Kodin Kuvalehti
Kokeile unien kirjaamista, jos haluat tietää näetkö unta – otollisin hetki muistamiselle on aamu.
Kokeile unien kirjaamista, jos haluat tietää näetkö unta – otollisin hetki muistamiselle on aamu.

Toiset väittävät, että he eivät näe koskaan unia. Usein kyse on vain siitä, ettei unia muista herättyään. Voisiko niitä opetella muistamaan?

Hyvinvoinnin kannalta ei näytä olevan väliä, muistaako nähneensä unia vai ei, erikoistutkija Katja Valli Turun yliopistosta sanoo.

– On todellakin joukko ihmisiä, jotka eivät koskaan muista nähneensä unta. Kun näitä ihmisiä on herätetty REM-univaiheessa, suurin osa heistä kuitenkin muistaa unen, mutta on edelleen pieni osajoukko, joka ei muista mitään. Saattaa siis olla, että he eivät ollenkaan näe unia tai eivät ainakaan jostain syystä kykene niitä muistamaan.

Unia muistamattomien ei tarvitse huolestua, tutkija lohduttaa ja perustelee: unia muistavien aivojen toiminta ei näytä eroavan sellaisten ihmisten aivoista, jotka eivät muista uniaan eikä muussa muistin toiminnassa ole myöskään eroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Vaikka unilla olisikin merkittävä tehtävä, unia muistamattomat eivät tutkimuksen perusteella pärjää elämässään huonommin eikä heidän hyvinvointinsa ole muita heikompi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Unet rikastavat tunne-elämää ja saattavat auttaa ongelman ratkaisussa

Tunne-elämään unilla on kyllä vaikutusta.

– Voisi ajatella, että uniaan muistamattomat jäävät vaille unen tuomaa tunnevaikutusta. Jotkin unet ovat hyvin eläviä ja emotionaalisesti voimakkaita ja vaikuttavat meihin valveilla. Jonkin unen saattaa muistaa koko loppuikänsä. Toki tämä pätee sekä positiivisiin että negatiivisiin uniin, eli unia muistamattomat säästyvät painajaisten aiheuttamalta ahdistukselta, Valli sanoo.

Joskus uni voi tarjota ratkaisun ongelmaan, mitä on pähkinyt. Tämäkään ei tosin ole asia, jota unia muistamattomien tulisi palavasti kaivata.

– Unet heijastavat sitä, mitkä asiat pyörivät meidän päässä valveilla. Vaikka uni voikin joskus tarjota ratkaisun johonkin ongelmaan, on tämä harvinaista ja todennäköisesti samaan ratkaisuun olisi päätynyt valveillakin.

Ajatellaan, että unet voisivat toimia harjoitusalustana, jossa treenataan erilaisia taitoja. Harjoitteluvaikutus toimii, vaikka unia ei muistakaan. Suurin osa unista unohtuu joka tapauksessa, sillä yleensä muistamme vain unet, jotka näemme juuri ennen heräämistä. Sitä paitsi valveilla ollessa voi hyödyntää mielikuvaharjoittelua.

– Jos ihminen harjoittelee mielessään valveilla, miten sormet liikkuvat pianon koskettimilla, soittosuoritus paranee. Saman mekanismin ajatellaan toimivan myös unissa, Valli sanoo.

Kokeile unien kirjaamista, jos haluat tietää näetkö unta

Unia muistamattomankin on mahdollista kokeilla, alkaisiko uniaan muistaa paremmin. Unilaboratoriossa ihminen osataan herättää kesken REM-unen, jolloin unien muistaminen on varminta. Kotioloissa otollisin hetki unien keräämiselle on aamu, koska REM-unen määrä on suurimmillaan loppuyöstä.

Erityisesti oma mielenkiinto unia kohtaan auttaa muistamisessa.

Katja Valli antaa kolme vinkkiä unennäön selvittämiseen:

  1. Muistat unen todennäköisesti vain, jos heräät suoraan kesken unennäön. Varaa siis heräämistilanteessa aikaa muistella uniasi.
  2. Herättyäsi älä liiku sängyssä, pidä silmät kiinni ja mieti, mitä mielessäsi liikkui ennen heräämistä. Pienenkin yksityiskohdan muistaminen saattaa auttaa palauttamaan enemmän muistoja unesta.
  3. Unen muistamisen jälkeen kirjoita se muistiin mahdollisimman pian, koska ihminen unohtaa kaikki yksityiskohdat nopeasti.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla