Pistävää kipua nivustaipeessa ja lonkassa, vähän pakarassakin. Kipu pahenee etenkin kävellessä. Onko kyse etenevästä nivelrikosta ja onko lopulta edessä tekonivelleikkaus? Erikoislääkäri vastaa. 

Kivun syitä on useita. 

– Kipu voi johtua lonkkanivelestä tai lonkkaa ympäröivistä pehmytkudoksista tai säteillä alaselästä, sanoo fysiatrian professori, erikoislääkäri Jari Arokoski.

Yksi tavallisimmista lonkkakivun syistä on kuitenkin nivelrikko. Lonkan nivelrikkoa sairastaa puoli prosenttia alle 45-vuotiaista, mutta 65–74-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun ensimmäiset oireet tuntuvat, sairaus on usein jo aiheuttanut pysyvän vaurion.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa eikä sen etenemistä voida estää. Se voi kuitenkin pysyä vuosia samanlaisena, mutta yhtä lailla edetä vaikeaksi hyvinkin nopeasti.

Liikkeellelähtökipu, starttikipu, on tyypillinen lonkan nivelrikon oire. Ensimmäiset askeleet paikallaan olon jälkeen sattuvat eniten, mutta kipu helpottuu vauhtiin päästessä.

Alkuvaiheessa kipu pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Kun sairaus etenee, jomotus voi muuttua jatkuvaksi, vaivata myös levossa ja häiritä unta. Myös ontuminen lisääntyy ja käveleminen vaikeutuu entisestään niin, että sadan metrin matka postilaatikolle voi olla mahdoton. Niveleen tulee myös liikerajoituksia. Peseytyminen sekä sukkien ja kenkien pukeminen hankaloituvat.

Rustopuutos piinaa

Nivelrikossa nivelen rustopinta rikkoutuu ja kimmoisa nivelrusto ohenee ja hapertuu. Vaurioitunut rustokudos ei pysty uusiutumaan ennalleen, ja vähitellen nivelrusto häviää. Paha rustopuutos ärsyttää koko niveltä, sillä nivelruston tehtävä on suojata niveltä rajoittavien luiden päitä ja toimia nivelen liukupintana.

Epätasaiset rustopinnat tuntuvat liikkeessä rahisevilta, ja joskus rahinan voi kuullakin.

– Lonkan nivelrikon riskitekijöitä ovat ikääntyminen, isot nivelvammat, lonkkanivelen kehityshäiriöt ja perimä. Runsas ylipaino ja fyysisesti kuormittava työ voivat lisätä riskiä.

Nivelrikko voi kuitenkin kehittyä ilman riskitekijöitäkin.

– Sairaus voi joskus alkaa oirehtia vasta, kun se on edennyt jo keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen. Ihmisellä on voinut olla jonkinasteinen lonkan nivelrikko kymmeniä vuosia, mutta se ei ole aiheuttanut oireita.

Lääkäri diagnosoi nivelrikon oireiden, kliinisen tutkimuksen ja röntgenkuvien perusteella. Vaikea nivelrikko näkyy hyvin röntgenkuvissa.

– Kipu on kuitenkin yksilöllinen kokemus, eikä röntgenkuvissa todettu nivelrikon vaikeus korreloi välttämättä kipuun. Kuvassa voi näkyä paljon muutoksia, vaikka oireita on vähän. Tai oireita voi olla paljon, mutta kuvassa näkyy vain vähäisiä muutoksia, Arokoski toteaa.

Liikuntaa ja lääkettä

Sopiva liikunta edistää sairaan nivelen liikkuvuutta, vahvistaa niveltä ympäröiviä lihaksia ja voi helpottaa oireita.

– Parasta on kestävyyskuntoa parantava liikunta, joissa niveliin ei kohdistu kovia iskuja tai kiertoliikkeitä. Näitä ovat kävely, pyöräily, hiihto, vesijumppa ja juoksu sekä uinti.

Myös liikeharjoittelu on hyvästä. Fysioterapeutti neuvoo sopivat harjoitteet. Jos nivel on kovin kipeä, liikkumista kevennetään, kunnes kipu on rauhoittunut.

Lääkkeillä voidaan lievittää nivelrikkokipua ja edistää toimintakykyä. Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä käytetään tarpeen mukaan. Vaikka sairauden syy jää useimmiten tuntemattomaksi, samat hoidon periaatteet pätevät.

– Ensisijainen lääke lievissä kivuissa on parasetamoli. Jos sen teho ei riitä, voidaan kokeilla tulehduskipulääkkeitä, jos käytölle ei ole esteitä. Nivelrikkokipua voidaan lääkärin määräyksellä hoitaa myös lievillä opioideilla.

Lääkehoidon teho ei ole kummoinen, parhaimmillaan kipu lievittyy 30–50 prosenttia.

– Tavoitteena on, että ihminen tulee vaivan kanssa toimeen ja elämä on siedettävää.

Lonkkanivelrikon tulehdusvaiheita voidaan yrittää hoitaa glukokortikoidiruiskeilla. Sen sijaan hyaluronaattipistoksista ei ole hyötyä lonkan nivelrikossa. Myöskään glukosamiini, kondroitiinisulfaatti ja muut ravintolisät eivät eroa lumelääkkeestä nivelrikon hoidossa.

– Tutkimusnäyttö niiden tehosta puuttuu, mutta jos kokee saavansa ravintolisistä helpotusta oireisiinsa, niitä voi toki käyttää, Arokoski sanoo.

Lonkan kipuilu on kiusallista ja hankaloittaa arkea. Moni ottaisi mieluummin jonkin muun diagnoosin kuin nivelrikon. Se on kuitenkin yksi tavallisimmista lonkkakivun syistä.

Viimeinen vaihtoehto

Tekonivelleikkaus tehdään vasta, kun muu hoito ei pidä oireita kurissa, kipu estää liikkumisen ja haittaa nukkumista ja kun röntgenkuvissa näkyy selkeä nivelrikko. Leikkaukselle ei ole ehdotonta ala- eikä yläikärajaa. Potilaan terveydentila ja leikkauksella saavutettavissa oleva hyöty ratkaisevat.

Kolme neljäsosaa leikkauksista tehdään yli 60-vuotiaille. Parhaimmillaan tekonivelleikkauksella saavutetaan täydellinen kivuttomuus, ja tekoniveltä voi käyttää normaalisti. Tekonivel ei kuitenkaan ole ikuinen, ja mitä nuoremmalle se laitetaan, sitä varmemmin se ehditään uusimaan.

 

Tämä on ET Terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää ET terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/etterveys.


 

Sisältö jatkuu mainoksen alla