Mitä on pintatunto? Entä syvätunto? Toisen ihmisen kosketus kertoo paljon ja voi viedä sekä kivun että yksinäisyyden. Joskus se myös epäilyttää. 

Kutitus kiihottaa ja innostaa, rytmiltään tasainen hieronta rentouttaa ja silittävä, tyynnyttävä kosketus hidastaa nukutetunkin
ihmisen syketasoa. Aistimme herkästi kosketuksen tarkoitusperän.

Tuntoaisti onkin ensimmäisenä kehittynyt aistimme.

– Ihminen on lähtökohtaisesti kehollinen; olemme kehittyneet solunjakautumisen myötä kohdussa kosketuksissa kantajaamme, kehoterapeutti Tuula Styrman muistuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varsinkin elämän alku- ja loppuvaiheissa sen merkitys korostuu. Tutkimusten mukaan keskosten sively ja vauvahieronta edistävät lapsen kehitystä. Säännöllinen hieronta nosti keskosten painoa ja paransi elimistön toiminnansäätelyä, kuten hengitystä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saattohoitovaiheessa kosketus tukee sanatonta vuorovaikutusta ja auttaa myös läheisiä sekä saaman yhteyden että jättämään hyvästit.

Kunnioittavaa kosketusta voi pitää hoitomuotona, mutta sille kannattaa antaa tilaa myös arjessa. Kosketus luo ennen kaikkea toiveikkuutta – me olemme ja myös pysymme yhteydessä toisiimme.

Syvätunto vaikuttaa kehonkuvaan

Aivojen sensorinen tuntokuori ottaa vastaan tietoa siitä, mitä sormenpää, kieli tai muu paljon aistireseptoreita sisältävä pinta koskettaa.

Kuumasta ja terävästä pitää vetäytyä, pehmeää ja myötäilevää vasten voi painautua. Pintatunto viestii: reagoi!

Syvemmällä lihaksissa ja kudoksissa vaikuttaa syvätunto. Se on yhteydessä aivosaareen ja pihtipoimuun, jotka sijaitsevat aivokuoren alapuolella. 

Syvätuntoa voi stimuloida esimerkiksi hieroen, ja se on herkimmillään, kun painallus liikkuu noin viisi senttimetriä sekunnissa.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan syvätunto auttaa muodostamaan omaa kehonkuvaa. Se myös rakentaa yhteyttä toisiin ihmisiin, sillä sen kautta hahmotamme kaikkea, mikä meille lajitovereina on yhteistä.

Ärsyttääkö läheisyys?

Iholle tuleminen voi ärsyttää, kun joutuu yllättäen liian läheisiin kosketuksiin toisen kanssa, vaikka hän ei lähestyisikään häirintä mielessä. Itsesuojeluvaisto herää myös silloin, kun läheisyys vaikuttaa liian holhoavalta tai manipuloivalta.

Tuula Styrman ei usko, että suomalaiset olisivat kulttuurisesti kosketuskammoisia, vaikka olemmekin tottuneet laajaan henkilökohtaiseen reviiriin. Sitä on selitetty elinoloillamme: tilaa on riittänyt vielä kaupungistumisen jälkeenkin.

Silti, kaipaus kosketukseen on vahva tarve. Kulttuurista sylittömyyttä tutkinut kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on raportoinut kirjoissaan, että varsinkin aiempia sukupolvia kasvatettiin ajattelemaan, ettei hoivaa tarvita – osa meistä onkin kasvanut lohduttomaan sylittömyyteen. 

Olisiko sinulla hoitavat kädet?

  • Rauhallinen, kevyt ja viipyilevä painallus kireän alueen päällä laukaisee sekä fyysistä että psyykkistä jännitystä. Jos jatkuva jännitys on heikentänyt kudosten verenkiertoa ja hapensaantia, voivat lihassäikeet puristaa kasaan alueen verisuonia. Aineenvaihdunta jumittaa ja aiheuttaa kipua. Lähellä kulkevat hermot saattavat jäädä puristuksiin, jolloin syntyy hermosärkyä.
  • Rentouttavassa käsittelyssä myös tauoilla on tehtävänsä, niiden aikana ehtii kuunnella kosketuksen vaikutuksia. Hoitava hieronta vähentää turvotusta ja lisää mielihyvähormonien tuotantoa: tuntoärsykkeet vievät voiton kipusignaaleista.
  • Rentoutushoidossa eniten tukea antaa kahden käden kosketus. Kun toinen käsi hieroo tai painaa kevyesti, toinen tukee vieressä. Tukikäsi
  • helpottaa painalluksen vastaanottamista. Jännittynyt lihas tai kehon osa rentoutuu helpommin.
  • Perinteisessä hieronnassa sivellään esimerkiksi käsivarsia kohti sydäntä ennen kuin hierotaan. Lopuksi sivellään toisinpäin. Sively vie  huomion kehon jännityksiin mutta tyynnyttää samalla.
  • Lihasjännitystä helpottavat kevyet, rytmikkäät kämmenpainallukset auttavat. Ne venyttävät lihaksia ja tuntuvat hyvältä varsinkin hartioissa, selässä, käsivarsissa ja jaloissa. 
  • Kannattelu ja keinuttelu kutsuu rentoutumaan. Kannattelija voi kevyesti liikuttaa tai keinuttaa levossa olevan jalkoja, käsiä, päätä. Hän viestii: kannattelen sinua hetken. Vastaanottaja saa antautua hetkeksi myös henkisesti toisen kannateltavaksi.

Lähde: Tuula Styrman, Marika Torniainen: Kunnioittavan kosketuksen käsikirja. PS-kustannus, 2018.  

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.


 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla