Kuvat
Shutterstock
Toisinaan ajatus jää pahasti jumiin. Eteenpäin pääsee kolmen helpon askeleen avulla.
Toisinaan ajatus jää pahasti jumiin. Eteenpäin pääsee kolmen helpon askeleen avulla.

Mitä tehdä, kun aivojäätyminen iskee arkisessa tilanteessa?

Kävelitkö juuri huoneeseen, mutta et muista miksi? Laskitko juuri äsken puhelimen kädestäsi, mutta et vain yksinkertaisesti tiedä minne? Kuulostaako liian tutulta?

Kyse ei yleensä ole mistään vakavasta muistihäiriöstä vaan tyypillisestä aivojen hetkellisestä jäätymisestä. Aivojäätymistä tapahtuu tavallisimmin monotonisissa toimissa, joihin ei tarvitse sen kummemmin keskittyä. Aivot toimivat silloin hyvinkin automaattisesti.

Neuropsykologi Michelle Braun kirjoittaa Psychology Today:ssa, että vaikka aivojäätyminen on hyvin yleistä, se voi olla myös toistuessaan turhauttavaa ja aikaa vievää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aivojäätymisen voi kuitenkin onnistua päihittämään herättelemällä aivoja. Artikkeli mainitsee yksinkertaisen kolmen askeleen P-L-R -tekniikan. Se tulee sanoista pause – link – rehearse, suomeksi siis pysähdy – linkitä – toista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun aivosi seuraavalla kerralla jäätyvät, kokeile näitä jippoja:

  1. Pysähdy 10 sekunniksi ja mieti, mitä olit juuri tekemässä. Pysähtyminen esimerkiksi ovensuulle keskeyttää aivojen automaatilla toimimisen. Pysähtyminen auttaa keskittymään ja muistelemaan.
  2. Linkitä toimintaasi verbaalisesti ja mielikuvien avulla. Mieti, mitä juuri sanoit tai mitä mielikuvia päähäsi tulee. Pysähtymisen aikana olisi hyvä saada linkkejä eri asioiden välille, jolloin toiminnan muistiin palautuminen on mahdollista.
  3. Toista ja vahvista tuoreita mielikuvia. Toista niitä juuri äsken päähäsi tulleita häilyviä mielikuvia ja linkkejä. Pyri vahvistamaan mielikuvia ainakin kolme kertaa tai niin kauan, että asia putkahtaa mieleen.

Jotkut suomalaiset myös sanovat, että ”käy hakemassa se ajatus”. Sanonta viittaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi huoneen ovella ei tiedä, miksi on astumassa huoneeseen. Se tarkoittaa sitä, että pitää palata takaisin siihen pisteeseen, mistä on lähtenyt ja  miettiä, minkä tähden ylipäänsä lähti liikkeelle ja mitä olikaan tekemässä.

Aivot autopilotilla tai ylikuormittuneina

Aivojäätymistä tapahtuu useimmiten, kun aivot ovat autopilot-moodilla tai ylikuormittuneessa tilassa, Psychology Todayn jutussa kerrotaan.

Autopilotti on moodi, jossa asiat tapahtuvat kuin itsestään, emmekä vaivaudu ajattelemaan asiaa sen koommin. Usein olemme toimineet samoin jo satoja kertoja, kuten kävelleet kyseiseen huoneeseen.

Aivojen ylikuormitustila on toinen tyypillinen unohtamisen muoto. Kun aivot ovat ylikuormittuneet, on uutta informaatiota vaikea vastaanottaa, ja ylikuormitustila voi johtaa esimerkiksi siihen, että unohdamme nimen, jonka juuri kuulimme.

Michelle Braun vinkkaakin, että pysähdy – linkitä – toista -tekniikkaa voi käyttää lukuisilla eri tavoilla, ja näin aivojäätymisiäkin voi vähentää.

Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa lupaa hakea kotimatkalla maitolitran lähikaupasta, mutta kotiin saavuttuaan tajuaa, ettei tehnytkään niin. Braunin vinkki on se, että sillä hetkellä, kun teet lupauksen, pysähdy miettimään asiaa ja linkitä toiminto kotimatkaan. Luo itsellesi mielikuva kotimatkasta ruokakaupan maitohyllyn kautta. Toista tätä mielikuvaa, jotta se jää päähäsi.

Toinen tyypillinen tilanne on tavaroiden häviäminen. Siinä auttaa pyrkimys paikantaa tavara sinne, missä sen on viimeksi nähnyt. Tavaroille kannattaa järjestää myös oma paikka, sillä se vähentää näitä tilanteita.

Nimimuistia voi parantaa siten, että keskittyy toisen nimeen, kun sen kuulee. Nimen toistaminen sekä kasvojen ja nimen linkittäminen toisiinsa auttaa. Täsmävinkkinä Braun sanoo, että uutta nimeä tulisi toistaa vähintään kerran ensimmäisen minuutin aikana. Jos taas kärsii sanojen hakemisen vaikeudesta, hän kehottaa keksimään kiertoilmaisuja.

Muistamisen kultakeinoja ovatkin siis asioiden äärelle pysähtyminen ja keskittyminen, asian linkittäminen muihin juttuihin ja sen riittävä toistaminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla