Lenkkarit jalkaan ja menoksi, nyt alkaa uusi elämä! Näin moni aikoo, mutta lojuukin kohta sohvan uumenissa.
 

Jokainen tietää, että ihmiselle on hyväksi liikkua säännöllisesti, syödä terveellisesti, nukkua tarpeeksi ja pysytellä normaalipainossa. Tupakointi on epäterveellistä ja lasia kannattaa kallistaa vain kohtuullisesti. Tieto ei kuitenkaan aina auta parantamaan elämäntapoja.

– Ihminen ei ole vain järkiolento. Järjen lisäksi meihin vaikuttavat esimerkiksi tunteet, kokemukset, asenteet ja uskomukset. Myös minäkäsitys ja maailmankuva voivat estää elämäntapojen muutosta. Ihminen ei löydä motivaatiota, vaikka se olisi hänelle hyväksi, sanoo painonhallintaan ja syömishäiriöihin erikoistunut psykologi, psykoterapeutti Susanna Anglé.

Esimerkiksi minäkäsitystä voi olla vaikea muuttaa. Jos pitää itseään epäliikunnallisena, olo ei ehkä tunnu kaikkein luontevimmalta lenkkarit jalassa tai jumppatrikoot päällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Myös persoonallisuudella on merkitystä. Impulsiivinen ihminen innostuu helposti. Jos syttyy salamana uuteen harrastukseen, hankkii kaikki välineet ja laittaa elämänsä kerralla uusiksi, muutos tyssää helposti liian ison palan haukkaamiseen, Anglé sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaikki eivät myöskään halua voida paremmin. Masentuneeseen tai itsearvostuksen puutetta potevaan ei kolahda perustelu, että elämäntapojen muuttaminen olisi hyväksi.

– Ihminen voi epäillä, onko hänellä lupa voida hyvin.

Matka arveluttaa

Moni haluaisi lopputuloksen, vaikkapa hoikemman olemuksen, mutta matka sinne tuntuu usein työläältä.

– Muutosta miettivä pohtii, onko hänestä siihen. Harva lähtee yrittämäänkään, jos muutos tuntuu liian vaikealta. Myös kokemukset aiemmista epäonnistumisista voivat lannistaa, Anglé sanoo.

Puntaroimme tiedostamattamme, mitä hyvää on nykytilanteessa ja mitä hyötyä muutos toisi: antaako se enemmän kuin ottaa?

– Tämän hetken hyödyt on helpompi nähdä kuin mahdollisesti tulevaisuudessa syntyvät hyödyt, ja siksi meillä on taipumus pitäytyä vanhassa. Tuleva on abstraktia ja kaukaista.

Oleellista onnistumisen kannalta on sisäinen motivaatio. Onnistunut muutos lähtee itsestä, aidosta halusta. Kannattaa pohtia arvojaan ja miettiä, mikä on itselle tärkeää ja elääkö arvojensa mukaisesti. Jos terveys on tärkeää tai haluaa nähdä lastenlastensa kasvavan, tekeekö valintoja, jotka edistävät terveyttä ja ennustavat pitkää ikää?

– Jokainen tietää painonpudotuksen tai liikkumisen yleiset hyödyt, mutta itseltään kannattaa kysyä: miksi juuri minä haluan hoikistua tai mitä hyötyä juuri minä saisin siitä, että liikkuisin?

Hyötyjä kannattaa tunnustella myös kokemuksen kautta. Jos käy lenkillä, huomaako myönteisiä vaikutuksia olossaan? Tuntuuko olo virkeämmältä tai tuleeko uni illalla paremmin?

Pienin askelin perille

Onnistuminen edellyttää, että tietää tarkkaan, mitä pitää tehdä käytännössä. "Alan liikkua" tai "pudotan painoa" on turhan epämääräinen tavoite. Lisäksi muutosten on hyvä olla riittävän pieniä.

– Jos on ollut ikänsä sohvaperuna, ei ole realistista tavoitella maratonin juoksemista. Sen sijaan voi päättää, että jää työmatkoilla yhtä tai kahta pysäkkiä aiemmin pois bussista ja kävelee loppumatkan. Pienistä asioista saa onnistumisen iloa, eivätkä ne tunnu riistolta, Anglé sanoo.

Hyviä aikomuksia kampittaa aivojen taipumus yksinkertaistaa ja ajatella mustavalkoisesti tyyliin "nyt kaikki makeat pois". Ehdottomuutta jaksaa jonkin aikaa, mutta jatkuva pinnistely uuvuttaa.

– Epäonnistumisen syy ei silloin ole ihmisessä, vaan liian isossa muutoksessa.

Elämäntapamuutokset kannattaa miettiä huolellisesti ja päättää tehdä vain sellaisia asioita, joita pystyy noudattamaan loppuelämänsä. Voi vaihtaa limsan kivennäisveteen tai kevytmaidon rasvattomaan, syödä yhden voileivän vähemmän päivässä tai nipistää puoli tuntia television katselusta kävelylenkkiin.

Myös mahdollisiin repsahduksiin kannattaa varautua etukäteen.

– Repsahdukset kuuluvat inhimilliseen elämään, eivätkä ne ole maailmanloppuja. Niistä kannattaa oppia, ja sen jälkeen voi taas jatkaa. Joustava ajattelutapa on hyväksi muutokselle ja mielenterveydelle, Anglé toteaa.

Ennen kuin aloitat elämäntapamuutoksen, pohdi:

  • Nykytilannettasi Mihin asioihin olet tyytyväinen? Mitä hyvää voisit lisätä?
  • Arvojasi Mikä on sinulle tärkeää?
  • Elämääsi Elätkö arvojesi mukaisesti? Teetkö valintoja, jotka ovat arvojesi mukaisia?
  • Muutosta Millaiset muutokset ovat riittävän pieniä, jotta pystyt pitämään ne?
  • Omaa itseäsi Mikä muutoksissa tuntuu helpolta, mikä vaikealta? Voitko hyödyntää vahvuuksiasi muutoksen tekemisessä?

Tämä on ET Terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää ET terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/etterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla