Moni hoitaa vatsavaivojaan rajoittamalla ruokavaliotaan. Jos se jatkuu pitkään, muita ongelmia alkaa tulla, muistuttaa ravitsemusterapeutti.

Ärtyneen suolen oireyhtymä on Suomessa yleinen vaiva, arvioiden mukaan ainakin joka kymmenes aikuinen kärsii siitä.

Ärtyneen suolen oireyhtymä kuuluu toiminnallisiin häiriöihin. Toiminnallisille häiriöille on tyypillistä, ettei löydy oireet täysin selittävää elimellistä vikaa. Näin on myös ärtyneen suolen kohdalla.

Toiminnallisten häiriöiden syntymekanismi on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat perinnölliset tekijät, ympäristö, stressi ja mielen tavat reagoida oireisiin ja ympäristöön. Voit lukea lisää toiminnallisista häiriöistä esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien jutusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ärtyneen suolen oireyhtymässä kivunsäätelymekanismit ovat virittyneet liian herkiksi, jolloin esimerkiksi normaali suolen venyminen aistitaan kipuna. Tiedetään, että iso osa oireilusta yleensä selittyy ruokavaliolla. Oireilevilla niin kutsutut fodmap-hiilihydraatit eivät pilkkoudu ja imeydy kunnolla ohutsuolessa. Siksi ne kulkeutuvat paksusuoleen. Siellä paksusuolen mikrobit fermentoivat nämä pilkkoutumattomat hiilihydraatit. Se aiheuttaa turvotusta, kipua, ripulia ja muita vaikeita oireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Fodmap-hiilihydraatteja ovat esimerkiksi laktoosi, polyolit eli sokerialkoholit, ja fruktaanit.

Karsimisen jälkeen altistamista

Jopa vuosia piinanneet oireet saa useimmiten laantumaan karsimalla ruokavaliosta pois kaikki fodmap-hiilihydraatit. Moni haluaisi kivuttoman olotilan säilyvän mahdollisimman pitkään. Siksi houkutus jatkaa hyvin rajatulla ruokavaliolla on suuri.

Karsimisvaiheen jälkeen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää jatkaa hoidon seuraavaan vaiheeseen, johon kuuluu suoliston altistaminen systemaattisesti eri fodmap-ryhmien hiilihydraateille.

– Käytännön potilastyössä vastaanotolle tulee paljon ihmisiä, jotka ovat olleet kaksi tai kolme vuotta fodmap-ruokavaliolla laajentamatta sitä koskaan. Muita ongelmia alkaa kuitenkin tulla, jos on pitkäaikaisesti hyvin rajoitetulla ruokavaliolla, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Sen jälkeen kun suolisto on karsimisvaiheessa rauhoittunut, valitaan yksi fodmap-hiilihydraattien ryhmä kerrallaan ja kokeillaan, kuinka hyvin suolisto sitä sietää. Esimerkiksi sorbitolin kohdalla ensimmäisenä päivänä syödään puolikas omena, toisena päivänä kokonainen ja kolmantena puolitoista. Loppuviikko seurataan tuntemuksia, sillä joskus oireita voi tulla myös viiveellä.

Ruisleivän sisältämän fruktaanin kanssa määrät ovat samanlaiset: ensimmäisenä päivänä puolikas ruisleipäpala, toisena kokonainen ja kolmantena puolitoista.

Altistusvaiheen tavoitteena on löytää yksilöllisen sietokyvyn rajat eli kuinka paljon eri fodmap-hiilihydraatteja vatsa kestää. Parhaimmillaan tämä rentouttaa syömistä ja sen suunnittelua huomattavasti.

– Useimmiten kaikista fodmap-hiilihydraateista jää jäljelle noin kolme huonosti siedettävää. Niitäkään ei yleensä tarvitse täysin välttää, vaan riittää, että harjoittaa matematiikkaa päässä, Putkonen sanoo.

Oireita tulee yleensä silloin, kun niitä osaa odottaa

Ruokavaliohoito voi kuulostaa melko selkeältä ja helpolta toteuttaa. Silti on muistettava, että ärtyvän suolen oireyhtymää on hyvin vaikeaa hoitaa. Ruokavalion lisäksi on olennaista saada liikunta, lepo, sosiaaliset suhteet ja psyykkiset tekijät tasapainoon.

– Esimerkiksi jos on traumatausta, hiilihydraateilla kikkailu ei tule täysin auttamaan oireisiin, Putkonen sanoo.

 –Tai jos syö liian nopeasti ja epäsäännöllisesti ja istuu koko päivän, saa olla aikamoinen fodmap-velho, että saa oireet pois.

Altistusvaihe voi jäädä tekemättä joko siksi, että oma tai hoitotahon tietämys aiheesta ei ole riittävää.

– Käytännössä altistus on vaikea toteuttaa yksin. Ja on pakko sanoa, että hoito ei ole Suomessa sillä tasolla kuin pitäisi. Meillä ei ole kovin hyvää diagnoosipakettia, jolla saataisiin luotua hyvä hoitopaletti, Putkonen sanoo.

Kynnys altistamisen aloittamiseen voi olla korkea myös siksi, että kipu ja muut vaikeat oireet pelottavat. Altistusvaiheessa pelko ja kehon tuntemusten tarkka kuulostelu pitäisi jättää taka-alalle, sillä odotus oireiden ilmaantumisesta saattaa saada elimistön tuntemaan niitä. Mekanismia kutsutaan nosebo-efektiksi. Sillä on tutkimuksissa huomattu olevan vahva vaikutus ärtyneen suolen oireyhtymässä.

”Jos syö nopeasti ja epäsäännöllisesti ja istuu koko päivän, saa olla aikamoinen fodmap-velho, että saa oireet pois.”

Huomio kannattaa yrittää siirtää johonkin mukavaan ja mielekkääseen tekemiseen sen sijaan, että kuulostelisi ja skannaisi kehoa oireiden varalta.

– Tykkään siteerata erästä rouvaa, joka sanoi, että kun lapsenlapset ovat käymässä, hänellä ei ole käytännössä mitään oireita, koska hän ei keskity niihin, Putkonen kertoo.

Jos oireita ilmenee, ne kannattaa ottaa vastaan lempeästi ja hätääntymättä. Ottaa mukava asento ja vaikka lähteä kävelylle, jos se helpottaa oloa.

Miten käy suoliston mikrobien?

Mutta mitä ovat ne ongelmat, joita liian pitkään jatkunut fodmap-hiilihydraatteja välttelevä ruokavalio voi aiheuttaa?

Ensinnäkin Putkosen mukaan monella ruoka-aineiden välttely voi saavuttaa ortorektisia piirteitä. Ortoreksia on syömishäiriö, jossa ajatuksia ja elämää hallitsee mahdollisimman terveellisesti syömisen tavoittelu.

Lisäksi pahimmillaan tiettyjen hiilihydraattien välttely voi köyhdyttää suoliston mikrobistoa. Jos esimerkiksi rukiin fruktaania pilkkoville bakteereille ja entsyymeille ei ole ravintoa pitkään aikaan, ne vähenevät, mahdollisesti jopa katoavat. Ja ruisleipä alkaa aiheuttaa lähtötilannetta pahempia oireita.

Tämä ei siis ole uhkana vain pitkään jatkuneella fodmap-rajoitetulla ruokavaliolla vaan myös esimerkiksi vähähiilihydraattisella tai lähes täysin hiilihydraatittomalla ketodieetillä. Putkonen spekuloi, onko viime vuosikymmenen hiilihydraattien karttelu johtanut suomalaisten suolistomikrobiston huonontumiseen.

– Tämä on iso ongelma, johon meidän täytyisi keksiä radikaaleja hoitomuotoja. Nämä eivät ole mitään pikkujuttuja, sillä suolistomikrobit vaikuttavat kaikkeen, sydänsairauksista Alzheimeriin, Putkonen sanoo.

Jos haluat pitää suolistostasi hyvää huolta, pyri syömään mahdollisimman monipuolisesti kaikkia hiilihydraatteja. Jos kärsit ärtyneen suolen oireyhtymästä, kartoita suolistosi sietokyky ja syö mahdollisimman monipuolisesti oireiden sallimissa rajoissa. Hae apua suolistovaivoihin perehtyneeltä ravitsemusterapeutilta, jos ruokavalion koostaminen yksin tuntuu vaikealta.

Fodmap-hiilihydraattien ryhmät ja ruoka-aineet, joissa niitä esiintyy

Laktoosi eli maitosokeri:

Esiintyy maitotuotteissa, jotka eivät ole laktoosittomia. Hapanmaitotuotteissa laktoosi on usein siedettävämpää, sillä niiden sisältämät maitohappobakteerit auttavat pilkkomaan laktoosia. Kypsytetyt tanko- ja kermajuustot eivät sisällä laktoosia.

Polyolit eli sokerialkoholit:

Sokerialkoholeja ovat esimerkiksi sorbitoli, mannitoli, maltitoli, isomalti ja ksylitoli. Yleisimmin niitä käytetään makeutusaineina sokerittomissa tuotteissa, kuten proteiinipatukoissa, pastilleissa ja purukumeissa. Polyoleilla on suurissa määrin käytettäessä laksatiivisia vaikutuksia, eli ne voivat aiheuttaa ripulia ja turvotusta myös niille, jotka eivät ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsi. Hedelmät, kuten omena, päärynä, nektariini ja luumut sisältävät sorbitolia. Lisäksi sienet sisältävät mannitolia.

”Ylimääräinen” fruktoosi:

Fruktoosi imeytyy ongelmitta, jos sen kaverina ohutsuoleen kulkeutuu myös glukoosia. Jos fruktoosia on enemmän kuin glukoosia, sen imeytyminen on hitaampaa ja siksi fruktoosi voi ehtiä pilkkoutumattomana paksusuoleen, jossa se aiheuttaa oireita. Keskeisimmät ylimääräisen fruktoosin lähteet ovat usein juotavia. Erityisesti smoothiet, mehut ja hyvinvointijuomat voivat olla ärtyneestä suolesta kärsivälle ongelmallisia. Fruktoosia on glukoosiin nähden ylimäärin myös esimerkiksi omenissa, päärynöissä, mangossa, vesimelonissa ja hunajassa, mutta syötynä fruktoosi harvemmin aiheuttaa oireita.

Galaktaanit eli galakto-oligosakkaridit:

Ihmisellä ei ole elimistössään palkokasvien sisältämien galakto-oligosakkaridien pilkkomiseen tarvittavaa entsyymiä. Tervevatsaisille galaktaanit aiheuttavat ilmavaivoja, jos herneitä tai papuja syö kerralla paljon, mutta ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivälle ne ovat vaikeampia sietää. Galaktaaneja sisältävät papujen, herneiden ja linssien lisäksi myös sienet.

Fruktaani:

Tutkimustieto fruktaanin roolista ärtyneen suolen oireyhtymässä on valottunut viimeisimpänä. Tervevatsaisella fruktaani edistää suoliston bakteerien toimintaa, mutta ärtyneestä suolesta kärsivälle se voi aiheuttaa oireita. Fruktaani on kuitu, jota saadaan suomalaisessa ruokavaliossa rukiista, vehnästä ja ohrasta. Myös sipuli ja valkosipuli sisältävät fruktaania, mutta eri muodoissa. Fruktaania on aiemmin lisätty myös ruoansulatusjogurtteihin ja mysleihin, mutta nykyään sitä lisätään niihin enää harvoin.

Lähteet: Leena Putkonen, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogi

Sisältö jatkuu mainoksen alla