Me Naiset
|
Leeni Hoimela
Noooo, nyt on vähän hölmö olo, mutta se menee kyllä ohi. Kuva: Shutterstock
Noooo, nyt on vähän hölmö olo, mutta se menee kyllä ohi. Kuva: Shutterstock

Tee niin kuin Lady Gaga ja lopeta turha itseruoskinta. Myötätunto itseä kohtaan tekee sinusta mukavamman tyypin.

Ajatusleikki: Kaverisi tekee virheen töissä. Lohdutatko vai väännätkö veistä haavassa?

Vastaus on varmasti helppo, mutta mitä jos teetkin virheen itse? Lohdutatko itseäsi ja toteat, että virheitä tapahtuu kaikille, vai syytätkö, miten saatoit olla niin typerä? Itseen kohdistuva myötätunto on huomattavasti vaikeampaa.

Molempia kannattaisi opetella: ne ovat hyviä keinoja parantaa mielen hyvinvointia, ja niillä on fyysisiäkin vaikutuksia. Itseen ja muihin ihmisiin kohdistuvasta myötätunnosta on tullut trendi myös maailmalla. Esimerkiksi laulaja Lady Gaga on halunnut keskustella aiheesta Tiibetin hengellisen johtajan Dalai-laman kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myötätunto tarkoittaa yksinkertaisesti toisen ihmisen tuskan kohtaamista ja lievittämistä. Kun voi auttaa toista, se antaa itsellekin hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä omaan elämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

–  Myötätuntoon liittyy vahvasti ihmisyyden jakaminen, sen ymmärtäminen, että ei ole helppoa olla ihminen. Tähän esimerkiksi Facebookin vertaisryhmät perustuvat: tuoreet äidit jakavat arkeaan ja tuntevat, että kaikilla tässä on vähän vaikeaa, psykologi Mari Rauhala sanoo.

Itsemyötätunto on ihan samaa, mutta se kohdistuu itseen. Vaikka olisi hankala paikka elämässä tai töissä, on helpottavaa ymmärtää, että muilla on ihan yhtä vaikeita hetkiä.

– Sitä ei edesauta se, että syyttelee itseään vanhoista virheistä ja milloin mistäkin, vaan itseen pitäisi suhtautua kuin hyvään ystävään. Taustalla on ajatus, että voisi pitkällä tähtäimellä henkisesti hyvin.

Apua, alanko laiskotella?

Itsemyötätunto ei ole pelkkää puhetta, vaan sillä on fyysisiäkin vaikutuksia, jotka on nähty aivokuvauksissa. Tärkein hyöty on, että se katkaisee kehon stressireaktion.

– Se rauhoittaa aivojen mantelitumaketta eli uhkakeskustamme, Rauhala selvittää.

Nopealla stressireaktiolla on toki puolensa, sillä se auttaa meitä selviytymään vaaratilanteesta. Jos esimerkiksi työ tai elämäntilanne stressaa liikaa ja keho on jatkuvassa taistele tai pakene -tilassa, pinna voi alkaa kiristyä. Silloin ihminen ryhtyy helposti ennemminkin syytelemään kuin rauhoittelemaan itseään.

– Jos osaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan, saa tunnekaappaustilanteissa järkipuolen nopeammin käyttöönsä. Jos vaikka lapsi kiukuttelee ja tekee mieli lähteä mukaan huutoon, tyynnyttämällä itseään ja muistamalla, että kaikille käy toisinaan näin, pääsee kiukun yli paljon nopeammin.

”Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, että päästäisi itsensä helpolla.”

Tutkimusten mukaan myös työelämässä pärjäävät hyvin ne, joka osaavat auttaa itseään turhan soimaamisen sijaan. Kun osaa lohduttaa itseään, epämukavuusalueille meneminen ja uuden yrittäminen eivät pelota. Ja juuri se johtaa onnistumiseen.

– Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, että päästäisi itsensä helpolla ja toteaisi virheen tullen, että ei se mitään. Jos tuntee myötätuntoa itseään kohtaan, epäonnistuminen ei ole järkytys. Silloin tietää, että osaa ratkaista tilanteen. Jos ei tunne itsemyötätuntoa, virhe voi tuntua maailmanlopulta ja sieltä kuopasta on paljon vaikeampi nousta, Rauhala sanoo.

Rauhala korostaa, että tutkimusten mukaan itsemyötätuntoa tuntevilla on tavoitteet yhtä korkealla kuin heillä, joiden kannustin on itsekriittisyys. Itsemyötätunto ei siis alenna rimaa ja aiheuta laiskottelua. Erona on, ettei silloin toimi esimerkiksi häpeän pelosta ja virheiden välttelystä.

– Virheistä myös tunnetusti oppii. Esimerkiksi Nasa karsii ohjelmistaan pois ”täydelliset” henkilöt, koska heillä ei ole kokemusta epäonnistumisesta.

Älä välttele ikäviä tunteita

Rauhalan mukaan moni kuvittelee edelleen virheellisesti, että itsemyötätunto tarkoittaa jonkinlaista armollisuuskorttia, jonka voi vetää hihasta aina, kun jokin ei huvita.

– Se on juuri päinvastoin. Se ei tarkoita nopeaa nautinnon tavoittelua, vaan mikä on minulle hyväksi pitkällä aikavälillä.

– Jos esimerkiksi ystävä on alkoholisti, lähdetkö myötätunnosta ravintolaan hänen kanssaan, kun hän kerran kaipaa seuraa? Vai jaatko tuskan oikeasti ja autat hänet hoitoon? Se ei siis ole nopean mielihyvän etsimistä, vaan pysyvämpää hyvää oloa.

”Myönnä, että hävettää, pitele itseäsi myötätuntoisesti ja jatka sitten eteenpäin.”

Toinen väärinymmärrys on itsemyötätunnon sotkeminen itsesääliin. Jos teet töissä sen virheen, voivottelu ja ”olenpas huono ihminen” -litania eivät auta.

– Itsesäälissä unohtuu se, että myös muut tekevät virheitä. Se lisää erillisyyden tunnetta ja sitä kautta taas kärsimystä.

– Jos tekee virheen, pitää myöntää rehellisesti, että näin kävi. Älä välttele epämukavaa tunnetta, lakaise tilannetta maton alle ja ikään kuin unohda, mitä teit. Myönnä, että hävettää, pitele itseäsi myötätuntoisesti ja jatka sitten eteenpäin.

Miten toimia heikkoina hetkinä?

Mistä tunnistan, olenko riittävän myötätuntoinen itselleni?

– On helppo olla itsensä kaveri, kun menestyy, mutta mieti, miten kohtelet itseäsi, kun asiat eivät mene putkeen.

Jos et osaa olla niinä hetkinä ystäväsi, syyttely voi olla sanoja, ahdistusta tai epäonnistumisen tunnetta. Se voi tuntua myös kehossa.

– Jotkut kertovat, että tuntuu siltä kuin heittelisi tikareita sisäänpäin.

Mieti myös, mihin itsetuntosi perustuu. Oletko mielestäsi tärkeä ja hyväksytty, jos Instassasi on täydellisesti valotettuja kuvia, jotka keräävät paljon tykkäyksiä? Vai perustuuko itsetuntosi siihen, että olet ihan samanarvoinen kuin kaikki muutkin, eikä omanarvontuntosi riipu muiden hyväksynnästä?

Itsemyötätunto on laji, jota pitäisi treenata säännöllisesti.

– Länsimainen kulttuuri perustuu vertailuun ja kilpailuun, ja moni perustaa siihen itsetuntosakin. Itsemyötätunto ei ole kovemman itsetunnon tavoittelua, vaan se auttaa löytämään itsetunnon muualta kuin vertailusta.

– Ulkoiseen perustuva itsetunto on usein epävakaa, koska se riippuu viimeisimmästä onnistumisestamme, mutta jos itsetunto perustuu yleiseen ihmisarvoon, sitä eivät pienet vastoinkäymiset hetkauta. Kun on kyky pitää itsestään huolta ja on sitä kautta hivenen seesteisempi, on enemmän annettavaa ja mukavampi tyyppi muillekin.

Itsemyötätunto on laji, jota pitäisi treenata säännöllisesti, jotta taito on olemassa, kun sitä tarvitsee. Itsemyötätunto kasvaa samaan tapaan kuin kunto: sitä ei osaa hetkessä vaan taidon oppiminen vie viikkoja. Ole siis armollinen itseäsi kohtaan – myös silloin, kun harjoittelet itsemyötätuntoa!

4 x treenaa itsemyötätuntoa

1. Silitä! Kosketus lisää oksitoniinin eli mielihyvähormonin eritystä. Kosketa itseäsi esimerkiksi halaamalla itseäsi. Jos se tuntuu teennäiseltä, silitä käsivartta tai laita käsi sydämelle. Moni sivelee myös kasvojaan huomaamatta tai laittaa käden leualle, ja raskaana olevat sivelevät usein ajatuksissaan vatsaansa. Kaikki kosketus auttaa.

2. Puhu itsellesi kauniisti, niin kuin puhuisit ystävällesi vastaavassa tilanteessa. Samuli Edelmannin kappaleen sanoma on erinomainen: Ei mitään hätää.

3. Äänensävyllä on väliä. Ei riitä, että lausut kauniita sanoja. Sano ne myös kauniisti. Kun vauva itkee, äiti muuttaa äänensävyään automaattisesti lempeämmäksi ja ottaa vauvan syliinsä. Puhu samoin itsellesi.

4. Voit olla ystäväsi ja kirjoittaa myötätuntoisen kirjeen itsellesi. Vaikka et ole täydellinen, ystävä hyväksyy sinut silti. Jos se tuntuu vaikealta, käännä tilanne toisin päin ja leiki, että kirjoitat kirjeen ystävällesi, joka kamppailee saman pulman kanssa. Mitä sanoisit?

Vinkit antoi psykologi Mari Rauhala.

Vierailija

Tuo lampaan kuva on kyllä todella hilpeä ja suloinen. Eikö me ihmisetkin olla vähän samanlaisia märehtijöitä, mutta lampaiden muiden eläinten kaltainen rento elämisen taito meiltä puuttuu. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa ja kyllä se näin on. Kirjaimellisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla