Oma sänky on paras paikka nukkua, mutta joskus pikatorkuistakin on apua. Kuva: Shutterstock
Oma sänky on paras paikka nukkua, mutta joskus pikatorkuistakin on apua. Kuva: Shutterstock

Junassa tai bussissa nukkuminen ja oikealla pysäkillä herääminen ei välttämättä ole mikään tavoiteltava taito.

Juna- tai bussimatka raskaan päivän päätteeksi on petollinen. Kun viimein pääsee hetkeksi istumaan eikä tarvitse tehdä mitään, silmät alkavat väkisinkin lupsua. Jos ne ummistaisi edes hetkeksi?

Unihan siinä äkkiä tulee. Moni julkisissa kulkuneuvoissa nukkunut on kuitenkin törmännyt yllättävän yleiseen ilmiöön – heräämiseen juuri ennen omaa pysäkkiä. Ihan kuin aivot tietäisivät, että nyt pitää jäädä, vaikka keho ei ole hereillä. Läheskään aina kohtalona ei ole nukkuminen päätepysäkille asti, vaikka toki sitäkin tapahtuu. (Humalassa satavarmasti.)

Etenkin ulkomailla suurkaupungeissa näkee ihmisiä, jotka vaikuttavat metroissa ja junissa nukkumisen ammattilaisilta. Pikku torkut, herääminen ilman kelloa, poistuminen. Miten he sen tekevät?

Science of Us -sivusto jututti asiantuntijoita ja sai selville kolme mahdollista selitystä sille, että herääminen torkuilta onnistuu juuri oikealla pysäkillä.

1. Olet päässyt rytmiin

Keholla on oma vuorokausirytminsä, eikä ole mitenkään harvinaista oppia heräämään joka aamu samaan aikaan ilman herätyskellon apua. Yksi sivuston haastattelemista asiantuntijoista, lääkäri Marc I. Leavey pohtii, että ehkä keho voisi tottua myös joka arkipäivä samanlaisena ja samaan aikaan toistuvaan työmatkaan. Herätyksestä aina samaan aikaan tulisi rutiinia. Tämä on kuitenkin vain teoria.

2. Aivot havaitsevat kuulutukset, vaikka nukut

Osa viesteistä pääsee perille myös unen läpi. On esimerkiksi tutkittu, että oman nimen kuuleminen unessa saa aivot reagoimaan eri tavalla kuin muiden sanojen kuuleminen. On mahdollista, että myös junan kuulutukset läpäisevät suodattimen, minkä takia herääminenkin onnistuu. Muutkin ulkoiset ärsykkeet, esimerkiksi junan pysähtymisen tuntuminen kehossa, saattavat onnistua herättämään väsyneen matkaajan juuri oikeaan aikaan.

Jos edes lyhyttä matkaa ei pysy hereillä, yölliset unitottumukset saattavat olla pielessä.

3. Heräilet useammin kuin tajuatkaan

Sitten on tietenkin se vaihtoehto, ettei julkisessa kulkuneuvossa saa kovin laadukasta unta. Neurologi Ronald Chervin pohtii, että nukkuva matkustaja saattaa herätä esimerkiksi jokaisella pysäkillä ja tarkistaa, pitäisikö jäädä. Siitä ei kuitenkaan jää mitään muistikuvia, vaan sitä luulee heränneensä vasta oikealla pysäkillä.

Katkonainen uni ja jatkuva heräily ovat hyvin tyypillisiä myös Chervinin uniapneapotilaille, jotka eivät ymmärrä, miksi heitä väsyttää koko ajan. He saattavat herätä jopa 200 kertaa yössä tiedostamatta sitä itse, koska he nukahtavat uudelleen ennen kuin heidän aivonsa ovat ehtineet tallentaa tietoa heräämisestä muistiin. Kannattaakin huomioida, että jos edes lyhyttä metro- tai bussimatkaa ei pysy hereillä, yölliset unitottumukset saattavat olla pahasti pielessä.

Voiko heräämistä opetella?

Science of Usin jutussakin muistutetaan, että heräämisen onnistuminen riippuu esimerkiksi siitä, missä vaiheessa unisykliä pitäisi nousta sekä univajeen määrästä. Jos on aivan törkeän väsynyt, todennäköisesti nukahtaa niin sikeään uneen, että pysäkki toisensa jälkeen vain vilisee ohi.

Asiantuntijat suosittelevat myös herätyksen asettamista kolme minuuttia ennen omaa pysäkkiä. Jos matkustaa joka päivä samaan aikaan, heräämisestä saattaa tulla automaattista ilman kelloakin.

Jos olet muutenkin itkuisella tuulella, ei välttämättä kannata tarttua väkeviin.

”No en kyllä enää ikinä juo tequilaa. Siitä tulee ihan hirveän aggressiivinen humalatila. Ja ai kauhea, punaviini on vihoviimeistä. Ensimmäisen lasillisen jälkeen on seuraavassa mutkassa ihan kanttuvei.”

Jos on elämänsä aikana testaillut erilaisia alkoholijuomia, pystyy todennäköisesti samastumaan jollain tasolla edelliseen kuvailuun. Arkikokemuksen mukaan eri alkoholijuomat aiheuttavat varsin erilaisia tuntemuksia ihmisissä.

Nyt mutulle on myös tutkittua tukea! BMJ-tiedelehdessä julkaistun brittitutkimuksen mukaan erilaiset alkoholit ihan oikeasti vaikuttavat eri tavoin siihen, millainen humala niistä tulee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vahvojen viinojen, puna- ja valkoviinin sekä oluen vaikutuksia ihmisten positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Tutkimukseen osallistui lähes 30 000 ihmistä 21 valtiosta. Osallistujat olivat 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Tutkimuksessa heitä pyydettiin arvioimaan omia tuntemuksiaan tietyn alkoholin nauttimisen jälkeen.

Näin kukin alkoholityyppi vaikuttaa ihmisiin tutkimuksen mukaan:

1. Väkevät – Itsevarmuus saattaa äityä liian hurjaksi.

Korkeavolttiset juomat saavat tutkimuksen mukaan olon kohoamaan huomattavan energiseksi, itsevarmaksi ja seksikkääksi. Positiivinen vaikutus näihin tunteisiin on paljon suurempi kuin viineillä ja oluella.

Tujuilla aineilla on kuitenkin synkkä kääntöpuoli. Tutkijoiden mukaan ne aiheuttavat muita juomia enemmän aggressiivisuutta, levottomuutta ja itkuisuutta.

Kyllä, Meredith. tequila saattaa ihan oikeasti olla se ongelma.

2. Punaviini – Väsymystä tiedossa.

Kaipaatko elämään rauhaa? Valitse lasi punaviiniä.

Tutkimuksen mukaan punkku rentouttaa valkoviiniä, tiukkoja ja olutta paremmin. Samaan aikaan se kuitenkin aiheuttaa eniten väsymystä. Seksikkyyttä ja itsevarmuutta punaviini tuo fiilikseen kohtuudella. Se lisää hieman taipumusta itkuisuuteen, mutta ei todellakaan yhtä paljon kuin vahvat viinat.

Tyylillä, yksi lasi vain rentouden vuoksi.

3. Valkoviini – Keskitien kulkijan valinta.

Kun haluat kohtuullisen määrän seksikkyyttä, itsevarmuutta ja rentoutta, valkoviini on valintasi. Se vaikuttaa useimmiten ihmisiin samalla tavalla kuin punaviini, mutta ei tuo mukanaan yhtä voimakasta väsymystä.

Vaikka valkoviini onkin hyvää, kehotamme kaikki juomaan vastuullisesti.

4. Olut – Ei vaikuta suuntaan tai toiseen.

Muihin alkoholijuomiin verrattuna olut aiheuttaa kaikista vähiten mitään tunnereaktioita. Se toki antaa lisäbuustia itsetunnolle ja saa olon tuntumaan seksikkäämmältä, mutta muihin juomiin verrattuna vaikutus ei ole merkittävä.

Mekin olemme epävarmoja siitä, mitä tässä kuvassa tapahtuu.

Oletko aina halunnut tietää, mikä on ”kännipersoonallisuutesi”. Tee testi: 

 

Juontaja Anni Hautala teki uuden aluevaltauksen – nyt hän on myös ruokakirjailija.

Anni Hautalan Ruokakirjaa juhlisti eilen iso joukko suosikkijuontajan läheisiä. Annin avopuoliso, stand up -koomikko Niko Kivelä kertoo, että he maistoivat koko uusioperheeseen voimin kirjan kehittelyvaiheessa kaikki sen reseptit.

– Olen hirvittävän ylpeä Annista. Luin yöllä kirjan kannesta kanteen. Nauroin myös monessa kohtaa, koska tekstit olivat niin Annin kuuloisia. Arvostan Annin aitoutta ja luottoa itseensä.

”Haluaisin, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella, mikä on tietenkin mahdottomuus.”

 Anni tekee suurimman osan perheen ruuista.

– Hän on todella otettu, jos laitan kotona ruokaa. Minä taas yritän koko ajan naurattaa perhettä, se on rankinta minun kanssani elämisessä. Haluaisin, että kaikki ovat aina hyvällä tuulella, mikä on tietenkin mahdottomuus, kovalla tahdilla stand up -keikkoja tekevä Niko sanoo.

Viime vuodet useita tv-ohjelmia juontanut Anni pitää puolestaan kevään taukoa tv-töistä ja keskittyy Aamulypsyn juontamiseen sekä perheeseen.

– Haaveilen, että voisin sitten tehdä viikonloppuisin enemmän fine dining -ruokia perheelle. Aika usein kiireessä päädyn siihen jauhelihakastikkeeseen, jota kaikki syövät mielellään.

”Pelkään, että iskeekö minuun festarimasennus, kun kukaan ei ole koko ajan meikkaamassa minua kuvauskuntoon.”

Ensi viikolla nähtävä Idolsin finaalijakso on Annin viimeinen tv-työ hetkeen.

– Odotan innolla, että kaikki ylimääräiset työt jäävät hetkeksi pois. Toisaalta pelkään, että iskeekö minuun festarimasennus, kun kukaan ei ole koko ajan meikkaamassa minua kuvauskuntoon.

 Niko ja Anni eivät juuri ole kommentoineet aikaisemmin yhteiselämäänsä. Avoliitossa asuva pari ei ole kihloissa.

– Se on varmaan aika paljon minusta kiinni, ei ole nytkään sormusta taskussa, Niko virnisti.