Kuvat
Shutterstock
Kellon tuijottaminen ja lakanoissa pyöriminen harvemmin auttaa nukahtamaan. Sen sijaan kannattaakin nousta ylös ja tehdä jotain muuta, kunnes väsymys palaa, kertoo uniasiantuntija.
Kellon tuijottaminen ja lakanoissa pyöriminen harvemmin auttaa nukahtamaan. Sen sijaan kannattaakin nousta ylös ja tehdä jotain muuta, kunnes väsymys palaa, kertoo uniasiantuntija.

Väsymys on eri asia kuin nukahtamiskyky. Nukahtaminen vaatii väsymyksen lisäksi myös valmistelua.

Väsymys painaa, mutta sänkyyn rojahtaessa uni ei tulekaan. Piina saattaa venyä jopa tuntien pituiseksi, vaikka keho huutaisi unen perään.

Kyseinen tilanne on tuttu meistä monelle. Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen nukkuu huonosti. Mutta miksi ihminen ei pysty nukahtamaan, vaikka olisi väsynyt?

Unettomuus- ja unihoitaja Soile Hällforsin mukaan väsymys ja nukahtamiskyky eivät kulje käsi kädessä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Väsymys on eri asia kuin nukahtamiskyky. Ihminen voi olla väsynyt, muttei silti kykene nukahtamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hällforsin mukaan lyhytaikaiset nukahtamisongelmat kielivät usein stressaavasta elämäntilanteesta tai muista huomiota vaativista asioista, joita mielemme käsittelee. Niitä on joskus jopa vaikea tunnistaa.

– Näissä tilanteissa unettomuus on itse asiassa merkki siitä, että keho toimii kuten pitääkin. Sen kuuluu reagoida asioihin, mitä koemme, näemme ja tunnemme.

Hällforsin mukaan lakanoihin ei kuitenkaan kannata jäädä pyörimään.

– Jos uni ei tule 15 minuutissa, kannattaa nousta sängystä ylös ja tehdä suosiolla jotain muuta. Sänkyyn voi palata sitten, kun unettaa taas.

Ylös hän suosittelee nousemaan siksi, että sängyssä pyöriminen johtaa usein nukahtamisesta stressaamiseen, mikä puolestaan vain lisää ylivireystilaa. Ylös nouseminen katkaisee ikävän kierteen, jossa stressistä johtuva ylivireys pitää hereillä, mutta hereillä oleminen lisää stressiä.

Paluu lapsuuden iltarutiineihin

Pitkäaikaisena väsymys ja nukahtamisvaikeudet ovat kuitenkin Hällforsin mukaan vakavasti otettava ongelma, joka on syytä hoitaa. Ensimmäisenä hän kehottaa tarkastelemaan omia elämäntapoja aina ruokailusta liikuntaan ja nukkumiseen.

– Kaikki lähtee säännöllisyydestä. Keho ja mieli toimivat yhdessä, joten epäsäännölliset elämäntavat vaikuttavat myös mieleen ja sen levottomuuteen.

Hällfors kehottaakin luottamaan rutiineihin.

– Lapsena meille opetetaan esimerkiksi iltarutiinit, jotka auttavat nukahtamaan, mutta jostain syystä unohdamme ne aikuisena. Sen sijaan meillä on iltaisin kova paine suorittaa loppuun kesken jääneitä asioita, mikä ei varsinaisesti auta rauhoittumaan.

Hällforsin mukaan juuri ennen nukkumaanmenoa ei pitäisi hoitaa keskeneräisiä projekteja, oli kyseessä sitten työasiat tai kotityöt. Ilta on portti yöunille ja nukahtaminen vaatii myös mielen rentoutta.

– Aktiivisuus nostaa vireystilaa juuri ennen nukkumista, mutta silti haluaisimme nukahtaa heti, kun painamme pään tyynyyn. Se on keholle ankara vaatimus.

Kotitöiden sijasta Hällfors suositteleekin muodostamaan lapsuudesta tuttuja iltarutiineja, jotka aloitetaan hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

– Iltarutiineilla tarkoitan tavallista yöpuvun päälle pukemista, iltapesua ja vaikka kasvorasvan levitystä eli niitä asioita, joita koemme itselle sopiviksi rentoutuaksemme. Ne rauhoittavat iltaa ja viestivät keholle, että on aika nukkua. Näin vireystila laskee ja mukailee väsymystä.

Jos nukahtaminen ei helpotu elämäntapoja ja rutiineja hiomalla, Hällfors kehottaa hakeutumaan ammattilaisen puheille.

– Unenlaatua parantavia ja nukahtamista helpottavia tuotteita, appeja ja terapeutteja on nykyään hirvittävä määrä. Omaa unta ja aktiivisuutta voi myös tarkkailla erilaisilla mittareilla, jotta ongelmat pystyisi paikantamaan. Painotan kuitenkin, että uniongelmissa apua kannattaa hakea tutkituista menetelmistä ja hoitopaikoista, ettei tilanne pahene entisestään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä todella turha artikkeli. Ei mitään uutta annettavaa

Juu, kaikissa artikkeleissa ei ole kaikille jotain uutta. Mutta ei näitä tehdäkään vain sinua varten. Aina on ihmisiä, jotka eivät ole joka asiasta aikaisemmin lukeneet, koska ei esim. ole ollut tarvetta. Toki minäkin voin ihmetellä, että mitenkäs minua esim. vanhemmat ihmiset eivät tiedä kaikkia niitä perusasioita, jotka minä tiedän. Ja jos ihmettelenkin, ei minun tarvitse sitä ääneen huudella "etkö sinä tätä tiennyt" -tyylillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla