Sport
Myös rakkaus on tuonut Shirlylle itsevarmuutta. Kuvat: Liisa Valonen
Myös rakkaus on tuonut Shirlylle itsevarmuutta. Kuvat: Liisa Valonen

Koulukiusaaminen jätti Juontaja, malli Shirly Karviseen syvät jäljet, mutta terapiasta on ollut valtavasti apua. 

Se oli ehkä yksi elämän hirveimmistä hetkistä.

Shirly Karvinen, 26, oli kahdeksannella luokalla jyväskyläläisen Lehtisaaren yläasteella, ja tunti oli juuri päättynyt. Hän käveli ystävänsä kanssa pitkin koulun käytävää. Oli ahdasta, piti pujotella ihmisten välistä. Pian ovien luota kantautui ääni, jonka hän tunnisti heti. Se sai polvet valahtamaan hetkessä veltoiksi.

Ääni kuului koulun pahimmalle kiusaajalle. Hän alkoi huutaa rasistisia solvauksia Shirlyn kiinalaisesta taustasta. Kaikki käytävällä kääntyivät katsomaan Shirlya, jonka posket helahtivat häpeästä punaisiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän oli tehnyt kaikkensa kadotakseen massaan. Värjännyt jopa hiuksensa vaaleammiksi ja vaalentanut ihoaan Kiinasta tuoduilla voiteilla. Mikään määrä vaaleaa puuteria ei riittänyt tekemään hänestä samanlaista kuin muut. Hän yksin edusti koko koulun etnistä vähemmistöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiusaaja iski aina sinne, minne sattuu. Vielä kaksi vuotta, Shirly hoki itselleen. Jaksa vielä kaksi vuotta.

– En uskaltanut nousta kiusaajiani vastaan, vaan aloin uskoa kaiken, mitä he minusta sanoivat. Ajattelin itsekin, että erilaisuuteni on huono juttu, Shirly muistelee.

Kiusaaminen jätti Shirlyyn jäljet, joita hän on työstänyt vuosien ajan. Tärkein oppi on, että tunteet kannattaa käsitellä heti. Siinä on auttanut terapia, ja rohkea heittäytyminen uuteen.

Peitetyt tunteet

"Asuin lapsuuteni Afrikan Liberiassa, jossa isäni työskenteli rakennusalalla. Töiden kautta hän oli tavannut Kiinasta kotoisin olevan äitini. Muutimme Suomeen, kun oli seitsenvuotias, koska vanhempani halusivat minut tänne kouluun.

Jyväskyläläinen lähiö oli valtava kontrasti aiempaan elämääni. En osannut kieltä kunnolla. Epävarmuus sai alkunsa silloin, ja yläasteella olin jo niin arka, etten uskaltanut käydä kioskilla yksin. Kiusaaminen oli piste iin päälle.

En puhunut kiusaamisesta kenellekään, osasin peittää tunteeni hyvin. Ajattelin, että jos en puhu asiasta, se lakkaa olemasta.

Tiesin aina, että haluan muuttaa Jyväskylästä Helsinkiin, vaikka en edes ollut käynyt siellä kertaakaan ennen muuttoani. Hain lukion jälkeen Helsinkiin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi ja haaveilin virkamiesurasta hallinnossa. Sain unelmieni harjoittelupaikan Yhdysvalloista, mutta siellä minulle valkeni, että en saanut toimistotyöstä minkäänlaista tyydytystä. Halusin päästä esille, esiintymään."

Ovi uuteen elämään

"Missikisat olivat kiinnostaneet aina, mutta ajattelin, ettei rohkeuteni riitä. Olin kuitenkin ollut Helsingissä yökerhossa töissä ja saanut siitä lisää itseluottamusta. Osa misseistä oli tehnyt missivuoden jälkeen uraa mediassa. Jotakin sellaista minäkin halusin.

Rohkaistun osallistumaan castingiin vuonna 2016. Aluksi ajattelin, että olen aivan väärässä paikassa. Muut tytöt meikkasivat ja kiharsivat hiuksiaan vessassa. Minä olin tullut suoraan yötöistä tukka sekaisin ja melkein meikittä. Kävi kuitenkin ilmi, että minä olin juuri sitä, mitä etsittiin.

Olen poikatyttö ja vähän rasavilli maalainen. Tykkään extreme-jutuista, ja huumorini on välillä ronskia. Luonteeni takia missikiertue tuntui välillä haastavalta. Pidin kuitenkin hymyn kasvoilla ja ajattelin, että lopussa kiitos seisoo. Niin kävi: lopuksi kuulin oman nimeni. Misseys avasi oven kokonaan uudelle elämälle."

Kiellot eivät toimi

"Ennen misseyttä en ollut koskaan ollut dieetillä. Vielä murrosikäisenäkin olin tosi hoikka. Ihailin muodokkaita naisia ja halusin olla samanlainen. Söimme serkkujeni kanssa kilpaa suklaata ja yritimme sillä tavoin saada vartaloihimme lisää kurveja.

Misseys toi mukanaan paljon odotuksia ja sitä myöten stressiä. Minulle tuli kruunajaisten jälkeen nopeasti seitsemän kiloa lisää. Miss Universum -kisat lähestyivät, ja minun odotettiin olevan tietyissä mitoissa. Laihdutin ensimmäistä kertaa elämässäni, ja se oli kamalaa. Huomasin, että ajatukseni alkoivat pyöriä pian pakkomielteisesti ruoan ympärillä. Kun herkuttelu oli kielletty, mietin ainoastaan herkkuja. Universum-kisojen viimeisen kierroksen jälkeen kävelin suoraan lavalta takahuoneeseen ja ahmin kymmenen donitsia.

Vielä kuukausia senkin jälkeen makeanhimoni oli sitä luokkaa, että saatoin syödä jäätelöä aamiaiseksi. Miss Suomena minulla oli edelleen paineita pysyä tietyn painoisena, ja jouduin tarkkailemaan syömisiäni. Muuten elin superterveellisesti, mutta pidin viikossa yhden herkkupäivän. Sen aikana homma lähti aina käsistä ja saatoin syödä 10000 kalorin edestä. Missivuoden lopussa olin lihonut kymmenen kiloa.

Himot katosivat, kun kaikki oli sallittua missivuoden jälkeen. Kilot alkoivat karista kuin itsekseen. Nykyisin en kiellä itseltäni mitään, se ei johda mihinkään. Tärkeintä on hyvä tasapaino. Tykkään kokata, ja äitini on opettanut minulle aasialaisen keittiön saloja. Purkkijalapenot ovat suuri intohimoni."

Kaikki irti treenistä

"Olen liikkujana on-off-tyyppi. Välillä liikun ihan himona, mutta välillä tulee kausia, että treenaaminen jää oikeastaan kokonaan. Pidän itseäni liikunnallisena ihmisenä, mutta huomaan, että minua ei enää haittaa, vaikka otankin iisimmin. Erityisesti salitreeni ja crossfit kolahtavat.

Minulle sopii parhaiten räjähtävä liikunta, jossa tehdään kovalla intensiteetillä vähän aikaa. Taju meinaa lähteä ja oksennus on kurkussa. Sillä saan purettua parhaiten stressiä. Haluaisin olla meditoijatyyppi, mutta kun en ole. Meditoidessa mieli lähtee heti laukalle. "

Mene ajoissa petiin

"Nukkuminen on aina ollut minulle vähän vaikeaa. Varsinkin stressaantuneena. Kaikki, mitä tapahtuu elämässäni, vaikuttaa suoraan uneen.

Aloitin Radio SuomiRockin aamujuontajana kaksi vuotta sitten. Vuoro alkaa seitsemältä, mikä on minulle haastavaa, sillä en todellakaan ole aamuihminen. Olen vasta nyt oppinut menemään tarpeeksi ajoissa nukkumaan, ja tänä vuonna aion erityisesti panostaa uneen ja palautumiseen.

Olen oppinut kantapään kautta, kuinka tärkeää on levätä. Kun kuvasimme viime syksynä Love Island -ohjelmaa, nukuin vain 5–6 tuntia yössä. Tein ohjelman lisäksi radiotöitä ja muita projekteja. Stressi vaati veronsa. Toivuin univajeesta lopulta vasta helmikuussa, kun lähdimme lomalle. Olen kuullut, että menestyvät ihmiset lepäävät silloin, kun muut stressaavat. Olen yrittänyt sisäistää sen ajatuksen."

Miksi reagoin näin?

"Kiusaamisen käsittelyssä on auttanut valtavasti terapia, jonka aloitin vuoden 2017 lopussa. On kummallista, että terapiassa käyminen on Suomessa tabu. Itse olen siitä vain ylpeä. Jokaisen pitäisi huoltaa mieltään samalla tavalla kuin kehoaan. Me suomalaiset haluamme usein pärjätä ihan yksinämme. Siitä olisi hyvä päästä eroon.

Olen huomannut, että ahdistusta ja stressiä aiheuttavat asiat pienenevät heti, kun ne sanoo ääneen. Minulle on tärkeää, että voin puhua täysin ulkopuoliselle ja neutraalille ihmiselle. En halua kaataa kaikkea ystävieni niskaan.

Haluan oppia ymmärtämään, miksi reagoin ja käyttäydyn tietyllä tavalla. Jos esimerkiksi parisuhteessa tulee riita, saatan yhtäkkiä kokea kiusaamisajalta tuttua epävarmuutta. Mietin, miksi juuri tietyt toisen sanat tai kumppanin käytös saivat minussa aikaan sen reaktion. Mitä vähemmän tunnelukkoja minulla on, sitä paremmin tulen toimeen toisten ja ennen kaikkea itseni kanssa."

Rakkaus tuo itsevarmuutta

"Olen löytänyt rinnalleni ihmisen, joka saa minusta esiin parhaan version. Vasta nyt tajuan, kuinka iso vaikutus hyvällä parisuhteella on. En ole ikinä tuntenut oloani näin itsevarmaksi esimerkiksi töissä. Tuntuu, että olen vihdoin kasvanut naiseksi ja löytänyt sen varmuuden, jonka kerran kadotin.

Olemme seurustelleet vuoden ja asumme nyt yhdessä. Muodostamme vahvan tiimin. Minulle on sanottu, että näytän nykyisin kuulemma ihan erilaiselta. Ikään kuin hehkun. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen pitkän etsinnän jälkeen vihdoin paikassa, jossa tunnen rauhaa."

Sisältö jatkuu mainoksen alla