Mindfulness on mielen punttisali, kertoo kouluttaja Leena Pennanen.

Kyky olla hetkessä läsnä. Kuulostaa helpommalta kuin on.

– 50 prosenttia ajasta mielemme on jossain muualla kuin tässä hetkessä. Puolet elämästämme olemme siis poissa, vaikka kuvittelemme olevamme läsnä. Emme edes huomaa, että mieli seilaa menneeseen tai tulevaan, mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen kuvaa.

Läsnäolon taito auttaa, jos ihminen jää jumiin oman reagointitapansa kanssa – oli se sitten huutamista tai paikalta poistumista. Mindfulness-treeni rakentaa uusia hermoratayhteyksiä ja tapoja kohdata hankalat tilanteet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Reaktiivisuuden vähenemisellä on iso merkitys. Kun sinusta tulee parempi ihminen itsellesi, olet sitä myös muille, Pennanen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun liikunta ei riitä

Monelle liikuntakin tuo mielihyvää ja puhdistaa pään. Mindfulness eroaa siitä olemalla lisäksi arjen vaikeiden asioiden, tunteiden ja kipujen kohtaamista.

– Jos aina lähtee lenkille tai fyysiseen rasitukseen, kohtaamista ei tapahdu. Jatkamme yleensä samalla tavalla arjessa.

Pienillä läsnäolon hetkillä vaikka metsässä tai saunassa saa jo hyvää oloa. Pysyvämpi muutos vaatii aikaa ja säännöllisiä harjoitteita, sanoo Pennanen.

”Kun mieli lähtee muualle, palaa siihen, mitä teet.”

– Mindfulness on mielen punttisali. Sen vaikutukset peilautuvat koko elämään. Lyhyet hetket ovat tärkeitä, mutta ihmisen tehdasasetusten muuttaminen vaatii pidempää harjoittelua.

Aloittelijalle hyvä harjoitus on tehdä asia kerrallaan loppuun: vaikka tomaatin pilkkominen tai pyykkien laitto koneeseen.

– Älä katso samalla somea tai kuuntele musiikkia. Kun mieli lähtee muualle, palaa siihen, mitä teet. Muista, että elävä mieli vaeltaa – se ei siis ole virhe.

Toinen keino läsnäoloon on aistiminen. Kun syöt mansikan, keskity vain sen maun aistimiseen.

– Aina kun aistit, olet tässä hetkessä. Kun alat miettiä jotain muuta, palaa aistimiseen. Vähitellen mieli pysyy useammin siinä, mitä olet tekemässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla