Kodin Kuvalehti
Musiikin avulla voi käsitellä tunteita, joita on muuten vaikea käsitellä. Kuva: Shutterstock
Musiikin avulla voi käsitellä tunteita, joita on muuten vaikea käsitellä. Kuva: Shutterstock

Mietitkö välillä, onko siitä jotain haittaa, että musa soi jatkuvasti? Päinvastoin, sanoo musiikintutkija.

Kun kaupungilla tai paikallisbussissa katsoo ympärilleen, joka toisella on päässään kuulokkeet tai korvissaan kuulokenapit. Musiikki tuo niin paljon iloa ja nautintoa, että moni kuuntelee sitä päivittäin tuntikausia.

Ehkä innokkaimpia musiikinkuluttajia ovat teinit, joiden musiikin huudattaminen on perinteisesti saanut perheissä suukopua aikaan. Kun musiikki soi suoraan vain teinin omiin kuulokkeisiin, herää toisenlainen huoli.

Onko siitä jotain haittaa, että kuuntelemme korvanapeilla tai kuulokkeilla? Ja mitä jos teini uppoutuu musiikkiin kaikkina mahdollisina hetkinä niin, että äänet ympäröivät häntä melkein koko ajan? Miten musiikki meihin tai meidän aivoihimme aiheuttaa?

– Vaikea kuvitella, että musiikki mitään muuta negatiivista aiheuttaisi kuin kuulovaurioita, jos sitä kuunnellaan liian kovalla volyymilla. Tai jos korvat ärtyvät siitä, että on vaikkapa epäsopivan tuntuiset kuulokkeet, sanoo akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Särkämö olisi pikemminkin tyytyväinen siitä, jos teini kuuntelee paljon tai haluaa itse soittaa.

Paljon musiikkia kuuntelevien nuorten vanhemmille hänellä on huojentavaa sanottavaa. Särkämö olisi pikemminkin tyytyväinen siitä, jos teini kuuntelee paljon tai haluaa itse soittaa. Siihen on biologinen, kehitykseen liittyvä syynsä.

– Tiedetään, että musiikilla on tärkeä merkitys varsinkin nuorten identiteetin kehitykselle ja sosiaalisten suhteiden muodostamiselle. Se on monelle emotionaalisen itsesäätelyn keino.


Fiksu lapsi ja niin kamala musiikkimaku!

Tunteita musiikki totisesti välillä herättääkin – äidin voi olla vaikea ymmärtää, miksi oma ihan fiksun tuntuinen lapsi rakastaa äidin mielestä kammottavaa musiikkia.

Teppo Särkämö naurahtaa ja sanoo, ettei musiikki voi mitään pahaa tehdä. Se, mistä musiikista kukin pitää, on monen tekijän summa. Oman persoonallisuuden lisäksi mieltymyksiin vaikuttavat esimerkiksi kavereiden musiikkimaku ja yleisemmin vallitsevat trendit.

Jos ei itse pidä jostain musiikista, sitä ei Särkämön mielestä pidä ottaa minään arvostelukriteerinä toisten maun suhteen.

– Musiikki- ja nuorisokulttuuri muuttuvat jatkuvasti. Siksi myös genret ja saundimaailmat vaihtuvat. Vaikka ei itse ymmärtäisi, miksi oma lapsi kuuntelee tietynlaista musiikkia, on tärkeä nähdä sen merkitys hänelle. Se vastaa juuri hänen tarpeisiinsa.

Aivotutkimus on osoittanut, että musiikki vaikuttaa voimakkaasti aivoverkostoihin, jotka säätelevät tunteita, mielihyvää ja vireystilaa. Se aktivoi laajasti aivoja, mikä vaikuttaa yhtä aikaa rentouttavasti ja piristävästi.

Pianonsoiton opettelu aktivoi aivoja. Kuva: Petri Krook / Sanoma-arkisto
Pianonsoiton opettelu aktivoi aivoja. Kuva: Petri Krook / Sanoma-arkisto

Hanki kitara, tarjoa tanssikurssi

Myös soittimia kannattaa hankkia lapsille ja nuorille. Akatemiatutkija Teppo Särkämö kertoo, että musiikkiharrastuksella on paljon hyötyjä: soittaminen, laulaminen ja tanssiminen kehittävät aivoalueita, jotka osallistuvat kuulemiseen, tietojen käsittelyyn ja liikkeiden säätelyyn.

Se kaikki auttaa jopa koulussa menestymiseen tarvittavien taitojen oppimisessa.

Mutta toimisiko sama myös läksyjä lukiessa tai vanhempana, opiskelujen lomassa? Auttaako musiikin kuuntelu oppimiseen vai pikemminkin heikentääkö se asioiden painumista mieleen?

Teppo Särkämön mukaan taustamusiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä: joitakin musiikki auttaa keskittymään, toisia se häiritsee. Myös musiikin lajilla on jälleen väliä. Toinen voi kirjoittaa koko gradunsa Vivaldin Neljän vuodenajan siivittämänä, kun toista moinen ajatuskin puistattaa: hänellä sormet lentävät näppäimillä Aviciin inspiroimina.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla