Lähdetkö ulos mieluiten aamulla vai illalla? Kuva: Shutterstock
Lähdetkö ulos mieluiten aamulla vai illalla? Kuva: Shutterstock

Kuinka erilaisia aamu- ja iltaihmisten persoonallisuudet todellisuudessa ovat?

Heräätkö helposti aamulla? Oletko aktiivisimmillasi ennen puoltapäivää? Jos vastasit kyllä, olet todennäköisesti aamuihminen ja tietoinen siitä. Kuten jo tiesitkin, iltakukkujat ovat puolestaan täysin erilaisia: he heräävät kunnolla eloon vasta illalla, valvovat myöhään ja nukkuvat aamulla pitkään.

Mutta millaisia eroja näiden kahden tyypin persoonallisuuksissa on? Psykologi ja professori Anastasiya Lipnevich tutki New Yorkin yliopiston kollegoidensa kanssa, miten aamu- ja iltaihmisten luonteenpiirteet eroavat toisistaan viiden suuren persoonallisuusnäkemyksen mukaan. Tulokset julkaistiin Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä.

Lipnevichiin tutkimus tyrmäsi täysin aiemmat selvitykset, jotka ovat todistaneet älykkyyden kulkevan käsikkäin iltavirkun elämänrytmin kanssa.

Viisi tärkeintä persoonallisuuspiirrettä ovat avoimuus, tunnollisuus, neuroottisuus, ekstrovertti ja miellyttävyys. Lipnevichin tutkimuksessa tunnollisuuden todistettiin olevan voimakkaimmin yhteydessä aamuvirkkujen persoonallisuuteen.

Tunnollisilla ihmisillä on taipumusta niin itsekuriin, valppauteen kuin järjestelmälliseen toimintaan – ja he ovat siis todennäköisimmin aamuvirkkuja.

Yökyöpelit näyttäisivät olevan luonteeltaan enemmän ulospäin suuntautuneita ekstroverttejä kuin aamuvirkut. Avoimuutta ja miellyttävyyttä esiintyy tasaisesti kummallakin ryhmällä. Neuroottisuutta on sen sijaan hieman enemmän aamuvirkuilla kuin yökyöpeleillä.

Suurin osa kuuluu kumpaankin leiriin

Mukana tutkimuksessa oli yli 16 000 ihmistä. Tutkijoiden mielestä tulokset ovat tärkeitä varsinkin akateemisen menestyksen näkökulmasta. Koulumaailmassa huolellisuus yhdistetään helposti hyviin arvosanoihin ja aamuvirkut ovat heitä, jotka pärjäävät hyvillä arvosanoilla.

Toisaalta he huomasivat, että vain 10–15 prosenttia ihmisistä on pelkästään jompaakumpaa lajia, puhtaasti aamu- tai iltaihmisiä. Jopa 80 prosentilla väestöstä on molempia ominaisuuksia: Lipnevichin mukaan ihminen saattaa olla jopa erittäin aamuvirkku ja samaan aikaan erittäin iltavirkku.

Nämä ominaisuudet myös vaihtelevat eri iässä ja elämäntilanteissa. Useimmat lapset heräävät luonnostaan aikaisin, mutta teini-iässä rytmi muuttuu ja heistä tulee usein iltavirkkuja. Viimeistään keski-iässä tulee taas muutos valvomiseen: 50. ikävuoden jälkeen alkaa taas iltaunisuus painaa ja aamut herättävät aiemmin.

1.4.: Jutun otsikkoa on muutettu poistamalla siitä torkku-sana.

Kysely

Oletko aamu- vai iltaihminen?

Iltaihminen
Iltaihminen
57.0%
Aamuihminen
Aamuihminen
42.9%
Ääniä yhteensä: 1392

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.

Finni, tuo nuoruusmuistoista niljakkain, on yhä useammin myös aikuisen riesa. 

Otsassa, suun ympärillä, leuassa ja nenässä, toki. Mutta miksi finnejä tulee joskus pakaroihin? Korvaan! Nenän sisäpuolelle! Ja miksi kivuliaimmat finnit ovat juuri hölmöimmissä paikoissa?

Ihotautilääkäri Anna Haahtela Mehiläisestä valaisee, että finni voi ilmestyä mihin tahansa, missä on ihohuokonen, joka voi tukkeutua ja tulehtua.

– Jalkapohjissa ja käsissä en ole finnejä nähnyt, mutta kaikkialla muualla kyllä. 

Pakaroiden ihon rakenne on monilla jo valmiiksi näppyläisyyteen taipuvaista, pilari-keratoosimaista. Silloin huokosten tukkeumia ja tulehduksia tulee helpommin. Usein pakaran näppylä on karvatupen tulehdus, joka voi levitä ja olla hyvin kipeä. Nenä taas on tyypillistä aknealuetta. Sen iho on kireää, joten finni aiheuttaa kovaa painetta ja kipua.

– Myös päänahkaan voi tulla hyvin kipeitä finnejä. Useammin miehille, mutta kyllä naisillekin, Haahtela sanoo.

Kaikkihan sitä tekevät

Mistä se sitten kertoo, jos aikuisella naisella on finnejä? Haahtelan mukaan aikuisiän akne on yleistynyt voimakkaasti. Tarkkaan ei tiedetä, miksi.

– Stressi on yksi tekijä, mutta taustalla on muitakin syitä. Huonosta hygieniatasosta tai epäterveellisestä ruokavaliosta aikuisiän akne ei kerro. Tehokkaita lääkkeitä on, ja aknea kannattaa hoitaa.

Haahtela tarkoittaa esimerkiksi akneen käytettäviä lääkegeelejä tai e-pillereitä: puristelua ei lasketa hoidoksi. Finnejä kielletään aina puristelemasta, vaikka kädellisen on lähes mahdotonta olla nypeltämättä ihoaan. Haahtela toteaa sortuvansa puuhaan itsekin.

– Kaikkihan niitä puristelevat, joten ehkä on parempi neuvoa ihmisiä tekemään sitä puhtain käsin ja varovaisesti. Puristelusta varoitellaan siksi, että aggressiivisella kotikirurgialla ja liian kovalla puristamisella voi saada aikaan arven. Kosmetologilla käynti voi joskus olla hyvä idea – ammattilaisella kun ei liity asiaan samanlaista tunnetilaa.