Neljäkymppiä mittarissa, jes! Kuva: Shutterstock
Neljäkymppiä mittarissa, jes! Kuva: Shutterstock

Muuttuuko keski-iän kynnyksellä elämä ankeaksi? No ei tosiaan! Nelikymppiset naiset perustelevat.

Nelikymppisenä elämä on ihanaa, koska…

…ymmärtää, ettei koko ajan tarvitse olla menossa jonnekin.

1. ”Oleminen ei enää ole hötkyilyä. Tähän ikään mennessä elämän peruspalikat ovat jo sillä tavalla kasassa, ettei tarvitse koko ajan pohtia, mitä seuraavaksi haluaa – voi ihan rauhassa keskittyä tekemään itselleen merkityksellisiä juttuja. Kaikessa rauhassa.”

2. ”Nykyään nautin pitkistä kävelylenkeistä ja siitä, ettei ole hätä mennä mihinkään suuntaan. Aiemmin oli kauhistus, jos ei ollut koko ajan menossa.”

…mutta toisaalta uskaltaa myös heittäytyä rohkeasti.

3. ”Elämä yksinkertaisesti tuntuu tässä iässä iloisemmalta kuin koskaan. Edelleen itsensä tuntee välillä ihan teiniksi – mutta ilman epävarmuutta ja itsetunto-ongelmia.  Itsestään löytää myös uusia puolia, kun on pokkaa kokeilla kaikkea uutta. Minähän voin olla vaikka mitä!”

4. ”Saa olla nolon huono eri urheilulajeissa. Voi mennä vaikka laskettelurinteeseen, vaikkei osaakaan. Nuorena ei kehdannut.”

…osaa panna asiat mittasuhteisiin.

5. ”Onko hameen mitta oikea, mikä huulipunansävy, kampaus, kuunteleeko Kaija Koota vai jotain kuumaa hipsteribändiä? Ihan sama! Antaa kaikkien kukkien kukkia.”

6. ”Vaikeimmat identiteettikriisit ovat jo takanapäin – eikä tuleviakaan pelkää, koska tietää, että kyllä niistä pääsee yli.”

7. ”Angstisen teinivaiheen ja tuskaisen aikuistumisen jälkeen osaa iloita siitä, että elämässä on paljon muutakin kuin omasta peilikuvasta ahdistumista, opiskelijan rahahuolia ja parisuhderiitoja.”

8. ”Enää ei pelkää turhia, ei ihmisiä eikä seurauksia – mikään ei ole maailmanloppu. Kaikesta selviää.”

9. ”Tähän ikään mennessä on oppinut, että menneiden haikaileminen on turhaa. Asioita voi tehdä vieläkin, jos joku kaihertaa. Jos opiskelijaelämä jäi viettämättä parikymppisenä ja sitä katuu, aina voi mennä opiskelemaan uudestaan. Tai jos festarit jäivät viettämättä, vielä pääsee. Jos yhdenyönjutut sytyttävät, niin antaa mennä vaan – keski-ikäisenä ei tule enää samanlaista morkkista niistä kuin aiemmin, koska osaa arvostaa omaa nautintoa.”

…työelämässä voi luottaa omaan kokemukseen.

10.”Enää ei tarvitse todistella eikä pinnistellä: on jo saanut niin paljon ammattitaitoa, että sen kuin sujuttelee työelämässä eteenpäin. Jos on onnistunut säilyttämään uteliaan mielen, on mahdollisuus oppia kaikenlaista uutta.”

11. ”Töissä on koko ajan helpompaa, koska aidosti osaan ja tiedän. Myös muut luottavat osaamiseeni.”

…ei stressaa muiden mielipiteistä.

12. ”Tässä iässä osaa sanoa asiansa suoraan. Ymmärtää, että kaikki eivät tykkää kuitenkaan. Miksi siis rajoittaa tekemisiään muiden takia?”

13. ”Olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko olla ihmisten kanssa, joista en pidä. Nuorena vietin aikaa tiettyjen ihmisten kanssa vain statussyistä. Nykyään en sellaiseen lähde.”

…omissa nahoissaan tuntuu kotoisalta.

14. ”Oma kroppa on nykyään niin tuttu, ettei sen ”pikkuvioista” skitsoile. Ja vikahan on suhteellinen käsite – hei, pääasiahan on, että on elossa.”

15. ”Kroppani arvet ja kolhut eivät ole enää häpeä. Olen niistä suoraan ylpeä. Ajattelen, että kaikilla niistä on oma tarkoituksensa, enkä yritä piilotella omaa menneisyyttäni.”

16. ”Ei tarvitse jatkuvasti tuntea paineita olla hehkeä, kaunis, sileä, hoikka, muodikas ja ajan tasalla kaikista maailman hömpötyksistä.”

…tietää, mistä tykkää.

17. ”Huumori on parempaa kuin nuorena! Voi nauraa ihan mille vain kakkajutuista kotimaiseen politiikkaan. Ironian ymmärrys ja tilannetaju ovat kohdillaan, koska elämä on opettanut.”

18. ”Ei tarvitse ottaa tsiljoonaa selfietä, syynätä, pyynätä ja filtteroida. Sen sijaan voi postata kukka- ja maisemakuvia.”

19. ”Nelikymppinen tietää, mitä haluaa. Tämä näkyy monessakin asiassa: sängyssä, kodissa, työelämässä. Tai vaikka ei tietäisikään, ei enää ahdistu tietämättömyydestä. On oppinut, että joskus on vaan helpompi antaa asioiden olla. Niihin löytyy ratkaisu ennemmin tai myöhemmin.”

…pystyy ajattelemaan myös toisia.

20. ”Nelikymppinen osaa astua vaivatta toisen asemaan. Jos on kokenut tarpeeksi suruja – ja kukapa ei olisi tähän ikään mennessä – oppii empatiaa.”

21. ”Itse ei ole elämänsä keskipiste – paitsi jos niin haluaa.”

22. ”Lapset ja pitkä liitto ovat opettaneet, että aina ei tarvitse keskittyä omaan napaan.”

23. ”Minusta on tullut suvaitsevaisempi. Ymmärrän, ettei kaikkien tarvitse olla samanlaisia.”

…tietää, että elämä kantaa.

24. ”Elämä on ehtinyt jo kolhia sen verran, että kriiseistä selvittyään tuntee itsensä entistä vahvemmaksi. Se auttaa ymmärtämään, että kaikesta pääsee eteenpäin – elämä, antaa tulla vain! En pelkää.”

25. ”Kyllä ne vastoinkäymiset ovat kasvattaneet. Kun niistä on onnistunut luovimaan kovettumatta ja katkeroitumatta, elämä tuntuu entistä rikkaammalta. En todellakaan haluaisi olla enää parikymppinen.”

Legendaarinen liikuntapiirakka pitää edelleen kutinsa. Nyt siitä on tehty myös nettitesti.

Kaksi ja puoli tuntia kestävyyskuntoa parantavaa, reipasta liikuntaa ja kahdesti lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää treeniä. Siinä viikon liikunnan vähimmäistavoitteet, jotka ovat monelle tuttuja UKK-instituutin perinteisestä liikuntapiirakasta.

Mutta mikä sitten lasketaan virallisesti terveyttä edistäviksi liikuntasuoritukseksi? Alla olevassa kaaviossakin se kyllä kerrotaan, mutta nykyään UKK-instituutin sivustolta löytyy myös kätevä, nettitestin muotoon rakennettu liikuntapiirakka. Sen avulla voi selvittää, saako itse tarpeeksi liikuntaa.

Testissä pitää arvioida, kuinka paljon eri liikuntalajeja harrastaa viikon aikana. Kestävyyskuntoa kohottava liikunta lasketaan tunteina ja minuutteina, lihaskunto ja liikehallinta liikuntakertoina. Testissä kysytään myös istumiseen käytettyä aikaa.

Lopussa testi kertoo, tuleeko liikuntaa tarpeeksi ja miten liikuntatottumuksiaan voi kehittää. Testi löytyy täältä: ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi.

Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti
Liikuntapiirakka näyttää tältä. Sitä uudistettiin vuonna 2009. Kuva: UKK-instituutti

Parhaimmillaan liikunta antaa lisää virtaa, mutta nykyään asiantuntijat muistuttelevat myös palautumisen tärkeydestä. Kannattaakin miettiä, kuinka kuormittavaa elämä kokonaisuudessaan on.

Ylilääkäri Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasemalta kertoi aikaisemmassa jutussamme, että elimistö ei erota kovin hyvin henkistä ja fyysistä rasitusta toisistaan. Jos työt tai arki stressaavat ja yöunetkin jäävät kehnoiksi, rääkkitreeni ei välttämättä ole hyväksi.

– Jos on tosi väsynyt työstä, kannattaa kävellä rauhallisesti. Jos menee vähänkin reippaammin, saattaa tulla vain entistä huonompi olo, Parkkari sanoi.

UKK-instituutin suosituksetkaan eivät edellytä raivokasta treenaamista – kevyempikin kuntoilu edistää terveyttä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.