Toimittaja Milla Kukkonen kärsi pitkään pahoista vatsavaivoista, joita yritti korjata rajuilla ruokavaliomuutoksilla. Sitten hän havahtui siihen, että kyse olikin jostain ihan muusta.

”Miksi tämä on aina tällaista?” kysyn kumppaniltani maatessani sikiöasennossa sängyllä.

Yritän hieroa mahaani samalla, kun turhautumisen kyyneleet pyrkivät silmiini. Kismittää niin kovasti. Taas kerran koko ilta menee lepäillessä ja päivitellessä, kun vatsaa turvottaa ikävästi. Oliko taas pakko syödä se pulla, kadun aiemmin päivällä tekemääni herkutteluvalintaa.

Muutama vuosi sitten kovat vatsavaivat olivat arkeani. Nyt ne ovat kuitenkin tiessään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aluksi yritin päästä vaivoista eroon rajuilla rajoitteilla. Lopulta ratkaisu vaivoihin oli hyvin yksinkertainen: se, että lopetin ruuasta stressaamisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Satunnaisesta turvottelusta päivittäiseksi piinaksi

Toiminnalliset vatsavaivani alkoivat teini-ikäisenä. Suhtauduin vaivoihini olankohautuksella ja ajattelin letkeästi, että kyllähän meitä kaikkia välillä turvottaa, pierettää ja närästelee.

Myös lääkärini oli samaa mieltä. Vastaanotolla keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet suljettiin pois laskuista, ja vatsavaivani todettiin toiminnallisiksi. Ne ovat erilaisia vatsan toimintaan liittyviä vaivoja, joista melkeinpä jokainen kärsii joskus.

Nuorena aikuisena vatsavaivat alkoivat kuitenkin häiritä arkeani. Mahani kipuili yhä useammin. Turvotus ja epämiellyttävä kuplinta mahassa piinasivat jopa päivittäin. Tiesin, etteivät vatsavaivani olleet vakavia – mutta inhottavia ne olivat. Halusin päästä niistä eroon keinolla millä hyvänsä.

Uppouduin Googleen löytääkseni ratkaisun, ja mullistavia vinkkejä tulvi eteeni: Kokeile heti gluteenitonta, maidotonta ja sokeritonta! Paastoa, raakaruokaile, vedä detox-kuuri! Myös erilaisista superfoodeista povattiin apua.

Ensimmäisenä karsin ruokavaliostani gluteenia sisältävät viljat, koska olin huomannut raskaiden, vehnäisten ruokien kuten pastan ja pitsan pahentavan vatsanväänteitä. Gluteenittomuus auttoi jonkin aikaa. Kunnes ei enää auttanutkaan. Silloin karsin ruokavaliostani kaikki lisätyt sokerit. Lopulta hylkäsin myös maidon.

Valitettavasti vatsavaivat kuitenkin jatkuivat. Välillä ne jopa pahenivat. Kurinalaisesti ruokavaliota noudattaessani vatsani oli oireeton, mutta jos lipsuin siitä vähänkin, kaikki meni mönkään. Vaikka aiemmin olin pystynyt syömään hyvillä mielin pullan ja ruisleipää pari palaa päivässä, yhtäkkiä vatsani ei tuntunut enää kestävän niitä ensinkään.

Stressikierteen pyörteissä

Lopulta, kuukausia vatsavaivojen kanssa kituutettuani, ne alkoivat kuitenkin pikkuhiljaa kadota. Syynä siihen ei kuitenkaan ollut se, että viljaton, maidoton ja sokeriton rajoitusdieettini olisi alkanut purra. Sen sijaan syy oli siinä, että elämäntilanteeni muuttui.

Kun vatsani oireili kaikista pahiten, elin vaikeita aikoja. Olin muuttanut uudelle paikkakunnalle, josta en tuntenut ketään, ja elin etäsuhteessa. Stressasin. Olin ahdistunut.

Kaiken muun päälle tiukat ruokarajoitukset saivat minut stressaamaan ruokaa. Jännitin ennen ruokailutilanteita, tulisiko ruuasta tällä kertaa jotain oireita. Ruokailun jälkeen stressasin, miten selviydyn vaivoista.

Näin jälkikäteen ajateltuna ei ollut siis ihmekään, että vatsani oireili. Nykytiedon mukaan stressillä voi olla suuri vaikutus vatsan toimintaan. Vatsavaivat ovat osa koko kropan oireilua.

Kun elämäntilanteeni alkoi tasaantua, vatsavaivat hellittivät pikkuhiljaa itsestään. Samalla aloin tuoda pannaan panemiani aineita takaisin menuuni. Sain huomata, etteivät ne aiheuttaneet minulle enää oireita. Ruokastressi helpotti. Lopulta heitin rajoitteet romukoppaan.

Tänne sitä pitsaa, kiitos!

Laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Petteri Lindbald kertoo Me Naisten jutussa, että moni vatsavaivoista kärsivä alkaa rajoittaa syömisiään liian hanakasti. Hän ei suosittele vatsavaivoista kärsivälle ruoka-aineista luopumista. Sen sijaan hän kehottaa tarkistamaan ruokailutapoja.

Lindbald kertoo, että vatsa tykkää säännöllisyydestä, rauhallisuudesta ja monipuolisuudesta. Ei rajuista rajoitteista.

– Osa ihmisistä tykkää, että ruokavaliota rajoitetaan tiukasti. Ei kuitenkaan kannata lähteä houkuttelevimmalle, tiukimmalle linjalle, vaan etsiä joustava elämäntapa, jonka kanssa voi elää hyvää elämää, hän sanoo.

Itselleni se joustava elämäntapa tarkoittaa sitä, että syön kohtuudella kaikkea – ja yritän olla kuuntelematta kaiken maailman ruokavaliovinkkejä.

Noudatan niin sanottua dieetitöntä dieettiä, eli en rajoita itseltäni kategorisesti mitään. Syön pastaa, pullaa, pitsaa, ruisleipää ja maitotuotteita. Lihaa en syö, mutta sillä valinnalla ei ole mitään tekemistä vatsaoireideni kanssa. Kuituja suosin, sillä niistä masuni tykkää.

Kun vatsaani nykyään harvakseltaan vääntää, en pahemmin mieti sapuskojani. Sen sijaan kysyn itseltäni: onko kaikki ihan hyvin? Olenko ehtinyt ruokailla rauhassa, onko elämässä vähän liikaa meininkiä, pitäisikö tilannetta rauhoittaa? 

Saatan köllähtää rennosti lattialle, hengitellä syvään ja tehdä näitä venytysliikkeitä:


Jokainen meistä on yksilö

Jokainen ihminen on yksilö ja oman kropan tuntemuksia kannattaa kuunnella. Vaikka minun vatsavaivani menivät ohi kuin itsestään stressin höllättyä, se ei tarkoita, että niin tapahtuisi kaikille.

Joskus yhden ruoka-aineen jättäminen ruokavaliosta voi olla aivan hyvä ajatus.

– Itsenäisesti voi hyvin kokeilla yksittäisen ruoka-aineen jättämistä pois. Moni pitää esimerkiksi gluteenin poisjättämistä hyödyllisenä, vaikka ei ole keliakiaa. Ei ole vaarallista, että jättää yhden ruoka-aineen pois päivittäisestä ruokavaliosta, jos se aiheuttaa kipua, sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi kertoo.

Lue lisää vatsavaivoista ja siitä, milloin niistä on syytä olla huolissaan, tämän linkin kautta: 

Millä keinoilla sinä olet onnistunut pääsemään eroon vatsavaivoista? Kerro oheisella lomakkeella – vastauksia voidaan käyttää osana Me Naisten juttua. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla