Kaura- tai soijamaidon lorauttaminen kahviin on ympäristöteko, mutta onko se myös terveysteko? Tuoteselosteet kannattaa lukea tarkkaan, jottei tule nauttineeksi tietämättään turhia kaloreita.  

Suomalaiset käyttävät maitoa ja maitovalmisteita edelleen valtavia määriä, vaikka maidon rinnalle on tullut paljon erilaisia kasvipohjaisia valmisteita. Meiltä kuluu kahviin ja ruuanlaittoon keskimäärin 112 litraa maitoa vuodessa. Lisäksi syömme rahkoja, jugurtteja ja muita maitovalmisteita 40 kiloa ja juustoja 26 kiloa vuodessa. Määrät ovat maailman huippua.

Yhä usempi haluaa kuitenkin maidon tilalle ekologisempia, kevyempiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja, kasvimaitoja – joita ei kuitenkaan sovi kutsua maidoiksi. Siksi puhumme kasvijuomista.

Euroopan unioni on linjannut, että vain eläimen utareesta tuleva neste on maitoa. Myös rahka, juusto, jugurtti ja kerma ovat sanoja, joita ei kasvijuomien yhteydessä saa käyttää, mikä hankaloittaa maitotuotteiden tapaan käytettävien kasvipohjaisten tuotteiden löytämistä kaupan hyllyltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kerman sijaan ostamme kaupasta ”kauraruokaa” tai ”vispiä”. Soijavalmisteen nimellä myytävä tuote voi muistuttaa jugurttia, rahkaa, ranskankermaa tai tuorejuustoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

ekologia kiinnostaa

Perinteinen syy korvata maito kasvijuomalla on maitoproteiiniallergia tai laktoosi-intoleranssi. Tekemässäni nettikyselyssä reilusti yli puolet 430 vastaajasta perusteli kasvijuomien ja -valmisteiden käyttöä sillä, että niitä tuotetaan ekologisemmin kuin maitoa. Kaikkein pienimmän hiilijalanjäljen jättävät kotimaiset kaurajuomat. Eläinsuojelulliset näkökulmat ovat tärkeitä etenkin vegaaneille.

Myös maku ratkaisee. Kasvijuomia pidetään raikkaina ja maukkaina. Kaura-, manteli-, pähkinä- ja kookosjuomat tuovat vaihtelua arkeen. Maidonkaltaisia juomia valmistetaan myös soijapavuista, riisistä ja kauran lisäksi muista viljoista.

Kasvipohjaisia juomia voi yleisesti ottaen pitää terveellisinä. Ne sisältävät pehmeitä rasvoja, lisättyä kalsiumia ja D-vitamiinia. Niistä löytyy kuituja ja proteiinia, ei tosin kaikista.

Kirjo on valtava. Pelkkiä juotavia ”maitoja” on markkinoilla noin sata: luomua, kevyttä, makeutettua ja maustettua, kahviin tarkoitettua sekä erilaisia vilja-pähkinäyhdistelmiä. Ruuanlaittoon ja herkutteluun tehtyjä hapatettuja tuotteita on vähintään yhtä paljon.

Soija pärjää maidolle

Saako kasvijuomasta tai -valmisteesta samat tärkeät ravintoaineet kuin maidosta? Vastaus on kyllä ja ei.

Jos tarkoitus on tukea lihasten ja luuston hyvinvointia, maidon korvaaminen kasvijuomalla vaatii tarkkuutta. Vain soijapavusta valmistetuissa juomissa on yhtä paljon proteiinia kuin maidossa. Soijajuomissa on keskimäärin 3,1 grammaa proteiinia sataa grammaa kohti, maidossa tuo lukema on 3,2 grammaa. Kaurajuomissa proteiinia on noin gramma ja muissa selvästi vähemmän.

Sataan grammaan kasvijuomaa lisätään 120 milligrammaa kalsiumia eli sama määrä kuin maidossa on luonnostaan. Jos sen sijaan nauttii juomansa luomuna, kalsium täytyy hankkia pillereinä.

Kalsiumin imeytymisen kannalta tärkeää D-vitamiinia lisätään sekä maitoon että kasvijuomiin 0,75-1 mikrogrammaa. Joihinkin juomiin lisätään myös B2- ja B12- sekä E-vitamiineja. Poikkeuksia ovat luomujuomat, joihin ei lisätä mitään ja joista ei poisteta mitään. Luomua käyttävien täytyy huolehtia D-vitamiinin saannista syömällä kalaa tai vitamiinilisiä.

Vertaa kalorimääriä

Sydänterveyden kannalta kasvijuomien etu ovat hyvät, pehmeät rasvat, kunhan jättää laskuista pois kookosjuoman. Siinä on tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa jopa enemmän kuin maidossa. Kaurajuoman ystävät arvostavat juoman sisältämiä kuituja.

Painoaan tarkkailevan kannattaa tutkia tuoteselosteet. Vaikka kasvijuomat ovat yleensä vähäkalorisia, hiilihydraattipitoisissa riisijuomissa ja esimerkiksi luomukaurajuomassa voi olla kaloreita yhtä paljon kuin täysmaidossa. Suurimmat erot juomien kesken syntyvätkin sokereista.

Pientä lisähaastetta tuotteiden valintaan tuovat kasvijuomien värikäs markkinointi ja mielikuvat. Merkintä lisätystä kalsiumista voi tarkoittaa samaa 120 milligrammaa kuin muissakin tuotteissa. Muinaisviljoihin viittaava maininta voi merkitä tuttua kauraa, ja ravinteikasta kvinoaa voi olla sananmukaisesti vain nimeksi, niin vähän, ettei sillä ole ravintoarvojen kannalta mitään merkitystä.

Tämä on ET Terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää ET terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/etterveys.

Vierailija

Hmm, kuinkakohan moni juo siksi kasvimaitoja että niissä olisi vähemmän kaloreita, eiköhän suurimmalla osalla syynä ole eettisyys sekä eläinten oikeudet.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joo. Kaura-nimikkeellä myydään vaikka tuote ei sisällä kauraa kuin muutaman prosentin. Suurin osa tuotteista sisältäää palmuöljyjä enemmän tai vähemmän , sekö sit lie vegaanisempi.

Onko sulla vähän käsitteet hukassa, tietty se on vegaanisempi, koska vegaanius tulee siitä ettei ole eläinperäisiä ainesosia, vai osaatko sanoa mistä eläimestä saadaan palmuöljyä :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla