Ei huolta huomisesta kuhan vaan tänään on siistii, sanaili Fintelligens aikoinaan. Kuvan nainen taitaa olla eri mieltä. Kuva: Shutterstock
Ei huolta huomisesta kuhan vaan tänään on siistii, sanaili Fintelligens aikoinaan. Kuvan nainen taitaa olla eri mieltä. Kuva: Shutterstock

Kyllä se lentokone ilmassa pysyy ja asioilla on tapana järjestyä, usko pois.

Pitääkö kukaan minusta? Entä jos epäonnistun? Mitä jos läheisilleni sattuu jotain? Onkohan minulla aivokasvain? Infarkti ainakin saattaa iskeä hetkenä minä hyvänsä.

Murehtiminen on ihan normaalia, kunhan tunteisiin ei jää vellomaan. Tavanomaisesta murehtimisesta on myös hyötyä, sillä se auttaa varautumaan arjen ongelmiin ja selviytymään niistä. Huoli motivoi ratkaisemaan pulmat, ja stressiä seuraa myös vapauttava helpotuksen tunne.

Lue myös: Mikä on normaalia murehtimista, mikä ahdistuneisuushäiriö? 10 paljastavaa oiretta

Usein kuitenkin murehdimme turhaan, sillä stressaamme asioista, joihin emme voi vaikuttaa. Sellaisten takia ei kannata menettää yöuniaan tai jättää tarttumatta mahdollisuuksiin. Siksi huoli on tärkeää osata myös pysäyttää.

Tässä kolme toimivaa ajatusmallia hetkiin, joina huoli meinaa ottaa vallan ajatuksista.

1. Korvaa luulo tiedolla

Lentopelko on hyvä esimerkki hieman järjettömästä murehtimisen kohteesta. Vaikka kilometrien korkeudessa kiitäminen tuntuu järjenvastaiselta, koneita putoaa yllättävän harvoin!

Jos on yhtään kiinnostunut tilastoista ja todennäköisyyksistä, lukuihin kannattaa tutustua. Todennäköisyydet ovat yleensä puolellasi, ja vaikka ikäviä asioita tapahtuu, se ei tarkoita, että ne tapahtuvat juuri sinulle. Nuorilla aikuisilla esimerkiksi todetaan vuosittain noin 600 syöpätapausta, mikä on väestöön suhteutettuna vähän. Niistä suurin osa on myös hoidettavissa. Mene lääkäriin, jos terveys huolettaa.

2. Muista, ettet ole kaiken keskipiste  

Usein tuntuu siltä, että kaikki huomaavat kaiken mitä teet, mutta se ajatus on vain pääsi sisällä. Lifehacker muistuttaa artikkelissaan, että muut ihmiset eivät yleensä jaksa hirveästi välittää muiden sanomisista ja tekemisistä, vaan ohittavat ne yleensä nopeasti ja siirtyvät muihin aiheisiin. Jos siis tulit sanoneeksi palaverissa jotain urpoa, sitä ei kannata jäädä vatvomaan, sillä todennäköisesti siihen ei törmää enää koskaan jälkeenpäin.

3. Tunnista ajatuksesi

Tunteet kulkevat usein hieman järjen edellä. Omia ajatuksiaan kannattaa tarkkailla ja kyseenalaistaa. Mielenterveystalon sivuilla on listattu yleisiä murehtijan ajatusmalleja, joita ovat esimerkiksi mustavalkoinen ajattelu, yliyleistäminen ja huomion kiinnittäminen myönteisten asioiden sijaan kielteisiin. Kun ne tunnistaa, ajatusmallejaan on helpompi uudistaa.

Sivustolla kerrotaan myös, että on tärkeää, ettei huoliaan vain sivuuta, sillä välttely harvoin auttaa. Parempi tapa on pitää esimerkiksi joka päivä murheille omistettu huolihetki.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola nukkuu joka yö vähintään kahdeksan tuntia, vaikka hänellä on pieni lapsi. Miten hän sen tekee?

Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, 35, kertoo nukkuvansa niin hyvin kuin nelivuotiaan pojan äitinä voi.

– Olen rakentanut rutiinini niin, että pyrin suojelemaan untani, sillä lepo on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista ihmissuhteiden, fiksun ruokavalion ja riittävän liikunnan ohella. Nukun yössä vähintään kahdeksan tuntia, Jaakkola kertoo.

 

Aamu

Ylös sängystä klo 7–8. Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen. Uni on etusijalla, koska olen yrittäjä. Jos en nuku kylliksi, en jaksa tehdä töitä. Hyvä vireystila parantaa elämänlaatua. Jaksan liikkua, syödä hyvin ja elää arkea.

Aamupala. Proteiini virkistää ja pitää yllä vireyttä. Siksi teen usein munakkaan. Syön myös kasviksia ja juon kahvia. Suosittelen maalaisjärkeä. Ei pannua kerralla, eikä lainkaan kello 16 jälkeen, tai unen laatu heikkenee. Nautin päivän viimeisen kupin yleensä lounaalla. Iltapäivällä se heikentää untani selvästi.

Päivä

Lounas. En ikinä jätä lounasta väliin. Syön 4–6 kertaa päivässä. Tasainen energiansaanti vähentää mielitekoja. Nälässä tekee helposti mieli sokeria. Siitä seuraa virtapiikki ja nopea nuupahdus. Jos taas päivällä syö liian vähän, syö illalla helposti liikaa, mikä heikentää unta. Jotkut laihduttajat ovat niin energiavajeessa, että heräävät nälkään.

Syvärentoutus. En ikinä nuku päiväunia. Teen mieluummin rauhallisen yoga nidra -harjoituksen. 20 minuuttia riittää syvärentoutukseen. Se auttaa, jos yöunet ovat jääneet heikoiksi.

Stressi. Yrittäjänä tunnen ajoittain kovaakin stressiä. Silloin moni rutiini heittää häränpyllyä. Se on kuitenkin vain hetkellistä. Voin vaikuttaa siihen, miten kehoni reagoi stressiin.

Ilta

Rauha kotona. Rauhoitan illan perheelle. Illalla kannattaa rauhoittaa tahtia yöhön.

Älylaitteet. Rajoitan älylaitteiden käyttöä. Sininen valo heikentää melatoniinin eritystä, ja uni karkaa. Olen rauhoittanut puhelimeni. Siinä ei ole Facebook-applikaatiota, Instagramini ei ilmoita tykkäysten määrää eikä puhelimeni kilahtele sähköposteista. Katson niitä, kun haluan. En silloin, kun puhelin vaatii huomiota.

Ei viiniä. Olisi kiva ottaa joskus lasi punaviiniä, mutta se karkottaa unen. Jos haluaa ottaa lasillisen, se kannattaa nauttia ruoan kanssa aiemmin illalla. Mitä lähempänä unta alkoholia juo, sitä heikompaa on palautuminen.

Ei kyykkäystä! Kova treeni illalla vie varmasti unet. Treenin jälkeen unen laatu on heikompi. Moni tuntee aamulla olonsa väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

Hiilaripitoinen iltaruoka. Syön joka ilta hiilaripitoisen ruoan: riisiä, pastaa tai kauraa. Se rauhoittaa ja parantaa unta. Jos syö sokeripiikin – esimerkiksi pussin karkkia tyhjään vatsaan – verensokeri tulee yöllä lujaa alas. Se voi aiheuttaa heräilyä.

Magnesium. Syön joka ilta magnesiumia ruoan kanssa. Se syventää unta. Hyvälaatuisia ovat magnesiumit, joissa on aatti-pääte, esimerkiksi glysinaatti. Huonolaatuisella magnesiumoksidilla saa vain vatsan sekaisin.

Sänkyyn klo 20.30–22.00

Kuuntelen kehoa. Jos nukuttaa jo puoli yhdeksältä, menen sänkyyn samaan aikaan lapsen kanssa.