Työstä palautuminen vaatii tyynnyttäviä rutiineja. Kuva: Colourbox
Työstä palautuminen vaatii tyynnyttäviä rutiineja. Kuva: Colourbox

Päivän paineet helpottavat, kun opettelet muutaman palautumista edistävän keinon.

Kuulostaako tutulta: vuodenvaihteen vapailla sait etäisyyttä työasioihin ja olit töihin palatessa levollinen, mutta nyt työjutut pyörivät taas stressaavana vyyhtenä mielessä.

Et ole yksin. Yhä useamman työ on tietojenkäsittelyä, ajatustyötä ja pienistä paloista koostuvaa kokonaisuuksien hallitsemista, jotka kuormittavat mieltä pahemmin kuin moni fyysinen homma. Stressi iskee helposti, kun asiat seuraavat töistä kotiin.

Se, että yrittäisit vapaalla unohtaa työt vaikka väkisin, ei välttämättä ole tehokkain keino mielenhallintaan.

– Työajatuksista ei aina edes tarvitse päästä täysin irti. Sen sijaan voi yrittää hallita sitä, miten työtä ajattelee. Vastentahtoiset ajatukset kuormittavat, mutta mieluisat ajatukset rentouttavat, työterveyspsykologi Sirkku Kivistö toteaa.

Työstä palautumiseen tarvitaan Kivistön mukaan tyynnyttäviä rutiineja. Koska mieli ei tottele lepokäskyä samoin kuin keho, työstressi ei välttämättä lähde makoilemalla vaan toiminnalla: joku tulee iloiseksi liikunnasta, toinen luonnossa liikkumisesta.

Opettele siis tunnistamaan rutiinit, jotka tyynnyttävät ja pidä niistä kiinni. Sekin helpottaa, kun muistat, että Suomessa voi vedota myös työaikalakiin, joka suojaa työntekijää liialta rasitukselta.

Pikakeinot irtautumiseen

 1. Pyydä palautetta.

Kun kuulet muiden suusta, miten hommasi sujuvat, sinun ei tarvitse pohtia onnistumistasi kaiken muun lisäksi. Myönteinen palaute laittaa mielen rentoutumiseen liittyvät mekanismit nopeasti liikkeelle.

2. Muistele mukavia.

Sysää töistä lähtiessä ahdistavat ajatukset syrjään ja yritä muistella työpäivän mukavinta hetkeä. Ei haittaa, jos se on ollut lounas työ­kavereiden kanssa – mikä tahansa myönteinen muisto työstä tukee jaksamista.

3. Ole hetki yksin.

Sekin kuormittaa, jos joudut töissä olemaan jatkuvasti arvioivien silmien alla ja esittämään kiinnostunutta. Ihminen tarvitsee vapaa-ajalla myös yksinoloa ilman rooleja.

Vaivaako pahanhajuinen hengitys? Syy voi löytyä todella pienestä jutusta.

Jokaisella meillä on joskus pahanhajuinen hengitys. Jopa puhtaassa suussa elää miljoonia bakteereja, jotka voivat aiheuttaa haisevan ongelman. Joten tunnollinen hampaiden harjauskaan ei välttämättä poista haisevaa pulmaa, hammaslääkäri Harold Katz kertoo Femail-sivustolla.

Pahanhajuinen hengitys on usein ikävä piina – olipa se sitten hetkellistä tai pidempiaikaista. Sitä on vaikea tunnistaa itse eikä sitä voi täydellisesti estääkään. Katzin mukaan suun hajuongelmiin saanee apua simppelillä keinolla:

– Yksi tärkeimmistä asioista, jolla voi hillitä pahanhajuista hengitystä, on riittävä nesteyttäminen, Katz vinkkaa.

Liian vähäinen vedenjuonti on tärkeää etenkin, jos kärsii kuivasta suusta. Vettä on syytä nauttia säännöllisesti päivän aikana. Katzin mukaan juomavesi huuhtelee suun hampaiden harjausten välillä. Silloin suu ehdi kuivua, mikä auttaa myös pitämään pahat hajut loitolla.

Oman hengityksen hajua on yleensä vaikea saada selville. Siihen tottuu kuin kehon tai kodin ominaistuoksuun. Katz antaa kuitenkin vinkkejä, miten voi kuitenkin tarkistaa suun raikkauden nopeasti:

 

1. Nuolaisutesti

”Nuolaise puhdasta kämmenselkääsi. Anna sen kuivua noin kymmenen sekuntia ja nuuhkaise sen jälkeen.”

Jos huomaat hajun, saatat kärsiä pahanhajuisesta hengityksestä. Mutta kannattaa myös muistaa, että hengitys – kuten oma ihokin – haisee eri tavoin vuorokauden eri aikoina.  

 

2. Hammaslankatesti

”Käytä hammaslankaa takimmaisten hampaiden välissä. Tämä on todennäköisin paikka, johon ruokaa on saattanut jäädä. Sen jälkeen haista hammaslankaa.” Jos hammaslanka ei tuoksahda, ei hengityksessäkään ole todennäköisesti mitään vikaa. 

Ja joko tiedät, miten hampaat langataan oikein päivittäisen iltapesun yhteydessä? Lue vinkit täältä. 

 

3. Peilitesti

Kielen väri ja pinta kertovat paljon suunterveydestä. Terve kieli näyttää yleensä vaaleanpunaiselta ja melko tasaiselta.

”Yleisesti sanotaan, että mitä karkeampi kieli, sen suurempi todennäköisyys, että kärsii pahanhajuisesta hengityksestä. Halkeamat tarjoavat bakteereille ihanteellisen ympäristön.”

Peilin edessä kannattaa tarkkailla urien ja halkeamien lisäksi myös kielen väriä ja sen päällä olevia mahdollisia katteita. Katzin mukaan valkoinen kate aivan kielen takana voi olla merkki hajuongelmasta. Samasta voi niin ikään keltainen kielen päällys. 

 

4. Ihmistesti

Katz suosittelee tarkkailemaan ensin muita ihmisiä; jos he siirtyvät kauemmaksi luotasi, kun juttelette, saattaa sinun olla aika tehdä jotain suunterveydelle, hän vihjaa.

Hänen mukaansa omasta hengityksestään kannattaa kysyä suoraan hyvältä ystävältä. Haiseeko se? Ja vinkkinä, että ihmistestiin on syytä pyytää mukaan henkilöä, joka jaksaa nuuhkia hengitystä useamman kerran päivässä, sillä hengityksen haju vaihtelee pitkin päivää.

Useimmat ihmiset kärsivät pahanhajuisesta hengityksestä eli halitoosista pelkästään aamuisin, koska suu on kuivunut yön aikana. Samaa tapahtuu flunssan aikana. Niin ikään liikunta, tietyt ruokavaliot ja hampaiden sekä suun sairaudet saattavat aiheuttaa hajuongelmia.

 


 

5. Puuvillatesti

”Pyyhi kielesi yläosaa puuvillaiseen harsokankaaseen ja haista kangasta. Tämä on luultavasti rehellisin ja tarkin tapa. Jos kankaaseen jää kielestäsi kellertävä tahra, se todennäköisesti kertoo, että suusi tuottaa rikkiyhdisteitä.”

Saman testin voi tehdä myös puhtaalla muovilusikalla, Katz sanoo. Lusikalla raaputetaan ensin kevyesti kielen takaosaa ja sitten annetaan sen kuivua hetki ennen haistelua.

Kertakäyttölusikalla voi rapsuttaa myös kielen puhtaaksi. Katso täältä suomalaisen hammashygienistin vinkit ja syyt, miksi se kannattaa. 

Kyllä ovat sitten fiksuja nuo koirat! Ne ymmärtävät ihmisen surun jo kasvoista.

Koiranomistaja sen tietääkin jo: koira on paras lohduttaja sekä ystävä ja siunattu harvinaisella älykkyydellä. Kaiken tämän täydellisyyden lisäksi koira osaa lukea tunteita ihmisten kasvoilta, kertoo uusi tutkimus.

Tutkimukseen osallistuville koirille näytettiin kuvia erilaisista ihmisistä ja heidän tunteistaan. Kuvissa esiintyi niin vihaisia, pelokkaita, onnellisia, yllättyneitä, surullisia kuin inhoa kokevia ihmisiä. Joukossa oli myös neutraaleja ilmeitä.

Voimakkaat tunteet, kuten pelko ja viha, muun muassa lisäsivät koirien stressiä ja nostivat sykettä. Lemmikit menettivät hetkeksi myös ruokahalunsa, kertoo Learning & Behavior -julkaisussa esitelty tutkimus.

Italialaistutkijat osoittivat myös, että koirat käsittelevät ihmisten tunteita ja muita reaktioita aivojensa eri osissa. Koirat nimittäin kallistivat päänsä vasemmalle, kun he näkivät kasvot, jotka esittivät vahvoja tunteita – kuten pelkoa, vihaa tai iloa.

Hämmästyneet kasvot tai muut rennot ilmeet saivat koirat kääntämään päänsä puolestaan oikealle. Tutkijoiden mukaan koirat osoittivat tällä reagoinnillaan myös sen, että ne eivät kokeneet hämmästyneen ihmisen kasvoja pelottaviksi.

Näiden tulosten jälkeen moni koiranomistaja haluaa testata oman lemmikkinsä reaktioita: kallistaako koira päätään vasemmalle vai oikealle, kun se näkee erilaisilla tunteilla ladattuja kasvoja? Kannattaa kuitenkin muistaa, että koiraa on turha huijata. Tunteiden pitää olla aitoja.

 

 

Koirien päänkallistuksille on annettu aikoinaan muitakin selityksiä: kuten korvien rakenteisiin liittyviä ominaisuuksia, joita ne hyödyntävät kuunnellessaan ihmisiä. 

Koirat kykenevät todistetusti tunnistamaan aidon surun myös ihmisen puheesta. Ilmetutkimus vahvistaa aiemmin tehdyn tutkimuksen tulokset, joiden mukaan koirat pystyvät lukemaan tunteita ihmisten äänestäkin.

Tässä vanhemmassa kokeessa koirille soitettiin muun muassa ihmisten itkua ja naurua sekä tavallisia luonnon ääniä, kuten sadetta ja lintujen viserrystä. Koirat reagoivat voimakkaammin tunnepitoisiin ääniin. Koirat saattavat aistia tunteita myös ihmisten hajusta