihen pitää lisätä proteiinia, rasvoja ja marjoja tai hedelmiä.

Toisenä päivänä lisään veteen keitettyyn puurooni raejuustoa, pähkinävoita ja reilusti marjoja. Selviydyn loistavasti lounaaseen saakka ilman, että kärvistelen nälässä.

Ensimmäisen viikon aikana kokeilen runsaasti erilaisia lisukekomboja. Yhtenä aamuna kokeilen kananmunapuuroa. Se vasta pitääkin nälän loitolla!

3. KUITUPITOINEN AAMIAINEN PITÄÄ VATSANI KUNNOSSA.

Minulla on vatsa, joka menee sekaisin satunnaisesti ja turpoaa melko usein. Kokeilujakson aikana minulla oli suurempia vatsanväänteitä ainoastaan silloin, kun söin aamiaiseksi jotain muuta kuin puuroa.

Kokeilujakson ensimmäisenä viikonloppuna puuro alkaa maistua puulta. Olen tylsistynyt aamiaiseeni ja vaihdan lennosta kananmunaleipiin ja hedelmillä höystettyyn jogurttiin. Se tuntuu pitävän nälän ihan yhtä hyvin kurissa kuin runsas puurokin. Iltapäivällä kuitenkin huomaan, että vatsaani alkaa pitkästä aikaa vääntää.

Vatsanväänteisiin voi toki vaikuttaa moni muukin asia kuin aamupalavalinta. Kaurapuuro ei välttämättä ole korjaus kaikkiin mahaongelmiini. Kokeilujaksoni aikana minulla oli kuitenkin huomattavasti vähemmän vatsaongelmia kuin normaalisti. Parin viikon jälkeen uskon vakaasti, että kuitupitoinen aamiainen toimii ainakin minun vatsalleni loistavasti.

Tiesitkö? Tutkimuksissa on huomattu, että täysviljat edistävät vatsan ja suoliston toimintaa. Niiden on myös huomattu vähentävän erityisesti suolistosyövän riskiä.

4. KUN SYÖ RAVITSEVAN AAMIAISEN, ILTAPÄIVÄLLÄ EI TEE MIELI NAPOSTELLA.

Työpaikkani on pullansyöjän paratiisi. Erityisesti iltapäivisin naposteluntarve kohoaa käsittämättömäksi ja saatan vetää napaani niin paljon sokeriherkkuja, että käyn ylikierroksilla.

 Kokeilujakson ensimmäisenä viikonloppuna puuro alkaa maistua puulta.

Toisella puuroviikolla huomaan, etten ole samalla tavalla himoinnut iltapäiväherkkuja. Kaurapuuron hitaasti imeytyvät hiilihydraatit tuntuvat pitävän verensokerin tasaisena pitkälle iltapäivään.

5. AAMUT HELPOTTUVAT, KUN RUOKAA EI TARVITSE ARPOA.

Aamut ovat minulle kova kompastuskivi. Olen surkea heräämään ajoissa ja rakastan torkuttamista.

Kolmen viikon kokeilun aikana päivieni aloitus sujuu totuttua sukkelammin. Huomaan, että luksuksena pitämäni aamupalojen vaihtelu on vienyt aamuistani aimo annoksen ylimääräistä aikaa.

Kun syön samaa ruokaa joka aamu, liikkeelle lähtö helpottuu huomattavasti. Ja vielä enemmän aikaa säästävät tuorepuurot. Niihin hurahdan kokeiluni aikana ihan täysin.

JATKUIKO PUUROILU KOLMEN VIIKON JÄLKEEN?

Kokeiluviikkojeni jälkeen nautin hyvällä omalla tunnolla aamiaiseksi smoothien.

Vaikka puuroaamiainen teki minulle selvästi hyvää, uusi aamupalarutiini ei mullistanut koko elämääni. Sen sijaan se sai minut kyllä innostumaan puurosta, vaikka aiemmin en ole pitänyt sitä juuri minään.

Kokeiluviikkojen jälkeen olen syönyt puuroa aamuisin erityisesti silloin, kun olen halunnut jouduttaa arkeani. Muuten olen tarttunut milloin leipään, smoothieen tai jogurttiin.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Me Naisissa lokakuussa 2017.

Mikrossa munapuuro syntyy yksinkertaisesti:

  1. Sekoita kaurahiutaleet ja neste, kuten maito, kauramaito tai vesi.

  2. Riko muna erilliseen kulhoon ja vispaa sen rakenne rikki.

  3. Lisää vispattu muna kaurahiutaleiden ja nesteen sekaan. Sekoita ja laita mikroon.

  4. Pidä puuroa mikrossa minuutti kerrallaan ja sekoita välillä, jotta rakenteesta tulee kermainen eikä paakkuinen. Kaksi tai kolme minuuttia mikrossa pitäisi riittää.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?