Suositun Mungolife-blogin kirjoittaja Anna Pastak on kehoposiitivisuuden kannalla. Muutama asia aatteeseen liittyen kuitenkin ärsyttää häntä. 

Mungolife-blogin kirjoittaja Anna Pastak pohtii blogissaan kehopositiivisuutta

– On upeaa, että valtamediat nostavat Ashley Grahamin kaltaisia upeita naisia esiin julkaisuissa, joissa on ennen nähty vain XS-koon malleja, hän kirjoittaa blogissaan kehopositiivisuuden tuomista hyvistä vaikutuksista.

Kehopositiivisuuden idea on, että kaikenlaiset vartalot ovat ”oikeanlaisia”, eikä kehoa tulisi hävetä. Vaikka Anna on kehopositiivisuuden kannalla, hänen mielestään muutamat ilmiöt ovat menneet hieman yli.

– Oletteko törmänneet tilanteeseen, jossa huippuunsa treenattu ja viritetty fitness-kroppa ihonmyötäisiin vaatteisiin puettuna saa osakseen negatiivista kommentointia, samaan aikaan kun ylipainoisen ihmisen poseeraama alastonkuva saa osakseen ihannoivia ja positiivisia kannustushuutoja, vartalopositiivisuutta? 

”Vartalopositiivisuus on tapa puolustaa ylipainoa.” 

Annan mukaan ihmiset, jotka haukkuvat laihoja tai supertreenattuja vartaloita, unohtavat koko ilmiön pointin. 

– Jotenkin tuntuu, että joillekin ihmisille tuo koko vartalopositiivisuus on tapa puolustaa omaa ylipainoa ja saada hyväksyntää sille, ja vartalopositiivisuus muuttuukin ykskaks lihavuuspositiivisuudeksi, missä ei-lihavat ovat vastustajia, hän kertoo blogissaan. 

Toinen pointti, josta Anna muistuttaa, on että vaikka hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on tärkeää muistaa faktat ja pyrkiä kohti terveempää kehoa. 

– Tyytyväisyys omiin muhkuroihin ei suojele aikuisiän diabetekselta. Tai raskausajan diabetekselta. Tai korkealta verenpaineelta, uniapnealta tai vaikka lapsettomuudelta. Tyytyväisyys omaan kroppaansa ei auta silloin, kun elämänlaatu alkaa kärsiä terveydellisistä syistä. 

Postaus on herättänyt paljon keskustelua ja kommentteja. Toiset ovat samaa mieltä Annan kanssa. 

”Sä puit todella hyvin sanoiksi sen, mitä olen niin pitkään jo pohtinut!  Olen aivan samaa mieltä! Muutenkin itseäni on ottanut päähän se, että hoikkana ihmisenä mä saan ilkeitä kommentteja, ja se näyttäisi olevan hyväksyttävää. Mutta ketään ei saa missään nimeessä sanoa ylipainoiseksi, koska BODY POSITIVE.”

”Olen kanssasi aivan samaa mieltä! Ketään ei tietenkään pitäisi arvostella tms ylipainon vuoksi mutta ei myöskään ole ok että sitä kaunistellaan ja vähätellään. Ylipaino kun on todella todella monen sairauden riskitekijä.”

Postaus on saanut myös kritiikkiä. 

”Ymmärrän postauksesi ja saatan välillä itsekin ajatella samankaltaisesti. Huomiota kuitenkin kiinnitti se, että fitness-kropan saamat kommentit kertoisivat jotain ylimenneistä kehopositiivisuuden asenteista. Ne kommentit kertovat vain vääristyneestä somekommentoinnista, eivät mistään muusta. Ja tuota somekommentoitiahan saavat osakseen vähän kaikki, niin fitness-kropat kuin rantapallomalliset kropat. Sitä vaan herkemmin kiinnittää huomiota niihin kommentteihin, jotka voisivat tulla omalle kohdallekin vastaan.” 

”Esiinnostamasi kansanterveydellinen näkulma on toki varsin aiheellinen, sillä ylipaino on riski. Monella voi kuitenkin todella vaikea asettua ylipainoisen henkilön asemaan ja ylipainoa ajatellaan vain laiskuutena. Usein kuitenkin ylipainon taustalla on lukuisia laihdutusyrityksiä ja ylipainoisen henkilön tekemä kehopositiivisuusjulistus on keino päästä laihdutuskierteestä irti ja sanoa itselleen, että on hyvä tällaisenakin. Ja jos joskus laihtuu, on hyvä sittenkin.”

Vierailija

Mungolife-bloggaaja Anna kehopositiivisuudesta: ”Tuntuu, että joillekin se on tapa puolustaa omaa ylipainoa”

Todella väsynyttä keskustelua jälkeen kehopositiivisuudesta, jossa koko aate typistetään vain painon ympärille ja koetaan, etteivät kaikkein näkyvimmät vartalot eli nuoret, laihat ja valkoiset, jotenkin saisi olla näkyvä osa yhteiskuntaa. Heitähän näkyy kaikkialla. Väsynyttä huolitrollausta, jossa ainoa huoli on se, että tarpeeksi moni ei sano kivasti hänen kehopositiivisuus kuvistaan ja joskus joutuu vielä vahingossa näkemään ylipainoisia.
Lue kommentti

Ville Niinistö ei enää suorita liikkumista, vaan nauttii siitä. – En tavoittele mitään isoa hauista vaan tasapainoa elämään.

Viime kesänä päähän sattui, usein. Ville Niinistö oli luopunut vihreiden puheenjohtajuudesta, ja kuuden vuoden stressi puolueen keulakuvana purkautui migreenikohtauksilla, olkapään reistailulla ja epämääräisellä huonovointisuudella.

– Olin lykännyt myös nilkkani juoksuvamman kuntouttamista. Kaikki se tuli päälle, kun ei tarvinnut enää olla päivystysvastuussa ja kommentoimassa maailman tapahtumia 24/7.

”Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.”

Ville on aina ollut liikunnallinen. Hän ymmärsi jo kauan sitten, että liikunta auttaa, jos olo on epämääräinen. Silloin hän katkaisee tilanteen tietoisesti ja merkitsee seuraavan kahden viikon kalenteriin hetket, jolloin aikoo liikkua. Ville on huomannut, että kaikkia vaikeampia jaksoja elämässä on yhdistänyt liikkumattomuus.

– Jos en liiku, olen saamaton ja veltto, ja kun tilanne kasautuu, tulen ärtyneemmäksi.

– Toki liikun myös siksi, että jaksan esimerkiksi nousta rappuja hengästymättä, mutta en tavoittele mitään isoa hauista, vaan tasapainoa elämään. Kai se syvin syy on, että haen onnellisuutta.

Pudotti fudistähden joukkueesta

Jos kaikki olisi mennyt toisin, Ville voisi olla nyt suomalainen fudistähti. Hän potki palloa pikkupoikana kavereiden kanssa kaikki kesäillat ja sittemmin tosissaan myöhäiseen teini-ikään saakka.

– Luulin, että minusta tulee ammattilainen.

Villeä naurattaa, kuinka hän 14-vuotiaana pudotti C-junnujen joukkueesta Jonatan Johanssonin, joka sittemmin teki uraa Englannin Valioliigassa.

Polvivamma 17-vuotiaana katkaisi haaveet.

– Vaikka vamma lopetti fudiksen, olin oppinut treenaamaan säännöllisesti. Se on jäänyt elämäntavaksi.

Parikymppisenä Ville liikkui joskus jopa vähän pakonomaisestikin.

– En nauttinut siitä. Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.

”Olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.”

1990-luvun lopulla Ville innostui sen ajan hittilajista, rullaluistelusta. 20 vuotta myöhemmin hän painaa edelleen 500–1000 kilometriä vuodessa. Enää hän ei kuitenkaan suorita.

– On nautinto, kun saa juosta pallon perässä, kävellä saaristomaisemissa, käännellä kiviä luonnossa lasten kanssa ja tuntea vauhdin rullaluistellessa.

– Luonnossa tajuan, miten pieniä omat murheet ovat luonnon suuruuden rinnalla.

Sielunmaisema on Turun saaristossa.

”Olen sinut kehoni kanssa”

Viime vuonna Ville täytti neljäkymmentä. Millainen mies peilistä katsoo?

– Sellainen, joka on sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Ei ulkomuodolla ole niin väliä vaan sillä, että silmissäni on edelleen pilke.

Kyllä ikä näkyykin, Ville myöntää. Esimerkiksi peleistä palautuminen kestää päiviä, ja järjen ääni kyselee, pitääkö vetää täysillä vai vähän iisimmin.

– Olen silti nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Ville Niinistö

  • 41-vuotias vihreiden kansanedustaja.
  • Kaksi lasta, 10-vuotias Linnea ja 13-vuotias Elias.
  • Harrastaa liikunnan lisäksi tietokonepelejä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.