Vaikka aamiaisen syöminen vähenisi, kahvista varmasti harva luopuisi! Kuva: Shutterstock
Vaikka aamiaisen syöminen vähenisi, kahvista varmasti harva luopuisi! Kuva: Shutterstock

Jaksottainen paastoaminen eli IF on nyt huipputrendikäs tapa hallita painoa. Yksi tapa on lykätä aamiaista ja aikaistaa päivän viimeistä ateriaa.

Kuinka kauan meille on tolkutettu, että aamiainen on päivän tärkein ateria? Olipa ruokavalio tai dieetti mikä tahansa, aamupala on aina isoin juttu. Vaan ei välttämättä enää.

Intermittent fasting eli jaksottainen paastoaminen on kasvava trendi ainakin Yhdysvalloissa. Ajatuksena on syödä ”kivikautisen” ruokasyklin mukaan, eli reilusti harvemmin kuin normaalisuosituksissa. Päivän ainoat ateriat ovat lounas ja päivällinen, ja päivällisen ja lounaan väliin pitää jäädä 16 tuntia. Paastoa perustellaan sillä, että ihminen on kehittynyt selviämään luonnossa pitkiäkin aikoja ravinnotta.

Erilaiset pätkäpaastot, kuten 5:2- ja 6:1-dieetit, ovat laihdutuksessa olleet aiemminkin pinnalla, mutta jaksottaisen paaston eli IF:n hyötyjä perustellaan muullakin kuin painonhallinnalla: sen väitetään muun muassa tehostavan aivojen toimintaa ja jopa pidentävän elinikää.

Pidempi yöpaasto voi olla hyväksi

Myös juuri julkaistu brittitutkimus antaa viitteitä, että aamiainen ei olisikaan terveydelle ja painonhallinnalle niin tärkeä kuin on ajateltu.

Surreyn yliopistossa Englannissa tutkittiin, miten ruoka-aikojen muuttaminen vaikutti ravinnonsaantiin, kehonkoostumukseen sekä muun muassa diabeteksen ja sydänsairauksien riskiin.

BBC:n mukaan 16 koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään kymmeneksi viikoksi. Toinen ryhmä söi aamiaisen 90 minuuttia totuttua myöhemmin ja illallisen 90 minuuttia tavallista aiemmin. Kontrolliryhmä noudatti tavallista ateriarytmiään.

Päivän viimeistä ateriaa aikaistanut ryhmä ei saanut syödä mitään illalla, joten he paastosivat kolme tuntia pitempään vuorokaudessa kuin kontrolliryhmä. 

Molemmat ryhmät myös pitivät ruokapäiväkirjaa, jolla varmistettiin, että syömisten määrä ei poikennut tavanomaisesta.

Tulosten mukaan pidempi yöpaasto voi auttaa pudottamaan rasvan määrää kehossa. Kehon rasvapitoisuus putosi ateriavälejä muokanneilla keskimäärin tuplasti niin paljon kuin heillä, joiden ateriarytmi pysyi ennallaan.

Myös aterioitaan siirtäneiden verensokeri- ja kolesteroliarvoissa näkyi myönteisiä muutoksia.

Haittapuoli oli, että tiukka ateriarytmi saattaa olla pidemmän päälle hankala ylläpitää. Surreyn yliopiston tutkimusryhmän mukaan paastodieetit saattavat soveltua huonosti sosiaaliseen elämään ja esimerkiksi iltajuhliin. Tämä tekee niiden noudattamisesta vaikeaa.

Oletko sinä kokeillut jaksottaista paastoamista? Kerro kokemuksistasi alla! Me Naiset saattaa käyttää kommentteja jutuissa myöhemmin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.