Sport
Hyvä minä! Itseä kannattaa aina kehua onnistumisista tai vaikka vain hyvästä päivästä. Kuva: Shutterstock
Hyvä minä! Itseä kannattaa aina kehua onnistumisista tai vaikka vain hyvästä päivästä. Kuva: Shutterstock

En kuitenkaan opi, enkä ainakaan uskalla. Kuulostaako tutulta? Kenties olet vain jäänyt jumiin vääriin uskomuksiin itsestäsi. Näin pyristelet niistä eroon.

Kielteinen minäkuva aiheuttaa ahdistusta, häpeää ja riittämättömyyden tunteita. Syynä on usein tavoitemielikuvan ja kokemuksen ristiriita, toteaa psykoterapeutti Henriika Maikku. Silloin itsensä näkee vähemmän pystyvänä tai lahjakkaana kuin tahtoisi.

Maikku törmää vastaanotollaan jatkuvasti kahteen ääripäähän. Toiset vetävät esimerkiksi treenin överiksi kiillottaakseen minäkuvaansa ulkoisesti, toiset eivät rohkene aloittaa mitään liikuntaharrastusta.

– Jos päähän on pinttynyt uskomus, ettei koskaan ole tarpeeksi hyvä, ei osaa eikä uskalla lähteä salille tai jumppatunnille. Vain mieluisa tekeminen ja onnistumiset saavat kokemaan itsensä paremmassa valossa. Kun innostuu tavoitteistaan aidosti, haluamiaan asioita on helpompi saavuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Millainen on sinun radiokanavasi?

Hups! Tuli taas luistettua kahvakuulatreenistä. "Mikä laiskimus!" Roisi syyttely pauhaa päässä. Positiivisen psykologian voimaan perehtynyt tutkija Emilia Lahti kutsuu sitä sisäiseksi radiokanavaksi.

– Itselleen on monesti julmempi kuin kellekään muulle, sillä rankka itsesoimaamisen taajuus on muodostunut läpi elämän. Sieltä voi tunnistaa vanhempien, opettajien tai entisten kumppaneiden täräyttämiä ikäviä kommentteja tai ainakin niiden juurruttamia tunteita.

Jotta minäkuvaa voi säätää pysyvästi myönteisemmäksi niin, että epäonnistumisistakin voisi oppia, on tunnistettava oma sisäinen tarinansa.

– Tietoisessa mielessä vilisee ajatusten virtaa 50 kilobittiä sekunnissa, mutta tiedostomattomassa mielessä huikeasti enemmän, jonkun arvion mukaan jopa kymmenen miljoonaa kilobittiä sekunnissa. Pääsemällä käsiksi siihen massaan voisimme ymmärtää ja muuttaa omaa toimintaamme, Lahti sanoo.

Lahti kehottaa testailemaan, miten saisi myönteisemmän minäkuvan ja lisää hyvää mieltä. Itsemyötätunnon opettelu on elämänmittainen tehtävä, ja siksi välietapeilla saa reippaasti paistatella.

4 harjoitusta kohti parempaa minäkuvaa

  1. Päivittäinen hyvä teko. Itsetunto kohenee onnistumisten avulla, ei kaaoksen kannattelulla. Jos elämässä on monta kuormittavaa tekijää, vyyhti voi lamauttaa ja johtaa itsesyytöksiin. Tee siis joka päivä yksi hyvä teko, joka saa sinut tyytyväiseksi, kannustava puhelu ystävälle tai iltakävely. Osaava minäkuva vahvistuu, ja ilahtumiset antavat energiaa selvitellä pala palalta isompiakin ongelmia.
  2. Kirjoita paperille. Vapaa kirjoittaminen, ihan kynällä paperille, on yksi tehokkaimmista keinoista selvittää, mitä alitajunnassa milloinkin kutkuttelee. Hölmöt ajatukset ja häpeä on helpompi taltuttaa, kun ne näkee mustaa valkoisella. Niitä voi selitellä itselleen ääneen tai purkaa seuraavassa tyttöjen viini-illassa. Älä pakota itseäsi: jos mieli on tyhjä, ei tekstiä kannata väkisin pusertaa. Voi hengitellä ja nauttia hetkestä, jolloin kaikki on hyvin.
  3. Nappaa haaste. Älä torppaa dorkaltakaan kuulostavaa ideaa, vaan ota haaste vastaan. Lähde kaverin seuraksi uimaan, vaikka häpeäisit uintityyliäsi. Itsensä ylittäminen, mukaan lähteminen ja muutaman kroolikauhaisun harjoittelu voi kohottaa itsetuntoa valtavan harppauksen.
  4. Post it -laput käyttöön. Rustaa aamulla lapulle, mitkä kolme asiaa aiot suorittaa päivän aikana, olkoon se sitten siivouskomeron täydennys tai minuutin lankutus. Illan tullen on ihana rutata lappu roskiin ja kiitellä itseään hyvin hoidetuista hommista. Silloin laajempien tavoiterupeamien ajattelu ei ala ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla