Mitäpä tästä nyt muuttaisi? Kuva: Shutterstock
Mitäpä tästä nyt muuttaisi? Kuva: Shutterstock

29 prosenttia suureen kehonkuvakyselyymme vastanneista ei muuttaisi kehostaan mitään, vaikka voisi.

Jos voisit, muuttaisitko jotakin vartalossasi tai ulkonäössäsi? 71 prosenttia Me Naisten suureen kehonkuvakyselyyn vastanneista muuttaisi, 29 prosenttia ei.

Usein ajatellaan, että oman kehon hyväksyminen helpottuisi iän myötä, ja sitä mieltä oli myös suurin osa kyselyyn vastanneista, mutta ainakaan toiveet kehon muuttamisesta eivät katoa iän karttuessa. Alle 40-vuotiaista vastaajista tasan kolme neljästä muuttaisi kehoaan tai ulkonäköään jos voisi, mutta kuusikymppisistä ja sitä vanhemmista vastaajistakin useammalla kuin joka toisella on muutostoiveita.

Lähemmäs kauneusihannetta

Useimmat kehoihimme kohdistuvat muutostoiveet liittyvät siihen, millainen kauneusihanne on vallalla: hoikka, kiinteä ja tiimalasivartaloinen. Kyselyvastaukset paljastavat, että monen ihmisen elämä olisi helpompaa, jos pullea maha tulisi muotiin litteän pyykkilautavatsan rinnalle.

”Haluaisin  liikakilojen menevän vatsan sijasta peppuun.” Marsa

”Haluaisin eroon tästä pömppömahasta.” antsasofia

”Kiinteän vatsan haluaisin takaisin ja raskausarvet pois.” Jennienni

Vyötärön ja vatsanseudun lisäksi rinnat tuottavat murhetta, olivat ne sitten suuret tai pienet.

”Pienentäisin rintojani ja kohottaisin leukalinjaani.” Ms. Mamabear

”Hankkisin rinnat.” A-M

”Hartiasärkyjen vuoksi korjauttaisin rinnat... Olen 155 ja painan 53, ja rinnat ovat F-kuppia...” kalat-jousimies

Ei leikkauksille

Vaikka esimerkiksi suuremmat rinnat houkuttavat, kehon laittamiseen veitsen alle on suuri kynnys. Harva haluaa tai uskaltaa kajota kirurgian keinoin siihen, millaiseksi on syntynyt.

”Arvet pois, rintoihin hieman lisää täyteläisyyttä. Mutta vain jos tämä tapahtuisi itsestään. En halua loukata itseäni ja integriteettiäni hankkimalla mitään tekotissejä tms. lisäosia.” Nokkaeläin

”Epävarmuuskohtani, mutta en ole halukas tekemään mitä tahansa niiden eteen. Leikkaus on aina leikkaus, johon liittyy riskinsä ja hintansa.” Mustapapu

”Jenkkikset nappaisin pois. Tosin ihan kuvitelmissani vain, mihinkään kauneuskirurgiaan en lähtisi.” Mimmeli

Leikkauksen sijaan haaveillaan siitä, että olisi aikaa ja itsekuria muokata kehoa liikunnan ja ravinnon keinoin.

”En muuttaisi taikasauvan heilautuksella mitään, mutta elän vielä toivossa, että saan joskus itse aikaan toivomani muutokset. Haluaisin olla sopusuhtaisempi ja normaalipainoinen.” Piennisäkäs

”Liikkuisin päivittäin kuten aiemmin tein.” Minä

Lisää terveyttä

Muutostoiveet eivät suinkaan koske vain ulkonäköä tai painoa. Yksi haluaisi olla notkeampi, toinen tanssitaitoisempi ja kolmas terve. Iän myötä jotkin ruumiinosat kaipaisivat päivitystä: kivuliaiksi kuluneet lonkat ja olkapäät voisi vaihtaa ehjiin.

”Ulkonäössä en muuttaisi mitään, mutta haluaisin ehjän selkärangan, jonka kanssa kaikki olisi mahdollista ilman kipua.” Hanna

”Autoimmuunisairauden antaisin pois.” Keskivartalolihavuus muodiksi

Yli 400 kehokyselyyn tulleen vastauksen joukossa on mielikuvituksellisiakin vastauksia. Jos kerran kehoaan voisi muokata millä tahansa tavalla, miten olisi tämä:

”Siivet ois kivat.” Utke

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola nukkuu joka yö vähintään kahdeksan tuntia, vaikka hänellä on pieni lapsi. Miten hän sen tekee?

Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, 35, kertoo nukkuvansa niin hyvin kuin nelivuotiaan pojan äitinä voi.

– Olen rakentanut rutiinini niin, että pyrin suojelemaan untani, sillä lepo on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista ihmissuhteiden, fiksun ruokavalion ja riittävän liikunnan ohella. Nukun yössä vähintään kahdeksan tuntia, Jaakkola kertoo.

 

Aamu

Ylös sängystä klo 7–8. Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen. Uni on etusijalla, koska olen yrittäjä. Jos en nuku kylliksi, en jaksa tehdä töitä. Hyvä vireystila parantaa elämänlaatua. Jaksan liikkua, syödä hyvin ja elää arkea.

Aamupala. Proteiini virkistää ja pitää yllä vireyttä. Siksi teen usein munakkaan. Syön myös kasviksia ja juon kahvia. Suosittelen maalaisjärkeä. Ei pannua kerralla, eikä lainkaan kello 16 jälkeen, tai unen laatu heikkenee. Nautin päivän viimeisen kupin yleensä lounaalla. Iltapäivällä se heikentää untani selvästi.

Päivä

Lounas. En ikinä jätä lounasta väliin. Syön 4–6 kertaa päivässä. Tasainen energiansaanti vähentää mielitekoja. Nälässä tekee helposti mieli sokeria. Siitä seuraa virtapiikki ja nopea nuupahdus. Jos taas päivällä syö liian vähän, syö illalla helposti liikaa, mikä heikentää unta. Jotkut laihduttajat ovat niin energiavajeessa, että heräävät nälkään.

Syvärentoutus. En ikinä nuku päiväunia. Teen mieluummin rauhallisen yoga nidra -harjoituksen. 20 minuuttia riittää syvärentoutukseen. Se auttaa, jos yöunet ovat jääneet heikoiksi.

Stressi. Yrittäjänä tunnen ajoittain kovaakin stressiä. Silloin moni rutiini heittää häränpyllyä. Se on kuitenkin vain hetkellistä. Voin vaikuttaa siihen, miten kehoni reagoi stressiin.

Ilta

Rauha kotona. Rauhoitan illan perheelle. Illalla kannattaa rauhoittaa tahtia yöhön.

Älylaitteet. Rajoitan älylaitteiden käyttöä. Sininen valo heikentää melatoniinin eritystä, ja uni karkaa. Olen rauhoittanut puhelimeni. Siinä ei ole Facebook-applikaatiota, Instagramini ei ilmoita tykkäysten määrää eikä puhelimeni kilahtele sähköposteista. Katson niitä, kun haluan. En silloin, kun puhelin vaatii huomiota.

Ei viiniä. Olisi kiva ottaa joskus lasi punaviiniä, mutta se karkottaa unen. Jos haluaa ottaa lasillisen, se kannattaa nauttia ruoan kanssa aiemmin illalla. Mitä lähempänä unta alkoholia juo, sitä heikompaa on palautuminen.

Ei kyykkäystä! Kova treeni illalla vie varmasti unet. Treenin jälkeen unen laatu on heikompi. Moni tuntee aamulla olonsa väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

Hiilaripitoinen iltaruoka. Syön joka ilta hiilaripitoisen ruoan: riisiä, pastaa tai kauraa. Se rauhoittaa ja parantaa unta. Jos syö sokeripiikin – esimerkiksi pussin karkkia tyhjään vatsaan – verensokeri tulee yöllä lujaa alas. Se voi aiheuttaa heräilyä.

Magnesium. Syön joka ilta magnesiumia ruoan kanssa. Se syventää unta. Hyvälaatuisia ovat magnesiumit, joissa on aatti-pääte, esimerkiksi glysinaatti. Huonolaatuisella magnesiumoksidilla saa vain vatsan sekaisin.

Sänkyyn klo 20.30–22.00

Kuuntelen kehoa. Jos nukuttaa jo puoli yhdeksältä, menen sänkyyn samaan aikaan lapsen kanssa.