Hyvä terveys
Onko eettisempää syödä lohta vai broileria?
Onko eettisempää syödä lohta vai broileria?

Taas pitäisi keksiä illaksi ruokaa. Tarjouksessa oleva broileri on varmasti tehotuotettua, mutta ei norjalainen kassissa kasvatettu lohikaan houkuttele. Mistä tiedän, mikä on eettisesti kestävää ruokaa?

Yhä useampi kerää ostoskoriin paitsi ravintoa myös tietoisia arvovalintoja. Eettisenä pidetään ruokaa, joka minimoi ihmisille ja eläimille sen tuottamisesta aiheutuvan haitan ja pyrkii jopa muuttamaan molempien elämää paremmiksi. Se tarjoaa oikeudenmukaisempaa toimeentuloa ihmisille ja kohtuullisempia elinoloja eläimille.

Tärkeitä kysymyksiä ovat, millaisissa oloissa tuotteet on valmistettu ja onko työstä maksettu asianmukaista palkkaa. Tieto tuotantoeläinten kohtelusta leviää etenkin sosiaalisessa mediassa ja tavoittaa entistä laajempaa yleisöä.

– Eläinten oikeuksista viestitään nykyään niin, että yhä useampi kuluttaja kuuntelee. Tuotantoeläinten oloista kerrottaessa ei enää vedota vain tunteisiin vaan myös faktoihin, kertoo kuluttajaekonomisti Mari Koistinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eettisyys vaikuttaa entistä voimakkaammin myös lainsäädäntöön. Suomessakin on työn alla eläinsuojelulain uudistus eli eläinten hyvinvointilaki. Se ohjaisi ruoan tuottamista enemmän eläintä kunnioittavaan suuntaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Reilua kauppaa valvotaan

Eettisyyttä markkinoidaan erilaisilla merkinnöillä, joiden taustalla on enemmän tai vähemmän tehokkaat seurannat lupausten paikkansa pitävyydestä.

Suomessa eettisen tuotannon tutuin merkintä on Reilun kaupan tunnus. Reilun kaupan tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi kahvi, tee, kaakao ja banaanit. Koko valikoiman voi tarkistaa reilukauppa.fi-nettisivulta. Merkinnän vahvuus on, että tuoteketjua valvoo puolueeton taho.

– Jos tuotteen valmistanut yritys sanoo, että heillä on oma vastuullisuuden seuranta, mutta kukaan ulkopuolinen ei valvo sitä, ainakin minun on vaikeaa luottaa siihen, Koistinen toteaa.

Myös ympäristö kiittää 

Ihmisiä ja eläimiä arvostavien tuotantoprosessien sivutuotteena syntyy yleensä myös myönteisiä ympäristövaikutuksia. Iso askel eettisempään syömiseen on eläinperäisten valmisteiden vaihtaminen kasviperäisiin.

– Se on paitsi eettinen myös ekologinen teko, koska kasvien viljelyllä on pienempi hiilijalanjälki kuin lihantuotannolla, Koistinen sanoo.

Reilun kaupan viljelijöille maksetaan paremmin ja viljelyprosessista karsitaan terveydelle vaarallisia kemikaaleja, jotta työntekijöillä olisi parempi olla. Samalla säästetään ympäristöä.

Kumpi kärsii enemmän: lohi vai broileri?

Eettiset kysymykset ovat useimmiten monimutkaisia. Yksi perusajatuksista on mahdollistaa eläimille niiden lajille ominainen elämä. Suurimpia epäonnistumisia on esimerkiksi broileri, joka on jalostettu niin, ettei se edes pystyisi elämään normaalia kanan elämää. Eläinten kärsimyksiäkin on kuitenkin vaikea verrata tai arvottaa keskenään.

– On vaikea sanoa, kärsiikö viljelty lohi enemmän kuin vaikkapa broileri. Kalojen tuntemuksia ei muutenkaan ajatella, koska ne eivät pidä ääntä tai ole niin söpöjä kuin monet muut eläimet, Koistinen sanoo.

Ekologisena pidettyyn hyönteisruokaankin liittyy uudenlaisia kysymyksiä: onko parempi tappaa yhtä ateriaa varten 50 hyönteistä kuin jakaa yksi tapettu nisäkäs monen muun kanssa?

Joillekin riista on parempi vaihtoehto kuin tuotantoeläin, kun taas toiselle ajatus eläimen metsästämisestä on kauhistus.

Luomu ei ole yhtä kuin eettinen

Sekään ei ole itsestään selvää, että luomu olisi aina parempi valinta kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, tai että kaikki lähellä tuotettu ruoka olisi ekologisempaa kuin kaukaa tuotu.

– Luomukananmunien viljelyssä kanojen parvikoot ovat isommat kuin kanoilla luontaisesti olisi, ja luomukanojenkin kukkotiput tapetaan munatuotannon kannalta tarpeettomina. Myös vasikat joutuvat lähtemään emolehmän rinnalta aikaisemmin kuin niille olisi luontaista, Koistinen huomauttaa.

Luomun ostaminen ei siis ratkaise kokonaan eläintuotannon ongelmia, vaikka se osin onkin parempi valinta.

Ihmisoikeuksien suhteen suomalainen tuote on yleensä kaukomaita parempi valinta.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että aika harvassa ruokatuotteessakaan päästään sataprosenttiseen kotimaisuuteen. Yleensä rehua ja lannoitteita tuodaan muualta ja tuotantotilalla ollaan riippuvaisia ulkomaisesta öljystä.

Kuluttamalla sädekehä pään päälle

Melkein kaikista elintarvikkeista on olemassa enemmän ja vähemmän eettisiä vaihtoehtoja. Tämän tunnistaminen edellyttää tiedonhakua ja hyvää lähdekritiikkiä. Mitään yhteistä ja luotettavaa tietokantaa ei ole olemassa.

– Jotain pitää syödä, joten on parempi tehdä se hyvällä mielellä eikä tuntea siitä maailmantuskaa. On kuitenkin ihan sallittua ostaa vähän parempaa omaatuntoa, Koistinen neuvoo.

Muutokset eettisemmän syömisen suuntaan voi onneksi aloittaa pienestä. Sen voi tehdä lisäämällä kasvisten osuuttaa ruokavaliossa ja katsoa, löytyykö tarvittavasta tuotteesta kotimainen tai reilun kaupan tarjokas. Ne maksavat yleensä vähän enemmän kuin tavallinen tuote, koska tuottaminenkin on ollut kalliimpaa.

Keskivertokuluttajalle reilun kaupan banaanien ja kahvin ostaminen ei merkitse vuoden ruokabudjetissa kovin suurta lisämenoa. Hinnoissa on monesti myös eettisyyden imagolisää, eikä erotus halvempaan vaihtoehtoon nähden todennäköisesti mene kokonaisuudessaan ruoan tuottajalle.

– Osa rahasta kuitenkin löytää perille. Ja jos ei valitsisi eettistä vaihtoehtoa, tukisi koko rahalla epäeettisen ruoan tuotannon jatkumista.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

 

Vierailija

Tosta ei sitten tullut hullua hurskaammaksi! Asia on siis edelleen yhtä epäselvä kuin ennen tuon artikkelin lukemista! Turhaa jaarittelua, missä ei päästä lopultakaan mihinkään ratkasuun. Teet niin tai näin aina väärinpäin! Hullu maailma!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla