Ei ihme, että kaurasta on tullut todellinen hittivilja. Se maistuu hyvälle, pitää vatsan kunnossa ja olon kylläisenä.

Kaura on tattarin ohella poikkeuksellinen kotimaisten viljojen joukossa: se ei itsessään sisällä gluteenia. Kaura siis sopii useimmille, sitä on helposti saatavilla eri muodoissa, ja se on melkein aina täysjyvää.

Kaikki täysjyväviljat ovat hyviä lähteitä kuitujen, energian ja proteiininkin saannin kannalta. Vilja on myös monikäyttöistä, nopeasti imeytyvää ja yleensä edullista ruokaa. Silti yhä useampi välttää viljaa – etenkin gluteenia sisältäviä lajikkeita, kuten vehnää, ohraa ja ruista.

Läheskään kaikilla gluteenia karttavilla ei ole terveydellistä aihetta boikottiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Painavia syitäkin löytyy, kuten keliakia ja IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keliakiassa pienikin määrä viljan sisältämää gluteeni-proteiinia voi aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen, tuhota suolinukan ja aiheuttaa ikävyyksiä kuukausiksi. Ärtyvässä suolessa taas viljan hiilihydraattien aiheuttamat kaasut venyttävät suolta ja aiheuttavat turvotusta ja kipua.

Hyvän kolesterolin veturi

Yhä useampi tietää, että vatsavaivoihin voi saada apua, jos vaihtaa ruisleivän kauraleipään. Myös maidon karttaminen on lisännyt kauravalmisteiden kysyntää.

– Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, vaikka perustelut näille vaihdoksille ovat joskus vähän ontuvia, ravitsemusterapeutti Anette Palssa toteaa.

Kaura sinänsä ei ole mikään uusi asia suomalaisessa ruokavaliossa. Kaurapuuro vain on muuttanut muotoaan proteiinigranolaksi, aamiaiseksi pullossa ja kuitukekseiksi.

Hypetys ei vielä tee kaurasta muita viljoja terveellisempää. Onko siinä oikeasti jotain, mikä tekisi siitä parempaa kuin vehnä, ohra, ruis tai gluteenittomat viljat, kuten tattari, hirssi, maissi ja riisi?

Kauraa kannattaa suosia, jos kolesteroliarvoissa olisi parantamisen varaa. Kauran sisältämä beetaglukaanikuitu sitoo huonoa kolesterolia eli LDL:ää, joka voisi kasautua verisuonten seinämiin ja aiheuttaa niissä tukoksia.

Beetaglukaania on ohrassakin, mutta tutkimukset on yleensä tehty kauralla.

– Kaurassa on jonkin verran enemmän pehmeää rasvaa, ja sen kuitu on liukoisempaa ja geeliytyvämpää kuin muissa viljoissa. Muuten en nostaisi sitä ylivertaiseksi. Mutta kaura on hyvin siedetty ja suoliston kannalta hyväksi havaittu vilja.

Beetaglukaanikuitua olisi hyvä saada kolme grammaa päivässä, jotta se auttaisi alentamaan kolesterolia. Sen saa yhteensä lautasellisesta kaurapuuroa ja puolestatoista viipaleesta kokonaan täysjyväkaurasta tehtyä leipää.

Vatsan paras kaveri

Kauralla on hyvä täydentää omaa hiilihydraattien ja kuitujen saantia – jos ei muuten niin monipuolisuuden ja kauran makeanpehmeän maun nimissä. Kannattaa samalla muistaa, että kaikki kauravalmisteet eivät ole terveellisiä.

– Sokerin osuuteen kannattaa aina kiinnittää huomiota. Jos kauragranolassa on ihan yhtä paljon sokeria kuin muissakin granoloissa, se ei ole mikään terveystuote. Kaurajuomissakin on yleensä paljon sokeria tai tiivistemehua. Kannattaa aina katsoa kokonaisuutta, eikä vain yhtä raaka-ainetta, Palssa muistuttaa.

Paljon liikkuvan kannalta kauran ehkä paras ominaisuus on, että se ei yleensä närästä tai kerää ilmaa suoleen. Siksi juoksulenkki voi olla miellyttävämpi kokemus kauraleivän kuin ruisleivän jälkeen

Mitä eroa on luontaisesti gluteenittomalla ja tavallisella kauralla?

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa vastaa:

”Ero liittyy viljely- ja käsittelytapaan. Luontaisesti gluteenittoman kauran lähellä ei ole kasvanut muita viljalajikkeita, ja se käsitellään kokonaan eri tiloissa kuin muut viljat. Näin varmistetaan, että kauraan ei pääse siirtymään pieniäkään määriä gluteenia sisältävää viljaa. Ihan olemattomaltakin tuntuva viljapöly voi aiheuttaa keliaakikolle rajun reaktion.

Peruskaurassa voi olla mukana pieniä määriä muitakin viljoja – joko niin, että pellolla on voinut kasvaa jokunen korsi toista lajia, tai samoissa tiloissa on voitu käsitellä muitakin viljoja. Se sopii yleensä muille kuin keliaakikoille.”

Kauraa kattilaan

Omat kolesteroliarvot olen saanut kuntoon ruokavaliolla, kauraa, marjoja ja oliiviöljyä lisäämällä reilusti. Liikuntaa harrastan saman verran kuin ennenkin, eli muutos vain ruokavalioon. Eli kyllä sillä ravinnolla vaikutusta on

Kaura EI alenna veren kolesterolipitoisuutta, koska ruoasta saatu kolesteroli ei vaikuta veren kolesteroliin juuri ollenkaan! Amerikkalaiset tutkijat havaitsivat tämän jo 90-luvulla (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9430080).

Koskapa kolesteroliväite ei pidä paikkaansa, ei myöskään pidä paikkaansa siitä vedetty johtopäätös, että kaura pienentäisi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Kovista maailmalla löydetyistä faktoista huolimatta meillä Suomessa sen sijaan on edelleen vain yksi oikea totuus, pyhääkin pyhempi valheellinen Pohjois-Karjala -projekti.

https://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/what-should-you-eat/fats-an...

.

THL:n valheellinen rasvajahti on vain johtanut hyvien rasvojenkin (voi, oliiviöljy, kookosöljy eläinrasvat yms.) vajaakäyttöön ja hiilihydraattien, rypsiöljyn sekä sokereiden ylensyöntiin. Puskan klaani on vastuussa valtavasta määrästä lihavuus sairauksia ja niistä aiheutuneista kuolemista. Hämmästyttävää että lääketeollisuuden kanssa "sidoksissa" olevat vieläkin puhuvat kolesterolista. Tutkimushan on todistanut että juuri "sokeri" pilkkoo LDL:n rasvahiukkasia pienemmiksi ja vaarallisiksi super dense - hiukkasiksi, jotka sitten oikeasti ovat vaarallisia. Ratkaisu on "sokerin" ei rasvan vähentäminen.

.

Ja kaura on 70 % "sokeria".

.

Rasvojen syönti ei aiheuta huonoja kolesteroliarvoja, vaan insuliiniresistenssi, joka sekoittaa maksan LDL tuotannon ja aineenvaihdunnan. Asiasta löytyy tutkittua tietoa pilvin pimein, joten valheellinen rasvojen demonisointi pitää lopettaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla