Hyvä terveys

Bakteereista voi tulla paha mieli, sillä bakteerien vinoutuneet voimasuhteet suolistossa voivat muovata mielen murheelliseksi. Hyville suolistobakteereille kannattaa tarjota niiden mieliruokaa: tässä viisi vinkkiä! 

Ahdistutko tavan takaa mutta olet psyykkisesti terveiden kirjoissa? Syitä mielen matalalentoon voi etsiä myös suoliston uumenista.

Syyskuussa 2017 julkaistussa Kalifornian yliopiston tutkimuksessa saatiin ensimmäisiä todisteita terveiden ihmisten käyttäytymiseroista,
jotka liittyivät suolistomirobien koostumukseen.

Tutkimuksessa 40 tervettä naista sai nähtäväkseen erilaisia kuvia ihmisistä, esineistä ja tapahtumista, jotka voisivat aiheuttaa kielteisen tunnereaktion. Kaikista naisista 33:lla oli suolistossaan hallitsevana bakteroidit-ryhmän bakteerit, kun taas seitsemällä oli
enemmän prevotella-ryhmän bakteereja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Naiset, joiden suolistossa oli suhteellisen paljon prevotellaa, kokivat enemmän tuskaa katsoessaan kuvia kuin naiset, joiden suolistossa oli enemmän bakteroideja. Kaikista suolistobakteereista noin 30 prosenttia on bakteroideja, mikä tekee niistä suoliston yleisimmän bakteeriryhmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Prevotella-ryhmän naisilla havaittiin myös enemmän yhteyksiä niillä aivojen alueilla, jotka ovat kytköksissä emotionaalisuuteen, tarkkaavaisuuteen ja aisteihin. Näillä naisilla hippokampus, joka osallistuu tunteiden säätelyyn, oli vähemmän aktiivinen, kun he katsoivat kielteisiä kuvia.

Vaikka tutkimusryhmä oli suhteellisen pieni, tutkijat pitävät selvänä, että suolen mikrobien, ajatusten ja tunteiden välillä on tiivistä kanssakäymistä. Useampien tutkimusten perusteella on tiedossa muun muassa, että bakteerit tuottavat tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita.

Ärtyykö suoli mustasta mielestä?

Kalifornian yliopiston tutkimustulokset ovat tuttuja ravitsemusterapeutti Leena Putkoselle. Hän on tehnyt samansuuntaisia havaintoja potilaidensa parissa.

–Uskon, että kun tietoa karttuu, päästään käsiksi entistä tehokkaampiin hoitomuotoihin ja yksilöllisiin ratkaisuihin. Elämme jännittäviä
aikoja, Putkonen kiteyttää.

Erityinen huomio kohdistuu ärtyvään suoleen. Seurantatutkimuksissa on ilmennyt, että ärtyvästä suolesta kärsivillä on jopa kaksin- tai kolminkertainen riski saada masennus- ja ahdistusoireita viiden vuoden kuluessa verrattuna muihin.

Kalifornian yliopiston keväällä 2017 julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että niillä, joilla oli selkeästi muuttunut mikrobisto suolistossaan, oli terveitä verrokkeja enemmän lapsuudenajan traumoja sekä pidempikestoisia ärtyvän suolen oireita. Oireilijoilla ja oireilemattomilla oli eroja myös aivojen rakenteessa.

Putkonen on työssään pannut merkille ärtyvään suoleen nivoutuvan mielialaoireilun.

–Jollain ärtyvästä suolesta kärsivillä on ahdistuneisuutta, jollain väsymystä, uupumusta tai alakuloisuutta. Monilla on jonkinlaista masennustaustaa.

Putkonen kertoo esimerkkitapauksen, jossa hän kertoi potilaalle paljon suolen normaalista toiminnasta. Tämä rauhoitti paniikkihäiriöihin taipuvaista potilasta niin paljon, että hän laittoi Putkoselle kiitos-viestejä vielä kuukausien jälkeenkin.

–On vaikea sanoa, mikä rooli oli suolistoystävällisellä syömisellä ja mikä psykologisella opastuksella, vai oliko kyseessä niiden summa. Iso osa sanoo seurantakäynnillä, kun oireilu saadaan hallintaan, että on energisempi olo ja valoisampi mieli. 

Enemmän bakteerilajeja, vähemmän sairauksia

Häiritsevien suolisto-oireiden tai kipujen rauhoittamisen luonnollinen seuraus on, että ihminen voi paremmin.

–Ihminen on kokonaisuus ja toivoisin, että esimerkiksi masennuksen hoidossa kiinnitettäisiin huomioita ruokavalion ja muiden elämäntapojen vaikutukseen, Palssa kertoo.

Ehkä tärkein havainto on, että mitä enemmän erilaisia bakteereja asustaa ihmisen suolistossa, sitä vähemmän hänellä diagnosoidaan sairauksia. 

Jo nyt tiedetään, että erilaisilla probioottivalmisteilla voidaan yrittää vaikuttaa suoliston bakteerikantaan. Asiantuntijoiden mukaan niillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Paljon oleellisempaa on, että suolistobakteerit saavat riittävästi niille sopivaa ravintoa.

Jos bakteerit osaisivat puhua, ne todennäköisesti ilmoittaisivat ensimmäisenä, mitä ne haluavat syödä. Kun ”hyvisbakteerit” ovat saaneet kylliksi ravintoa, ne kiittävät kantajaansa muun muassa lujittamalla puolustuskykyä. 

Ruokavalion vaikutus suolistoon on yksilöllistä, mutta vahvaa näyttöä on ainakin ravintokuiduista eli imeytymättömistä hiilihydraateista. Ilman niitä bakteerit lievästi kärjistäen riutuvat nälässä.

Myös masennuksella ja ahdistuksella on havaittu yhteys runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria sisältävään ruokavalioon. Yhteys lautaselta terveyteemme on siis olemassa. Ja yhteyden ruoan ja oireiden väliin luovat nykykäsityksen mukaan juuri suoliston bakteerit.


HYVIEN BAKTEERIEN MIELIRUOKAA

1. IMEYTYMÄTTÖMÄT KUIDUT

Bakteerit käyttävät aktiivisesti ravinnokseen kuituja, jotka eivät imeydy ohutsuolessa. Näitä niin kutsuttuja prebiootteja on esimerkiksi kaurassa, rukiissa, maa-artisokassa, pähkinöissä sekä hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa.

2. PAVUT, VILJAT JA SIEMENET

Bakteereille kelpaa erityisen hyvin myös resistentti tärkkelys, jota löytyy esimerkiksi linsseistä ja puolikypsästä banaanista. Samaiseen sarjaan lukeutuvat ei-tärkkelysperäiset polysakkaridit, joita on viljoissa ja kurpitsansiemenissä.

3. KALAN RASVA

Kalan syömisellä näyttäisi olevan vain hyviä vaikutuksia suolistolle. Scientific Reports -lehdessä syyskuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa omega-3-rasvahappojen runsaalla saannilla oli vahva yhteys monipuolisempaan suolistobakteeristoon.

4. VÄRIKÄS SYÖTÄVÄ

Hyvät bakteerit suosivat myös polyfenoleja, jotka ovat kasvien väriaineita. Niitä löytyy esimerkiksi marjoista, kahvista, kaakaopavusta, teestä, viinirypäleistä sekä neitsytoliiviöljystä ja kylmäpuristetusta rypsiöljystä.

5. PROBIOOTIT

Hapanmaitotuotteista, kuten jogurtista ja piimästä, on saatavissa muun muassa hyödyllisiä Lactobacillus GG- tai bifidobakteereja. Ne vahvistavat suoliston bakteerikantaa.

 

Asiantuntijat Leena Putkonen, laillistettu ravitsemusterapeutti. Anette Palssa, laillistettu ravitsemusterapeutti. 

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla