Selvitimme, kuinka hyvin suomalaiset mielestään nukkuvat, ja millaiset asiat unta häiritsevät.

Kokemus unen riittävyydestä jakaa suomalaisia. Melkein tismalleen puolet saa mielestään riittävästi unta, puolet ei. Kun tarkkailee desimaaleja, vaaka kallistuu lopulta hitusen positiivisen puolelle.

Tämä kahtiajakoisuus selvisi Me Naisten unikyselyssä, johon on vastannut jo yli 10 000 suomalaista. Osaan kysymyksistä vastauksensa on antanut yli 15 000 nukkumisesta kiinnostunutta.

Kuinka paljon sitten on riittävästi unta? Myös siitä unikyselyn tulokset antavat osviittaa. Yleinen suositus on, että aikuisen tulisi nukkua 7–9 tuntia vuorokaudessa. Se on lähellä sitä unimäärää, jonka suomalaiset kertoivat saavansa. Selkeä enemmistö, noin 60 prosenttia vastaajista, nimittäin kertoi nukkuvansa 7–8 tuntia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vajaa viidennes nukkuu 9–10 tuntia vuorokaudessa, ja lähes yhtä moni 5–6 tuntia. Ääripään nukkujiakin on, mutta äärimmäisen vähän: vain hyvin harvat nukkuvat alle viisi tai yli kymmenen tuntia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kysely paljasti suomalaisten unenlaadusta yhtä sun toista muutakin kiintoisaa. Olisitko arvannut näitä?

Joka kymmenes on supernukahtaja

Unitutkija Timo Partosen mukaan normaali nukahtamisaika kestää vartista puoleen tuntiin. Tämä onkin varsin yleinen nukahtamisaika: kolmannes kertoo nukahtavansa tässä ajassa.

Suomalaiset vaikuttavat kuitenkin olevan varsin tehokkaita nukahtajia. Lähes puolet saa unen päästä kiinni vieläkin lyhyemmässä ajassa. Osa heistä, liki joka kymmenes kaikista vastaajista, simahtaa käytännössä heti laskettuaan päänsä tyynyyn. 

Kaikki eivät ole yhtä nopeita. Neljäsosalla nukahtaminen kestää yli puoli tuntia. Näin pitkän ajan kohdalla on jo syytä epäillä nukahtamisvaikeuksia. Toisaalta unitutkija Partonen sanoo, ettei silloinkaan kannata hermostua.

– Itseä ei pidä tarkkailla liikaa, sillä nukahtamisajat voivat vaihdella paljon päivästä toiseen. Hermoilu saattaa siirtää unta entistä kauemmaksi.


Unettomia öitä

Kyselyyn vastanneista peräti 42 prosenttia arvioi kärsivänsä unettomuudesta. Terveyden kannalta ratkaisevaa on, kuinka pitkään univaikeudet jatkuvat. Jokainen kärsii joskus jostain unihäiriöstä tilapäisesti. Ongelmaksi unettomuus muodostuu, jos se jatkuu yli kolme kuukautta. Huonosti tai liian vähäisesti nukkuvilla on suurentunut riski esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, joten asiaan kannattaa tarvittaessa hakea apua.

Myös näistä keinoista voi olla apua nukahtamisajan lyhentämiseen:


Mikä unta haittaa?

Kyselyssä selvisi myös, kuinka yleisiä erilaiset unihäiriöt ovat.

Ilmeisesti aika moni suomalainen puhuu unissaan. Niin kertoi tekevänsä kolmannes vastaajista.

Unissakävely puolestaan on huomattavasti harvinaisempaa. Vajaa kolmannes kertoi kyllä joskus kävelleensä unissaan, mutta vain yksittäisiä kertoja lapsena. Lapsilla se onkin suhteellisen tavallista. Edelleen aikuisena unissaan vaeltelee vain kolme prosenttia.

Muista kyselyn unihäiriöistä yleisin vaikuttaisi olevan levottomat jalat. Niistä sanoi kärsivänsä kolmannes.

Unihalvauksen on kokenut liki neljännes. Unihalvauksessa valve ja REM-unen piirteet sekoittuvat, ja siihen liittyy usein pelottavia hallusinaatioita. Vaarallinen se ei kuitenkaan ole, eikä aiheuta mitään haittoja.

Ei liene yllätys, että lähes kaikki näkevät painajaisia joskus. Tilanne on eri, jos painajaisia näkee toistuvasti. Voisi kuvitella, että ainakin ne yhdeksän prosenttia vastaajista, joilla painajaisia on vähintään kerran viikossa, pitävät niitä häiritsevinä. Tällöin voi pohtia, onko elämässä liikaa stressiä ja voisiko asiasta puhuminen auttaa, unien maailmaan perehtynyt kirjailija ja toimittaja Anna Tommola on neuvonut Me Naisille aiemmin. Toistuvia painajaisia voidaan myös hoitaa kognitiiviseen psykoterapiaan perustuvalla mielikuvaharjoittelulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla