Vatsavaivoja voi helpottaa muutenkin kuin ruokavaliota rajoittamalla. Ravitsemusterapeutti kertoo keinot, jotka toimivat.

Onkohan tullut syötyä jotakin sopimatonta? Tällainen ajatus saattaa juolahtaa mieleen, kun vatsa vaivaa.

Nykyään tiedetään valtavan paljon aiempaa enemmän esimerkiksi suolistobakteereista ja niiden vaikutuksesta muuhun kehoon, ja sanoohan se jo maalaisjärkikin, että ruokavaliolla jos jollakin voi vaikuttaa vatsan hyvinvointiin. Mitä siis kannattaisi syödä ja mitä olla syömättä, jos mielii olla vatsalleen hellä?

– Ihmiset menevät vähän liian nopeasti siihen itse ruokaan. Ensimmäiseksi pitäisi miettiä syömisen perusasioita, laillistettu ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad huokaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lindblad on paitsi ravitsemusterapeutti, myös terveystieteiden maisteri ja personal trainer. Hänen kokemuksensa mukaan asiakkaiden vatsavaivat korjaantuvat usein jollain ihan muulla kuin sillä, että ruokavaliosta tiputetaan kokonaan pois maitotuotteet tai viljat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuten esimerkiksi painonhallinnassa, myös vatsan hellimisessä järkevä ateriarytmi sopivine annoskokoineen on ykkösasia.

– Vatsa tykkää ylipäätään säännöllisistä elämäntavoista. Hyvin yleistä on, että kun korjataan säännöllisyys, vatsavaivat helpottavat jo.

Hyvä, tasainen ateriarytmi on Lindbladin mukaan esimerkiksi aamiainen, ja sen jälkeen kolmen tai neljän tunnin välein jotakin. Jättimäiset ateriat eivät ole hyväksi vatsalle. 

Melkoisen varma tapa saada vatsavaivoja on esimerkiksi paastota koko aamu sekä aamupäivä, ja mennä sitten nepalilaiseen ravintolaan ahmimaan valtava, mausteinen ja rasvainen lounas. 

Pikalounas tietää vatsavaivoja

Ateriarytmin lisäksi Lindblad suosittelee kiinnittämään huomiota syömistilanteisiin. 

– Helposti mietitään FODMAP-ruokavaliota ja maidotonta, vaikka ensin pitäisi rauhoittaa ruokailu. Jos syöt lounaan kasviksineen kaikkineen viidestä kymmeneen minuutissa, varmasti tulee vatsavaivoja. 

Ruuansulatus alkaa jo suusta. Niinpä erityisesti vatsaongelmista kärsivän kannattaa pitää huolta, että ruuansulatuksen ensimmäinen osa, pureskelu, hoituu kunnolla. Kymmeniä kertoja ei tarvitse joka suupalaa jauhaa, mutta ruokailulle pitää antaa aikaa. 

Mitä ruokavalion sisältöön tulee, monipuolisuus on Petteri Lindbladin mukaan avainsana. Toinen tärkeä sana on kuitu, jota sitäkin pitäisi saada monipuolisesti eri täysjyväviljoista ja erilaisista kasviksista. 

Juuri monipuolisuuden takia ruokavalion rajoittaminen on usein huono tapa korjata vatsaongelmia – vaikka se voikin tuntua mukavan yksinkertaiselta ratkaisulta.

– Osa ihmisistä tykkää, että ruokavaliota rajoitetaan tiukasti. Ei kuitenkaan kannata lähteä houkuttelevimmalle, tiukimmalle linjalle, vaan etsiä joustava elämäntapa, jonka kanssa voi elää hyvää elämää, Lindblad sanoo.

Syöminen on hänen mukaansa yllättävän moniulotteinen asia, johon vaikuttavat esimerkiksi stressi, väsymys ja tilanne ihmissuhteissa sekä töissä. Ruokarajoitukset voivat johtaa ojasta allikkoon, jos ne vaikuttavat negatiivisesti muihin syömisen osa-alueisiin. 

Jos ruokavaliosta esimerkiksi poistetaan täysin sipuli ja valkosipuli, joita usein pidetään vatsaa ärsyttävinä, työpaikan henkilöstöravintolassa ruokaileminen käy nopeasti mahdottomaksi. Tutun porukan lounashetkestä luopuminen voi vaikeuttaa säännöllisestä ateriarytmistä ja rauhallisesta ruokailusta kiinni pitämistä. Yksipuolisten eväiden hotkiminen nopeasti taas ei tee vatsalle ainakaan hyvää. 

Totaalikieltäytyminen ei auta

Ruisleipä, omena, päärynä ja sipuli ovat esimerkkejä ruoka-aineista, jotka voivat ärsyttää vatsaa. Petteri Lindblad ei silti suosittele mistään ruoka-aineesta luopumista. 

– Jos saat oireita ruisleivästä, jätä ruisleipä pois viikoksi tai kahdeksi. Kun vatsa on rauhoittunut, syö päivässä vaikkapa puolikas viipale ruisleipää ja lähde siitä hakemaan tasoa, joka ei aiheuta oireita, hän kehottaa.

Totuus on, että kaikki vatsat eivät siedä esimerkiksi viittä palaa ruisleipää päivässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rukiista pitäisi tyystin luopua. 

– Totaalikieltäytyminen ja liikakäyttö ovat molemmat hyvin huonoja vaihtoehtoja vatsalle. 

Lindblad vertaa vatsavaivojen hoitamista ruokavaliolla nivelrikon hoitamiseen liikunnalla: Tiedetään, että liikunnalla on hyviä vaikutuksia nivelrikon hoidossa. Täysi liikkumattomuus ei ole fiksua, mutta ei nivelrikkoisella polvella myöskään kannata tehdä jalkaprässiä 300 kilon painolla. 

Erityisesti maitotuotteiden kohdalla kohtuukäytön mahdollisuus jää monelta huomaamatta. 

Suhteellisen moni saa vatsaoireita maitotuotteista, mutta hyvin harva kaikista niistä. Voi olla, ettet voi juoda kolmea lasillista maitoa kerralla, mutta voit juoda desilitran piimää. Maitotuotteet ovat hyviä jodin ja kalsiumin lähteitä, joten niitä ei ole hyvä jättää kokonaan pois ilman selkeää syytä.

On myös tärkeää huomata, että vatsa voi reagoida ruoka-aineisiin eri tavalla eri tilanteissa. Tuhdin aterian päälle syöty vehnäpulla voi olla vatsalle liikaa, vaikka toisessa tilanteessa sama puusti ei aiheuttaisi mitään oireita. Huonosti nukkuneena ja ihmissuhdekriisin keskellä vatsakin ottaa itseensä tavallista helpommin.

Kerran herkkävatsainen...

Lindbladilla on vatsavaivoista kärsiville sekä hyviä että huonoja uutisia. Otetaan hyvät ensin:

– Se, että reagoi vatsallaan, ei tarkoita sairautta. Yleensä kyseessä ei ole mikään tulehdus vaan toiminnallinen vaiva.

Huonot uutiset ovat, että herkkävatsaisuus on yksilöllinen ominaisuus, josta ei voi täysin hankkiutua eroon. Jotkut meistä reagoivat hankaluuksiin alkamalla itkeä, ratkeamalla ryyppäämään tai menemällä täysin lukkoon. Toisille tulee vatsavaivoja.

– On epärealistista olettaa, että etsisi sellaisen tilanteen, jossa ei koskaan ole vatsavaivoja. Aivan varmasti vaivoja tulee jatkossakin, jos olet herkkävatsainen, Lindblad sanoo.

Juttu on julkaistu Menaiset.fi:ssä ensimmäisen kerran tammikuussa 2019.

Camu

Kyllähän oli taas juttu! Haavainen paksunsuolentulehdus, krooninen sairaus. Nimenomaan tiettyjen aineiden jättäminen täysin pois helpottaa ja ihan kokemuksesta puhun. Tämä oli taas niin teoriatasoa...Ja kun ihminen on yksilö nii toinen voi sitä ruisleipää syödä mutta toi en ei vaan voi!

Miira

Kaikkia sontaa sitä saa ravitsemusterapeutti kirjoittaa. Kerron kokemuksesta, että teoria ja käytäntö on ihan eri asia. Itse olen joutunut ravitsemusterapeuttia neuvomaam, että mitä voin syödä ja mitä en, siinä ei auta tulla toisen sanomaan, että "mutta sun pitäisi syödä näitä"... Joo ehkä pitää mutta ei pysty. Se mitä me laitetaan suusta alas, niin sitä me ollaan eli se jos suolistossa on häikkää, niin mieti mitä syöt. Jos ei ihte kärsi kyseisistä oireista, niin silloin kannattaa olla niistä hiljaa ja keskittyy sitten johinki muihin juttuihin. Parhaan avun saa sellaiselta, joka on ihte sairastanut/sairastaa kyseistä asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla