Usein kesälomalla sukulaiset tapaavat toisiaan – nekin, jotka eivät niin tule juttuun keskenään. Jos tunnistat ongelman ja haluat pelastaa suhteen, käännä katse itseesi: mitä minä voisin tehdä, jotta tilanne kohentuisi.

Hyytävät välit anoppiin, vuosien mykkäkoulu sisaren kanssa tai lanko, jonka kanssa syttyy heti ilmiriita – näitähän riittää.  

Kun suhde kaverin kanssa karahtaa kiville, välit voi laittaa poikki tai antaa suhteen hiipua, mutta perheen ja lähisuvun kanssa haluamme yleensä edes jotenkin tulla toimeen.

Jos ratkaisu ei ole jättää suhdetta, voisiko sen pelastaa, jopa yksin? Meille on aina korostettu, että itseään voi muuttaa, mutta toista ihmistä ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos taustalla on aito halu parantaa suhdetta, aina voi yrittää. Se voi olla vaikeaa, jos toinen osapuoli ei tule vastaan, mutta tekomme ja sanaton viestintämme vaikuttavat yllättävän paljon. Tunteet tarttuvat ja muokkaavat vuorovaikutusta. Jostakin yksittäisestä teosta tai sanasta voi tulla käänteentekevä parempaan suuntaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käännä katse itseesi

Ensimmäiseksi pohdi, mikä vuorovaikutuksessa on mennyt pieleen, ja miksi suhde on huonossa jamassa. Syyttelyn sijasta käännä katse itseesi ja kysy, mitä minä voisin tehdä. Minkä pitäisi muuttua ja miten se vaikuttaisi? Olenko toiminut tai puhunut joskus loukkaavasti?

Oma arvonsa pitää tietysti muistaa. On hyvä miettiä, kuinka paljon haluaa käyttää voimavarojaan suhteen pelastamiseksi, kuinka paljon suhdetta arvostaa.

Vilpittömyys tarttuu

Viileiden välien lämmittäminen voi vaatia pitkiäkin ponnisteluja, sillä tunteiden käsittely vie aikaa. Järjestä tilaisuuksia tapaamisiin ja yhteiseen ajanviettoon. Järjestä vaikka juhlat, joihin kutsut vastapukarisi mukaan.

Jos tapaamiset ovat yleensä päätyneet riitaan, yhteyttä kannattaa ottaa silloin kun itsellä on hyvä ja rauhallinen olo. Silloin riski provosoitua toisen sanomisista pienenee.

Kokeile näitä:

Mieti, miltä sanasi toisen korvissa kuulostavat. Katso silmiin, kun puhut, katsekontakti luo läheisyyttä. Myös ilmeet ja kosketukset vaikuttavat siihen, onko ilmapiiri rento vai jännittynyt.

Kiitä, kun on aihetta, siten positiivinen käytös vahvistuu. Mieti, mistä toinen yllättyy iloisesti mutta varo, ettei käytöksesi ole yliampuvaa vaan vilpitöntä. Väkinäinen, teeskennelty hymyily herättää epäilyksiä ja ristiriitaisia tunteita kenessä tahansa.

Rauhoita itsesi. Jos lähestymisyrityksesi kuitenkin kääntyy konfliktin puolelle, tärkeintä on, että rauhoitat itsesi. Tunnekuohun vallassa tulee usein sanottua sellaista, mitä katuu. Laske kymmeneen, poistu huoneesta. Mitä vain, jotta säilytät itsehillintäsi.

Kun ilmapiiri on rauhoittunut, voisitte yhdessä miettiä syitä välirikkoonne ilman, että toinen joutuu puolustuskannalle. Suoraan puhuminen on usein sitä vaikeampaa, mitä läheisempi ihminen on kyseessä. Yritä silti.

Joskus riittää vähempi

Kun sovinnontekijä on tehnyt sen minkä voi, pallo on vastapuolella. Jos myönteisiä kokemuksia kertyy riittävästi, suhde voi edetä itsestään suotuisaan suuntaan. Välien korjaantuminen on mahdollista saavuttaa, kun ei haeta uhreja eikä syyllisiä.

Voi myös käydä niin, että hyvästä yrityksestä huolimatta suhdetta ei saada ehjäksi enää millään keinoilla. Silloin kannattaa vain hyväksyä, että joskus riittää vähempi. Kenenkään ei tarvitse olla paras ystävä edes sisaruksensa kanssa. Kokemus voi joka tapauksessa auttaa omien käytösmallien arvioimisessa.

Ehkäise eripura:

  • Älä oleta äläkä ylitulkitse vastapelurin jokaista äännähdystä ja elettä. Joskus kiistat kehkeytyvät silkasta väärinkäsityksestä.
  • Pyydä ja anna anteeksi. Molemmat kuuluvat ihmissuhdetaitojen perusteisiin. Anteeksianto vapauttaa menneistä ja toimii vastavoimana vihalle ja katkeruudelle.
  • Hoida suhdetta esimerkiksi sisaruksen kanssa tekemällä yhdessä sitä, mikä on teille molemmille mieluista ja luontevaa.
  • Älä päästä riitaa mykkäkoulun tasolle. Kun yhteydenpito lakkaa, kiistan mittasuhteet karkaavat käsistä eikä neuvottelusta tule enää mitään.
  • Opettele puhumaan nätisti. Ystävällistä puhetapaa voi olla vaikeaa pitää yllä, jos on tottunut kommunikoimaan toista vähättelevästi ja piikitellen. Sanoilla on yllättävän suuri merkitys.

Asiantuntijana  psykologi Jaana Ojanen, Väestöliitto

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla