Satunnaisilla unihäiriöillä ei ole vaikutusta terveyteen, mutta unenpuutteesta tulee ongelma, jos se jatkuu yli kolme kuukautta. Kuva: Shutterstock
Satunnaisilla unihäiriöillä ei ole vaikutusta terveyteen, mutta unenpuutteesta tulee ongelma, jos se jatkuu yli kolme kuukautta. Kuva: Shutterstock

Unitutkija Tarja Stenbergillä on radikaali ehdotus parempaan uneen: heivaa herätyskello! 

1. Mistä tietää, nukkuuko tarpeeksi, unitutkija Tarja Stenberg?

– Vastaus on yksinkertainen: nukut tarpeeksi, jos heräät aamulla pirteänä ilman herätyskelloa. Ihminen tarvitsee unta keskimäärin kahdeksan tuntia yössä, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Jokaisen täytyy itse selvittää unentarpeensa.

Kuulen usein epäuskoista naurua, kun sanon, että herätyskello on turha kapistus. Lopulta se on pelkkä järjestelykysymys: jos arvostat unta, järjestät elämäsi niin, että nukkuminen on prioriteetti.

Olen itse elävä esimerkki. Tarvitsen vähintään kahdeksan tuntia unta, joten menen puoli kymmenen aikaan nukkumaan. Olen herännyt ilman hälytystä niin kauan kuin muistan.

2. Miksi unesta on tullut hyvinvoinnin megatrendi?

Viime vuosina on tullut selkeitä tutkimustuloksia siitä, kuinka haitallista unen puute on terveydelle. Ihmiset kuuntelevat, kun puhutaan konkreettisesti esimerkiksi lihomisesta tai diabetesriskin kohoamisesta.

3. Mitkä ovat parhaat konstit unettomuuteen?

– Uni on monitahoinen prosessi, johon vaaditaan tietty aika valvetta ja sen aiheuttamaa unipainetta, joka puskee meitä syvään uneen. On tärkeää pitää kiinni säännöllisestä uni-valve-rytmistä, jotta nukkumaan mennessä on muodostunut riittävästi unipainetta.

Luonnollinen vuorokausirytmi on myös tärkeä, sillä illalla elimistön toiminnot ovat asettuneet unta tukevaan asentoon. Päivällä voi olla vaikea saada unta, koska elintoiminnot tähtäävät toimintaan.

4. Milloin unenpuute alkaa haitata terveyttä?

– Eron olossa huomaa jo yhden huonosti nukutun yön jälkeen. Jos tähtää siihen, että oma olo, terveys ja suorituskyky olisivat maksimaalisen hyvät, unesta ei kannata tinkiä milloinkaan.

Tilapäisistä unihäiriöistä kärsivät kuitenkin kaikki joskus, eikä niillä ole juuri vaikutusta terveyteen. Olemme unen suhteen joustavia. Voimme valvoa tilapäisesti paljonkin ja sitten nukkua univelkaa kiinni. Velan kiriminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Univaje iskee elintoimintoihin ja suorituskyvyn osasiin eri tavalla, ja ne vaativat erilaisen ajan palautuakseen entiselleen.

Ongelmaksi unettomuus muodostuu, jos se on kroonista eli jatkunut yli kolme kuukautta. Laajoissa unitutkimuksissa on selvinnyt, että huonosti tai vähän nukkuvilla on suurentunut riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta myös moniin muihin.

5. Onko melatoniinin käyttö järkevää?

– Melatoniini on hormoni, jota elimistö erittää, kun on pimeää. Melatoniini kertoo elimistölle, että on pimeää ja siis aika nukkua. Hormoni auttaa kehoa valmistautumaan uneen. Monet ovat hyötyneet siitä, enkä näe mitään syytä, miksi melatoniinia ei voisi käyttää.

6. Milloin kannattaa turvautua unilääkkeisiin?

– Nukahtamislääkkeet sopivat vain tilapäiseen käyttöön hätätilanteessa. Lääkäri ei saa kirjoittaa yli kolmen kuukauden kuuria. Annostusta pitäisi nostaa jo kuukauden käytön jälkeen, jotta saataisiin sama vaikutus. Osalle kehittyy unilääkeriippuvuus, joka on äärimmäisen vaikeahoitoinen.

Unettomuuteen pitää aina löytää syy. Useimmiten meitä valvottaa stressi. Stressaantuneen ihmisen elimistö on jatkuvassa valmiustilassa. Tällaisessa tilanteessa nukahtamislääkettä voi käyttää hetkellisesti, mutta tärkeintä on käydä läpi elämäntilannetta ja hoitaa mahdollisia stressitekijöitä.

7. Onko päiväunista hyötyä?

– Jos ne sopivat itselle ja omaan elämänrytmiin. Uni on joustavaa, eikä mikään määritä sitä, monessako jaksossa pitää nukkua. Olemme sosiaalisesta paineesta omaksuneet yksijaksoisen unen, mutta monissa muissa kulttuureissa pidetään siesta tai nukutaan kahdessa jaksossa. Tärkeintä on, että päivittäinen unen tarve täyttyy.

8. Vaikuttaako alkoholi uneen?

– Alkoholi vaikuttaa uneen erittäin paljon. Aivot toimivat yöllä varsin aktiivisesti. Alkoholi on hermomyrkky ja on selvää, että jos aivoissa on myrkkyä, ne eivät toimi normaalilla tavalla. Jos haluaa maksimoida unensa laadun, ei käytä alkoholia lainkaan.

9. Miten kannattaa toimia, jos joutuu käymään kesken yön vessassa?

– Älä laita valoja päälle. Sininen valo katkaisee melatoniinisynteesin ja haittaa unta. Myöskään puhelinta ei kannata katsoa.

Unessa on tärkeää paitsi pituus myös sen rakenne. Uni koostuu 90 minuutin sykleistä. Jos rakenne pirstaloituu, uni ei ole yhtä virkistävää. Yksi tai kaksi heräämistä eivät ole katastrofi, mutta useampi alkaa jo vaikuttaa oloon aamulla.

10. Pitäisikö kellojen siirtämisestä luopua?

– Ehdottomasti pitäisi. Unen kannalta pysyvä talviaika on parempi vaihtoehto.

11. Pakko vielä kysyä: Miksi miehet saavat usein nukkuessaan erektion?

– Reaktio liittyy todennäköisesti unen näkemiseen. REM-unta on kutsuttu erektiouneksikin. Unta on käytetty apuna impotenssin diagnosoinnissa. Jos erektion saa unessa, syyt impotenssiin ovat henkisiä.