”Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen”, Kaisa Jaakkola kertoo. Kuva: Milka Alanen
”Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen”, Kaisa Jaakkola kertoo. Kuva: Milka Alanen

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola nukkuu joka yö vähintään kahdeksan tuntia, vaikka hänellä on pieni lapsi. Miten hän sen tekee?

Tietokirjailija ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, 35, kertoo nukkuvansa niin hyvin kuin nelivuotiaan pojan äitinä voi.

– Olen rakentanut rutiinini niin, että pyrin suojelemaan untani, sillä lepo on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista ihmissuhteiden, fiksun ruokavalion ja riittävän liikunnan ohella. Nukun yössä vähintään kahdeksan tuntia, Jaakkola kertoo.

 

Aamu

Ylös sängystä klo 7–8. Olen rakentanut elämäni niin, että voin nukkua niin pitkään kuin tarvitsen. Uni on etusijalla, koska olen yrittäjä. Jos en nuku kylliksi, en jaksa tehdä töitä. Hyvä vireystila parantaa elämänlaatua. Jaksan liikkua, syödä hyvin ja elää arkea.

Aamupala. Proteiini virkistää ja pitää yllä vireyttä. Siksi teen usein munakkaan. Syön myös kasviksia ja juon kahvia. Suosittelen maalaisjärkeä. Ei pannua kerralla, eikä lainkaan kello 16 jälkeen, tai unen laatu heikkenee. Nautin päivän viimeisen kupin yleensä lounaalla. Iltapäivällä se heikentää untani selvästi.

Päivä

Lounas. En ikinä jätä lounasta väliin. Syön 4–6 kertaa päivässä. Tasainen energiansaanti vähentää mielitekoja. Nälässä tekee helposti mieli sokeria. Siitä seuraa virtapiikki ja nopea nuupahdus. Jos taas päivällä syö liian vähän, syö illalla helposti liikaa, mikä heikentää unta. Jotkut laihduttajat ovat niin energiavajeessa, että heräävät nälkään.

Syvärentoutus. En ikinä nuku päiväunia. Teen mieluummin rauhallisen yoga nidra -harjoituksen. 20 minuuttia riittää syvärentoutukseen. Se auttaa, jos yöunet ovat jääneet heikoiksi.

Stressi. Yrittäjänä tunnen ajoittain kovaakin stressiä. Silloin moni rutiini heittää häränpyllyä. Se on kuitenkin vain hetkellistä. Voin vaikuttaa siihen, miten kehoni reagoi stressiin.

Ilta

Rauha kotona. Rauhoitan illan perheelle. Illalla kannattaa rauhoittaa tahtia yöhön.

Älylaitteet. Rajoitan älylaitteiden käyttöä. Sininen valo heikentää melatoniinin eritystä, ja uni karkaa. Olen rauhoittanut puhelimeni. Siinä ei ole Facebook-applikaatiota, Instagramini ei ilmoita tykkäysten määrää eikä puhelimeni kilahtele sähköposteista. Katson niitä, kun haluan. En silloin, kun puhelin vaatii huomiota.

Ei viiniä. Olisi kiva ottaa joskus lasi punaviiniä, mutta se karkottaa unen. Jos haluaa ottaa lasillisen, se kannattaa nauttia ruoan kanssa aiemmin illalla. Mitä lähempänä unta alkoholia juo, sitä heikompaa on palautuminen.

Ei kyykkäystä! Kova treeni illalla vie varmasti unet. Treenin jälkeen unen laatu on heikompi. Moni tuntee aamulla olonsa väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

Hiilaripitoinen iltaruoka. Syön joka ilta hiilaripitoisen ruoan: riisiä, pastaa tai kauraa. Se rauhoittaa ja parantaa unta. Jos syö sokeripiikin – esimerkiksi pussin karkkia tyhjään vatsaan – verensokeri tulee yöllä lujaa alas. Se voi aiheuttaa heräilyä.

Magnesium. Syön joka ilta magnesiumia ruoan kanssa. Se syventää unta. Hyvälaatuisia ovat magnesiumit, joissa on aatti-pääte, esimerkiksi glysinaatti. Huonolaatuisella magnesiumoksidilla saa vain vatsan sekaisin.

Sänkyyn klo 20.30–22.00

Kuuntelen kehoa. Jos nukuttaa jo puoli yhdeksältä, menen sänkyyn samaan aikaan lapsen kanssa.

Jännitys, stressi ja ahdistus vaivaavat meistä valtavan monia vähintään silloin tällöin. Onneksi kiristävään olotilaan on olemassa monta helpotusta.

1. Kokeile tärinäterapiaa.

Tiesitkö, että tärinä on yksi ihmiskehon luonnollisimmista tavoista poistaa stressiä ja jännitystä? Lapsena jokainen meistä osaa poistaa lukkotiloja kehostaan tärisemällä. Vanhemmiten taito kuitenkin unohtuu, koska tärinää pidetään liian näkyvänä merkkinä jännityksestä. Siksi stressitilanteessa moni meistä kangistuu ja alkaa padota ahdistusta sisäänsä.

Onneksi tärisemisen taidon voi kuitenkin oppia uudelleen. Juuri siitä on kyse amerikkalaisen traumaterapeutin David Bercelin kehittämässä TRE-harjoituksessa. Harjoituksen nimi tulee englannin kielen sanoista Tension Trauma Release Exersise. Menetelmää on käytetty niin luonnonkatastrofialueilla kuin amerikkalaisten sotilaiden kotiuttamisen yhteydessä lievittämään traumaattisten kokemusten vaikutuksia.

Jännityksen hetkellä moni meistä kangistuu, jolloin keho alkaa padota ahdistusta sisäänsä.

Bercelin kehittämässä itsehoitomenetelmässä lihakset pannaan tärisemään juuri samalla tavalla, kuin pieni lapsi luontevasti purkaa kropan jännitystä. Kun oppii tärinäterapian perusteet, keinojen avulla kehon yliviritystilaa voi helpottaa helposti ja melkein missä vain.

Maailmalla harjoitus on noussut ilmiöksi, ja myös Suomesta löytyy TRE-ohjaajia. Netistä löytyy paljon opasvideoita, joiden avulla kropan saa tärisemään.

Miltä tärinäterapia tuntuu? Testasimme! Lue lisää tämän linkin kautta.

2. Anna laatikkohengityksen viedä mukanaan.

Stressiä lievittäviä hengitystekniikoita on olemassa vaikka millä mitalla. Yksi toimivimmista on Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojenkin käyttämä laatikkohengitys, joka auttaa keskittymään hetkeen ja rauhoittaa. Harjoitus koostuu neljästä osiosta:

  1. Aloita puhaltamalla keuhkosi tyhjiksi.
  2. Pidä keuhkosi tyhjinä ja laske mielessäsi neljään. Pyri pitämään asentosi ryhdikkäänä ja keskity laskemiseen.
  3. Hengitä sisään nenän kautta ja laske samalla mielessäsi neljään.
  4. Pidä keuhkosi täysinä ja laske jälleen neljään. Toista harjoitus uudelleen muutamia kertoja.

Myös 4–7–8-hengitystekniikka on oiva apu stressinhallintaan. Lue lisää tämän linkin kautta.

3. Puhu itsellesi kuin ystävälle.

Jos mokaat työasioissa, soimaatko itseäsi kovin sanoin? Jos stressi tuntuu ylitsepääsemättömältä, piiskaatko itseäsi vain puskemaan läpi harmaan kiven? Vai lohdutatko kenties itseäsi kuin samassa tilanteessa olevaa ystävääsi?

Viimeinen vaihtoehto olisi ehdottomasti paras. Myötätuntoa itseään kohtaan kannattaa todellakin opetella, sillä se voi auttaa vapautumaan stressistä, turhista suorituspaineista ja ahdistuksesta.

Yksi keino harjoittaa itsemyötätuntoa on yrittää puhua itselleen kuin ystävälleen.

Millä muilla keinoilla myötätuntoa itseä kohtaan voisi opetella? Lue lisää vinkkejä tämän linkin kautta.

4. Silittele ja halaa.

Kun stressihormonit valtaavat kehon, hyvä vastalääke niiden kaitsemiseen on oksitoniini, kehon oma mielihyvähormoni, jonka eritystä lisää erityisesti kosketus, sekä oma että toisten.

Kosketa itseäsi juuri sillä tavalla, mikä tuntuu hyvältä ja lohduttavalta.

Kaikki kosketus auttaa. Kosketa siis stressitilanteessa itse itseäsi esimerkiksi kietomalla kädet itsesi ympärille. Jos se tuntuu teennäiseltä, silitä käsivartta tai laita käsi sydämelle. Kosketa itseäsi juuri sillä tavalla, joka tuntuu hyvältä ja lohduttavalta.

5. Aseta somelle ja ruuduille rajat.

Viime vuonna julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan jatkuvasti puhelintaan vilkuilevat ovat keskimäärin stressaantuneempia kuin he, jotka vetävät tiukemmat rajat ruutuajalleen. Jos stressi, ahdistus ja jännitys piinaavat, kannattaa siis ehdottomasti kokeilla vaikkapa somelakkoa.

Myös psykoterapeutti Maaret Kallio on sitä mieltä, että somelle kannattaa asettaa tiukat rajat. Hänen mielestään jatkuvassa sähköpostien ja muiden piippauksessa syvempi ajattelu ei onnistu.

– Sammutan sähköpostit ja somet arkisin viimeistään kello 18, enkä katso niitä viikonloppuisin ollenkaan. Minulle ei tule koskaan puhelimeen sähköpostia eikä someilmoituksia, hän kertoi Me Naisille helmikuussa 2018.


6. Ota päivänokoset…

Päiväunien nukkumisella on valtavasti terveyshyötyjä. Yksi tärkeimmistä on se, että koisiminen laskee kehon stressihormonitasoja. Vuoden 2007 brittitutkimuksen mukaan pelkästään päivänokosten ajatteleminen laskee verenpainetta.

Pelkästään päivänokosten ajatteleminen laskee verenpainetta.

7. …ja kiinnitä huomio muutenkin uneen.

Nukkuminen on pitkään ollut aliarvostettua, mutta viime vuosina levon tärkeydestä on alettu puhua entistä enemmän. Yritä nukkua ainakin 8 tuntia yössä, sillä univelka ruokkii stressi- ja ahdistuskierrettä.

Millä tavalla unirytmin saisi parhaiten kuntoon? Lue unilääkäri Henri Tuomilehdon vinkit tämän linkin kautta.

8. Rapsuta lemmikkiä.

Karvaisen ystävän rapsuttelu hillitsee ahdistusta. Tutkimusten mukaan jo 7–10 minuuttia lemmikin silittelyä, lämpimän kehräyksen ja kiitollisen hyminän kuuntelua auttaa.

9. Anna venytysten viedä.

Jos mielen ohella myös kroppa on jumissa, stressi tuntuu entistä piinaavammalta. Siksi kehonhuollosta on ehdottomasti hyötyä ahdistuksen ja jännityksen purkamisessa. Tämä dynaaminen venytyssarja toimii taatusti:


10. Vetäydy omaan rauhaan.

Mielenterveydelle on kokonaisvaltaisesti hyväksi järjestää aikaa, jolloin oma olemassaolo ei ole riippuvainen muiden toiveista, vaatimuksista tai odotuksista – kuvitelluista tai todellisista. Lue lisää yksin olemisen terveyshyödyistä tämän linkin kautta. 

Jokainen tarvitsee aikaa, jolloin oma olemassaolo ei ole riippuvainen muista. 

11. Mene metsään.

Tutkimusten mukaan metsässä vietetty aika muun muassa vähentää stressiä, parantaa työmuistia ja saa ihmisen tuntemaan olevansa enemmän elossa.

Stanfordin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että kahdesta yhtä paljon liikkuvasta pidempään elää se, joka ajattelee olevansa hyvässä kunnossa.

Se, mitä omista liikuntatottumuksistaan ajattelee, vaikuttaa suoraan terveyteen, uutisoi BBC. Liikunta luonnollisesti nostaa elinajanodotetta, mutta Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan siihen vaikuttavat myös ihmisen omat käsitykset liikunnallisuudestaan. Jos uskot olevasi hyvässä kunnossa, todennäköisemmin myös olet sitä.

Tutkimuksessa selvisi, että ihmiset, jotka uskoivat liikkuvansa enemmän kuin muut, elivät pidempään kuin ne, jotka ajattelivat liikkuvansa vähemmän kuin ikätoverinsa. Näin siitäkin huolimatta, että todellisuudessa liikunnan määrä oli sama. Ihminen saattaa siis ikään kuin ajatella itsensä huonompaan kuntoon – tai toisin päin.

Ihminen saattaa siis ikään kuin ajatella itsensä huonompaan kuntoon – tai toisin päin.

Tutkimuksen perusteella ei siis todellakaan kannattaisi verrata omia liikkumisia muiden suorituksiin, vaan uskoa omaan tekemiseensä. Ihmisillä, jotka kuvittelivat olevansa vähemmän aktiivisia kuin muut, oli nimittäin jopa 71 prosenttia korkeampi kuolleisuusriski kuin niillä, jotka uskoivat liikkuvansa enemmän kuin ikäisensä.

Vaikka tulokset voivat tuntua yllättäviltä, niiden takana voi olla ainakin kolme mahdollista selitystä:

1. Stressi

Ahdistumme, jos emme mielestämme liiku tarpeeksi. Kun näemme muiden liikkuvan koko ajan ja luemme jatkuvasti varoituksia liikkumattomuuden seurauksista, altistumme krooniselle stressille. Se taas voi vahingoittaa terveyttämme.

Jos jo lähtökohtaisesti ajattelee olevansa urheilullinen, se rohkaisee liikkumaan entistä enemmän.

2. Motivaatio

Jos jo lähtökohtaisesti ajattelee olevansa urheilullinen, se rohkaisee liikkumaan entistä enemmän. Näin varmistamme, että vastaamme sitä kuvaa, joka meillä on itsestämme.

Sen sijaan saatamme lannistua ja lakata jopa kokonaan yrittämästä, jos koemme olevamme huonommassa kunnossa kuin ystävämme.

3. Lumevaikutus

Ihmisen negatiiviset odotukset voivat pienentää liikunnasta saatavia hyötyjä. Toisin sanoen, jos ihminen ei itse tajua liikkuvansa yhtä paljon kuin muut, hän voi jäädä paitsi joistain terveyshyödyistä.

Ihmisen negatiiviset odotukset voivat pienentää liikunnasta saatavia hyötyjä.

Usko itseesi

Sillä, mitä ajattelemme omasta kunnostamme ja terveydestämme, on siis enemmän vaikutusta kuin uskoisi. Lakkaa siis vertailemasta itseäsi fitnesskuningattariin ja salihirmuihin, arvosta liikuntaa, jota saat päivän aikana, ja ennen kaikkea – nauti!