Terapiaan pääsy on useimmiten helpotus, mutta mitä jos vastaanotolla käykin niin, että terapeutti vain ärsyttää?

”Olin toivonut saavani uusia oivalluksia ja näkökulmia itseeni ja ongelmiini, mutta sain vain pään paijausta ja kehuja siitä, miten hyvin olen kaiken itse jo järkeillyt. Teki mieli huutaa, että älä nyt hyvä ihminen niele kaikkea täysin kyseenalaistamatta!”

Tuttava oli miettinyt pitkään terapiaan menoa. Takana oli ero, josta ylipääsy tuntui vaativan ammattilaisen apua. Vastaanotolla tuttavasta kuitenkin tuntui, että terapeutti piti häntä uhrina ja mikä pahinta, lässytti. Myötäilykö tässä nyt muka auttaa?

Toinen tuttava taas oli harkinnut pariterapiaa. Hän meni ensin yksin tapaamaan terapeuttia. Kun hän ei osannut heti kättelyssä asettaa terapialle tavoitteita – eli haluaako erota vai saada asiat suhteessa kuntoon – keskustelu terapeutin kanssa muuttui jankuttamiseksi.

”Lopulta terapeutti kaivoi kännykkänsä ja alkoi lukea minulle netistä aikakauslehden parisuhdevinkkejä. Jossain vaiheessa hän huomautti, että minulla on sentään mies ja voisin olla siitä kiitollinen. En tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.”

Terapiaan – etenkään yhteiskunnan tukemaan – ei ole helppo päästä. Terapiassa käyminen on myös kallista. Yhä useampi on kuitenkin valmis panostamaan omaan henkiseen hyvinvointiin ja maksamaan terapiakäynnit vaikka kokonaan omasta pussistaan.

Jos terapiasta pulittaa vaikka 80 euroa tunnilta, silloin myös odottaa rahoilleen vastinetta.

Juuri oikeanlaista kemiaa

Mistä siis tietää, että käy juuri oikean tyypin luona? Mistä tunnistaa hyvän terapeutin? Ja mitä tehdä, jos käykin niin, että terapeutti vain ärsyttää?

– Psykoterapian onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että asiakkaan ja terapeutin välinen vuorovaikutus toimii eli heillä on hyvä kemia. Jos vuorovaikutus ei toimi, terapia on turhaa, sanoo psykologi Teemu Ollikainen Psykologiliitosta.

– Terapiassa kuuluu välillä ärsyttää. Se toimii silloin, kun ollaan epämukavuusalueella eikä ole liian kivaa.

Mistä sitten oikean kemian tunnistaa? Ensitapaaminen kun usein jännittää, ehkä vähän ahdistaakin. Sitten pitäisi vielä jutella omista asioistaan tuntemattomalle!

– Kyllä hyvän yhteyden tunnistaa jo ensimmäisellä kerralla. Luotatko terapeuttiin? Pidätkö häntä miellyttävänä? Tunnetko, että terapeutti yrittää aidosti ymmärtää sinua? Pääsettekö yhteisymmärrykseen terapian tavoitteista? Jos vastaat kyllä, virityt tilanteeseen positiivisesti. Jos taas kyseenalaistat terapeutin heti, kyseenalaistat todennäköisesti kaiken, mitä hän sanoo, Ollikainen ohjeistaa.

Kaikki eivät vain sovi yhteen

”Jo toisella tapaamiskerralla huomasin, että monet seikat terapeutissani alkoivat ärsyttää. Ensinnäkin hän vaikutti hajamieliseltä – sekoili vastaanottoajoissa, buukkasi asiakkaitaan päällekkäin eikä muistanut, mitä edelliskerralla olimme puhuneet.”

Vaikka kyse on ammatillisesta palvelusta, kaikki parit eivät yksinkertaisesti sovi yhteen. Eiväthän kaikki ole tyytyväisiä samaan kampaajaankaan.

– Niin monella asialla on merkitystä, tilalla, pukeutumisella, jopa nimellä, Ollikainen kertoo.

Vaikka monet asiat voivat tuntua pieniltä, ne eivät ole mitättömiä. Ne voivat kertoa asiakkaan taustoista ja olla kimmokkeita niin kitkaan kuin kipinään. Jos terapeutin nariseva lautalattia tuo mieleen lapsuuden mummolan, tilanne voi tuntua lempeältä ja lohdulliselta. Silloin terapeuttikin voi vaikuttaa symppikseltä.

– Asiakkaan koko henkilöhistoria vaikuttaa yhteyden syntymiseen. Kerran minulle tuli asiakas, joka kertoi, että oli valinnut minut, koska toisen terapeutin sähköpostiosoite kuulosti naurettavalta. Ärsyyntyminen vinosta taulusta taas voi kertoa täydellisyyden tavoittelusta, jopa pakko-oireisuudesta.

”Parhaat läpimurrot ja oivallukset syntyvät aina siellä epämukavuuden rajalla.”

Joskus terapeutti voi alkaa ärsyttää vasta viiveellä; terapia on voinut tuntua aluksi hyvältä, ja terapeutista on saattanut tulla turvasatama. Sitten kuherruskuukausi päättyy: ennen niin empaattinen terapeutti saattaakin tuntua haastavalta, eikä häntä enää huvittaisi tavata.

– Tulee tekosyitä, että tänään sataa, kurkku on kipeä ja se maksaakin niin paljon… Suhteeseen alkaa tulla säröjä. Se johtuu siitä, että terapiasuhteesta alkaa tulla todellinen ihmissuhde. Siinä alkaa näkyä ihmisen tapa olla suhteissaan. Olennaista on huomata, kuinka saa suhteen ongelmat ratkaistua, Teemu Ollikainen sanoo.

Tämä on juuri tavoiteltu tila: kun asiakas uskaltaa olla aidoimmillaan, terapeuttikin näkee ihmisen todellisen sisimmän ja toimintamallit. Terapeutin tarkoitushan on oikeasti auttaa.

– Tämä on sitä epämukavuusalueelle siirtymistä. Silloin voi tuntua, että terapeutti on kuin oma äiti tai isä. Kuitenkin sellaiset suhteet, joissa on ollut säröjä, mutta joissa ongelmat on ratkaistu onnistuneesti, ovat tehokkaimpia. Terapian on tarkoituskin olla haastavaa, sillä parhaat läpimurrot ja oivallukset syntyvät aina siellä epämukavuuden rajalla. Jos aina on vain mukavaa, ei synny uusia ajattelutapoja.

Joskus odottaa vain liikoja

”En pystynyt ajattelemaan juuri muuta, kuin että tämä ei toimi. Olin kuitenkin kohteliaasti hiljaa, sillä en halunnut pahoittaa hänen – sinänsä oikein herttaisen ihmisen – mieltä. Lopulta peruin tapaamiset tekstiviestillä, kun en pystynyt puhumaan asiasta suoraan.”

Joskus pettymys terapiaan voi johtua siitä, että odotukset ovat olleet liian suuret. Kun paha olo ei katoakaan hetkessä tai mieli saattaa jopa käydä syvemmillä vesillä, tulee mieleen, onko tästä mitään hyötyä.

– Terapeuteille ladataan ihan valtavat odotukset. Tämä johtuu nykyään esimerkiksi netistä: jos ennen terapeutit tiesivät asiakkaistaan kaiken, nyt asiakas on googlannut jo ennen ensikäyntiä terapeutin, lukenut tämän haastattelut ja tutkinut Facebookin ja muut sometilit. Asiakas on valinnut juuri sen tietyn terapeutin, mutta terapeutti ei tiedä asiakkaasta kuin nimen.

Jos on tyytymätön terapiaan, valituspaikkaa ei oikein ole.

Toinen pettymyksen syy voi olla se, että joillekin psykoterapia ei sovi yhtä hyvin kuin toisille. Vaikka asiakkaalla olisikin paha olo, hän ei silti halua muuttaa mitään vaan kuvittelee, että terapeutti vie pahan olon pois. Ei vie.

– Pitää olla motivaatiota. Mieti, oletko valmis tutkimaan mieltäsi ja tunteitasi vai oletko jäänyt teinimoodiin?

Jos on tyytymätön terapiaan, valituspaikkaa ei oikein ole. Selkeät väärinkäytökset – kuten vaikka se, että terapeutti ottaa vastaan päihtyneenä tai toimii muuten epäammattimaisesti – kuuluvat Valviralle. Jos pettymyksen syynä on kuitenkin vain terapeutin passiivisuus, kun itse haluaisi enemmän keskustelua, paras tapa on äänestää jaloillaan. Asian voi toki ottaa puheeksi myös terapeutin kanssa; ammattilainen osaa peilata omaa käytöstään ja muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Mikäli on onnistunut pääsemään Kela-korvattavalle terapeutille, voi ottaa yhteyttä lähetteen antajaan.

– Suomalaiset ovat kuitenkin kovin kilttejä. Aika harva uskaltaa sanoa mitään vaan käy samassa paikassa kiltisti, vaikka ärsyttäisi – ja manaa sitä sitten ystävilleen, Ollikainen sanoo.

Joskus huonostakin terapeutista voi olla yllättävää hyötyä: pariterapiaa harkinnut tuttava kertoi myöhemmin, että vaikka he eivät päätyneet koskaan yhdessä miehen kanssa terapeutille asti, kokemus yhdisti. He saivat yhteisen vihollisen, tyypin, jonka luokse he eivät ainakaan mene.

”Mutta se 75 euroa, jonka jo yhdestä kerrasta maksoin, olisi kyllä kannattanut käyttää mieluummin vaikka illalliseen puolison kanssa.”

Vinkkejä Sen Oikean etsintään

Mitä haluat? Onko ahdistuksesi epämääräistä? Vai tiedätkö jo valmiiksi, missä haluaisit kehittyä? Terapeutin löytäminen on helpompaa, jos osaat sanoittaa tavoitteesi.

Kysy kavereilta. Jos joku on jo todennut terapeutin toimivaksi, on se hakuammuntaa parempi tapa aloittaa etsiminen.

Minduu.fi on kuin terapeuttien Tinder: voit etsiä itsellesi sopivaa ”matchia”. Terapeuttien edittelyjä löytyy myös Psykologiliiton sivuilta.

Tarkista terapeutin koulutus. Esimerkiksi psykoterapeutin nimike on Valviran myöntämä ammattinimike, jota saavat käyttää vain rekisteröidyt psykoterapeutit.

Lähetä terapeutille sähköpostia ja kysy hänen työtavoistaan tarkemmin! Vastauksesta saat jo jonkinlaisen ensivaikutelman.

Vierailija

Miten löytää hyvä terapeutti? Asiantuntija: ”Hyvän yhteyden tunnistaa jo ensimmäisellä kerralla”

Ylitse muiden on se, että terapeutti on hyväntahtoinen. Jossakin vaiheessa, väistämättä tulee eteen se, että terapeutti ei oikeasti tiedä kaikkea. Aito välittäminen pelastaa tilanteen. Terapeutilla voi olla myös omia sokeita pisteitä ja jos potilaalla sattuu olemaan juuri se ongelma niin huono juttu. Terapeutti voi tämän oman sokeanpisteensä kautta joko vähätellä taikka liioitella potilaan jotakin ongelmaa. Neuvoa väärin, antaa väärässä kohtaa epärealistista toivoa. Taikka olla neuvomatta...
Lue kommentti
Ruusu

Miten löytää hyvä terapeutti? Asiantuntija: ”Hyvän yhteyden tunnistaa jo ensimmäisellä kerralla”

Kävin vuosia psykoanalyyttisessa psykoterapiassa. Rahaa oli maksaa se terapia Kelan korvausten jälkeenkin. Terapiasta oli kyllä hyötyä ainakin ensimmäisinä vuosina, mutta sitten olisi pitänyt ymmärtää vaihtaa. Terapia söi kaiken ajan ja säästöni, joille olisi ollut muuta käyttöä. Lisäksi se vaikutti työuraani. Kuka työnantaja palkkaa noin vain ihmisen, joka juoksee terapiassa neljä kertaa viikossa usean vuoden ajan? En uskaltanut lopettaa terapiaa, vaikka otti päähän. Tämä kun oli milloin...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

Kiinnostaisiko jooga, mutta kundaliini ja yin ovat täyttä hepreaa? Helpolla kotiharjoituksella pääset jyvälle eri tyyleistä ja voit testata neljää suosituinta joogaa.

Eri joogatyylejä on olemassa niin monia, etteivät kaikki joogaa harrastavatkaan pysy perillä niistä. On voimaa kehittäviä joogasuuntauksia ja myös lempeämpiä, rentouttavia joogatyylejä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama perimmäinen tavoite: hiljentää laukkaavat ajatukset ja saavuttaa yhteys omaan sisäiseen totuuteen eli todelliseen itseen.

Anna liikkeen viedä – Kundaliinijooga

Ominaista: Tunnilla tehdään musiikin tahtiin sekä nopeita että hitaita liikkeitä: nopeat valmistavat kehoa meditatiivisiin eli hitaisiin liikkeisiin. Samaa liikettä toistetaan tarpeeksi pitkään, jotta liikettä ei tarvitse enää miettiä ja mieli alkaa vähitellen hiljentyä. Myös hengitystapaa vaihdellaan: lyhyt ja nopea hengitys lisää energiaa, pitkä ja syvä hengitys taas rauhoittaa.

Kenelle sopii: Loistava valinta etenkin istumatyöntekijälle, koska tunnilla tehdään paljon selkärangan kiertoja.

Valitse tämä, kun… Haluat kehittää tahdonvoimaasi pitkien sarjojen avulla.

Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan.

Löydä sisäinen soturisi – Astangajooga

Ominaista: Liikesarja tehdään aina samassa järjestyksessä, ja opettaja neuvoo oppilaille uusia liikkeitä edistymisen mukaan. Liikkeet tehdään syvän ja voimakkaan hengityksen tahtiin, joka kuulostaa meren kohinalta. Asennoissa pidetään vahva tuki lantionpohjasta ja vatsasta. Mielen keskittymistä autetaan kohdistamalla katse kulmakarvojen väliin. Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan. Liikkeet tehdään aina oman hengityksen tahtiin.

Kenelle sopii: Niille jotka haluavat lisää voimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää keskittymiskykyä.

Valitse tämä, kun… Tahdot lisäenergiaa aamuun tai alkuiltaan, voimaa koko kehoon ja selkeän, samaa kaavaa toistavan harjoituksen.

Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille.

Lempeää liikettä – Hathajooga

Ominaista: Lempeitä ja kokonaisvaltaisia liikkeitä tehdään hitaasti oman hengityksen tahtiin. Yhteen asentoon keskitytään rauhassa. Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille. Opettajasta riippuen tunneilla on sekä fyysisesti haastavia dynaamisia liikkeitä että lempeitä ja rauhoittavia asentoja. Tunneilla tehdään myös usein erillisiä hengitysharjoituksia.

Kenelle sopii: Kaikille, myös aloittelijoille. Hidas tahti helpottaa oppimaan asentojen oikeat linjaukset sekä yhdistämään hengityksen ja liikkeen.

Valitse tämä, kun… Haluat lisää voimaa ja rentoutta päivääsi sekä pysähtyä kuuntelemaan kehoasi.

Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa.

Päästä kaikesta irti – Yin jooga

Ominaista: Pitkät ja rauhalliset venytykset hiljentävät mielen ja parantavat sidekudosten aineenvaihduntaa. Asennoissa pysytään 2–7 minuuttia ja käytetään usein apuvälineinä esim. joogablokkeja eli palikoita, joogavyötä ja tyynyjä. Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa. Yin yhdistää joogaperinteen ja kiinalaisen lääketieteen, koska asennot vaikuttavat kehon meridiaani- eli energiaratoihin. Yin-harjoitus on meditatiivinen.

Kenelle sopii: Kaikille, jotka kaipaavat rentoutumista ja lisää liikkuvuutta. Loistovalinta etenkin niille, jotka haluavat päästä liiallisesta suorittamisesta. Koska liikkeissä ollaan pitkän aikaa, yin voi olla haastava ensimmäiseksi joogatyyliksi.

Valitse tämä, kun… Kehosi käy kierroksilla ja haluat rauhoittua ennen nukkumista.

Katso oheiselta videolta joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen neljän joogatyylin kotiharjoitus, saat pienen maistiaisen yinistä, kundaliinista, hathasta ja astangasta.