”Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen”, Kaisa Jaakkola kertoo. Kuva: Milka Alanen
”Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen”, Kaisa Jaakkola kertoo. Kuva: Milka Alanen

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola nukkuu joka yö vähintään kahdeksan tuntia, vaikka hänellä on pieni lapsi. Miten hän sen tekee?

Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, 35, kertoo nukkuvansa niin hyvin kuin nelivuotiaan pojan äitinä voi.

– Olen rakentanut rutiinini niin, että pyrin suojelemaan untani, sillä lepo on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista ihmissuhteiden, fiksun ruokavalion ja riittävän liikunnan ohella. Nukun yössä vähintään kahdeksan tuntia, Jaakkola kertoo.

 

Aamu

Ylös sängystä klo 7–8. Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen. Uni on etusijalla, koska olen yrittäjä. Jos en nuku kylliksi, en jaksa tehdä töitä. Hyvä vireystila parantaa elämänlaatua. Jaksan liikkua, syödä hyvin ja elää arkea.

Aamupala. Proteiini virkistää ja pitää yllä vireyttä. Siksi teen usein munakkaan. Syön myös kasviksia ja juon kahvia. Suosittelen maalaisjärkeä. Ei pannua kerralla, eikä lainkaan kello 16 jälkeen, tai unen laatu heikkenee. Nautin päivän viimeisen kupin yleensä lounaalla. Iltapäivällä se heikentää untani selvästi.

Päivä

Lounas. En ikinä jätä lounasta väliin. Syön 4–6 kertaa päivässä. Tasainen energiansaanti vähentää mielitekoja. Nälässä tekee helposti mieli sokeria. Siitä seuraa virtapiikki ja nopea nuupahdus. Jos taas päivällä syö liian vähän, syö illalla helposti liikaa, mikä heikentää unta. Jotkut laihduttajat ovat niin energiavajeessa, että heräävät nälkään.

Syvärentoutus. En ikinä nuku päiväunia. Teen mieluummin rauhallisen yoga nidra -harjoituksen. 20 minuuttia riittää syvärentoutukseen. Se auttaa, jos yöunet ovat jääneet heikoiksi.

Stressi. Yrittäjänä tunnen ajoittain kovaakin stressiä. Silloin moni rutiini heittää häränpyllyä. Se on kuitenkin vain hetkellistä. Voin vaikuttaa siihen, miten kehoni reagoi stressiin.

Ilta

Rauha kotona. Rauhoitan illan perheelle. Illalla kannattaa rauhoittaa tahtia yöhön.

Älylaitteet. Rajoitan älylaitteiden käyttöä. Sininen valo heikentää melatoniinin eritystä, ja uni karkaa. Olen rauhoittanut puhelimeni. Siinä ei ole Facebook-applikaatiota, Instagramini ei ilmoita tykkäysten määrää eikä puhelimeni kilahtele sähköposteista. Katson niitä, kun haluan. En silloin, kun puhelin vaatii huomiota.

Ei viiniä. Olisi kiva ottaa joskus lasi punaviiniä, mutta se karkottaa unen. Jos haluaa ottaa lasillisen, se kannattaa nauttia ruoan kanssa aiemmin illalla. Mitä lähempänä unta alkoholia juo, sitä heikompaa on palautuminen.

Ei kyykkäystä! Kova treeni illalla vie varmasti unet. Treenin jälkeen unen laatu on heikompi. Moni tuntee aamulla olonsa väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

Hiilaripitoinen iltaruoka. Syön joka ilta hiilaripitoisen ruoan: riisiä, pastaa tai kauraa. Se rauhoittaa ja parantaa unta. Jos syö sokeripiikin – esimerkiksi pussin karkkia tyhjään vatsaan – verensokeri tulee yöllä lujaa alas. Se voi aiheuttaa heräilyä.

Magnesium. Syön joka ilta magnesiumia ruoan kanssa. Se syventää unta. Hyvälaatuisia ovat magnesiumit, joissa on aatti-pääte, esimerkiksi glysinaatti. Huonolaatuisella magnesiumoksidilla saa vain vatsan sekaisin.

Sänkyyn klo 20.30–22.00

Kuuntelen kehoa. Jos nukuttaa jo puoli yhdeksältä, menen sänkyyn samaan aikaan lapsen kanssa.

Ville Niinistö ei enää suorita liikkumista, vaan nauttii siitä. – En tavoittele mitään isoa hauista vaan tasapainoa elämään.

Viime kesänä päähän sattui, usein. Ville Niinistö oli luopunut vihreiden puheenjohtajuudesta, ja kuuden vuoden stressi puolueen keulakuvana purkautui migreenikohtauksilla, olkapään reistailulla ja epämääräisellä huonovointisuudella.

– Olin lykännyt myös nilkkani juoksuvamman kuntouttamista. Kaikki se tuli päälle, kun ei tarvinnut enää olla päivystysvastuussa ja kommentoimassa maailman tapahtumia 24/7.

”Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.”

Ville on aina ollut liikunnallinen. Hän ymmärsi jo kauan sitten, että liikunta auttaa, jos olo on epämääräinen. Silloin hän katkaisee tilanteen tietoisesti ja merkitsee seuraavan kahden viikon kalenteriin hetket, jolloin aikoo liikkua. Ville on huomannut, että kaikkia vaikeampia jaksoja elämässä on yhdistänyt liikkumattomuus.

– Jos en liiku, olen saamaton ja veltto, ja kun tilanne kasautuu, tulen ärtyneemmäksi.

– Toki liikun myös siksi, että jaksan esimerkiksi nousta rappuja hengästymättä, mutta en tavoittele mitään isoa hauista, vaan tasapainoa elämään. Kai se syvin syy on, että haen onnellisuutta.

Pudotti fudistähden joukkueesta

Jos kaikki olisi mennyt toisin, Ville voisi olla nyt suomalainen fudistähti. Hän potki palloa pikkupoikana kavereiden kanssa kaikki kesäillat ja sittemmin tosissaan myöhäiseen teini-ikään saakka.

– Luulin, että minusta tulee ammattilainen.

Villeä naurattaa, kuinka hän 14-vuotiaana pudotti C-junnujen joukkueesta Jonatan Johanssonin, joka sittemmin teki uraa Englannin Valioliigassa.

Polvivamma 17-vuotiaana katkaisi haaveet.

– Vaikka vamma lopetti fudiksen, olin oppinut treenaamaan säännöllisesti. Se on jäänyt elämäntavaksi.

Parikymppisenä Ville liikkui joskus jopa vähän pakonomaisestikin.

– En nauttinut siitä. Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.

”Olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.”

1990-luvun lopulla Ville innostui sen ajan hittilajista, rullaluistelusta. 20 vuotta myöhemmin hän painaa edelleen 500–1000 kilometriä vuodessa. Enää hän ei kuitenkaan suorita.

– On nautinto, kun saa juosta pallon perässä, kävellä saaristomaisemissa, käännellä kiviä luonnossa lasten kanssa ja tuntea vauhdin rullaluistellessa.

– Luonnossa tajuan, miten pieniä omat murheet ovat luonnon suuruuden rinnalla.

Sielunmaisema on Turun saaristossa.

”Olen sinut kehoni kanssa”

Viime vuonna Ville täytti neljäkymmentä. Millainen mies peilistä katsoo?

– Sellainen, joka on sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Ei ulkomuodolla ole niin väliä vaan sillä, että silmissäni on edelleen pilke.

Kyllä ikä näkyykin, Ville myöntää. Esimerkiksi peleistä palautuminen kestää päiviä, ja järjen ääni kyselee, pitääkö vetää täysillä vai vähän iisimmin.

– Olen silti nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Ville Niinistö

  • 41-vuotias vihreiden kansanedustaja.
  • Kaksi lasta, 10-vuotias Linnea ja 13-vuotias Elias.
  • Harrastaa liikunnan lisäksi tietokonepelejä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.