Kodin Kuvalehti
Kallistaako keskustelukumppanisi ylävartaloaan taaksepäin saadakseen etäisyyttä? Muuttuuko hänen hengityksensä nopeammaksi ja pinnallisemmaksi? Saattaa olla, että hän ei ole rehellinen sinulle. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Kallistaako keskustelukumppanisi ylävartaloaan taaksepäin saadakseen etäisyyttä? Muuttuuko hänen hengityksensä nopeammaksi ja pinnallisemmaksi? Saattaa olla, että hän ei ole rehellinen sinulle. Kuva: Shutterstock

Ilmeitä, eleitä ja kehonkieltä on vaikeampi hallita kuin sanoja. Tarkkaile siis niitä, jos sinusta tuntuu, että sinulle valehdellaan. Älä suostu epärehellisyyden kohteeksi, itseään saa ja pitää arvostaa.

Tuo ihminen valehtelee. En tiedä miksi, minusta vain tuntuu siltä.

Jokainen on kokenut joskus keskustelussa tämän kaltaisia hetkiä, vaikkei välttämättä osaakaan selittää syytä ajatuksilleen.

Ihminen viestii sanojen lisäksi myös kehollaan: sen eleillä ja ilmeillä. Näitä eleitä ja ilmeitä sekä kehonkieltä ylipäänsä on paljon vaikeampi hallita kuin sanoja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Yritämme yleensä puhua ja viestiä järjellä, mutta unohdamme sen, että kommunikaatiosta vain murto-osa on sanoja, sanoo kouluttaja ja valmentaja Franz Schnider.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän kouluttaa ympäri Suomea eri ammattialojen työntekijöitä ja esimiehiä kehonkielen merkityksestä ja ihmisten välisestä kohtaamisesta.

–  Aivojen limbinen järjestelmä säätelee muun muassa käyttäytymistämme vaaratilanteissa. Ihmisen reaktio on yleensä joko jähmettyä, taistella tai paeta. Samoista käytöskuvioista löytyvät avaimet kehonkielen analysointiin.

Yksi ilme tai ele ei todellisuudessa kerro mistään.

Tämä on tärkeää: kehonkielen, eleiden ja ilmeiden lukeminen ja analysoiminen on erittäin vaikeaa.

– Jos saamme tietoa siitä, mitä tietty ele tai ilme saattaa merkitä, tulkitsemme toisia usein liian varomattomasti tai nopeasti.

Yksi ilme tai ele ei todellisuudessa kerro mistään. Havainnointi täytyy tehdä laajasti.

– Voimme tehdä varovaisia johtopäätöksiä vasta silloin, kun olemme keränneet monta havaintoa, jotka sitten myös toivottavasti sopivat yhteen.

Tarkkaile seuraavia asioita, jos haluat selvittää, onko keskustelukumppanilla puhtaat jauhot pussissa vai harhauttamisaikeet mielessä:

Käyttääkö kumppani rauhoittumiseleitä?

Näitä ovat esimerkiksi:

  • Käsien pyyhkiminen reisiin
  • Käsien painaminen tuolin käsinojiin
  • Otsan hierominen ohimon läheltä
  • Käsien hierominen
  • Hiusten kanssa leikkiminen
  • Nenän koskeminen

Tämän kaltaisten eleiden avulla ihminen saattaa yrittää rauhoittaa itseään tilanteessa, jossa koskee olonsa epämukavaksi –  kuten valehdellessaan.

Rauhoittumiseleet ovat tavallisia myös muunlaisessa jännityksessä. Ydinkysymys on se, lisääntyvätkö eleet keskustelun aikana.

Kuinka kumppanin keho liikkuu?

  • Kallistaako hän ylävartaloaan taaksepäin saadakseen etäisyyttä?
  • Muuttuuko hänen hengityksensä nopeammaksi ja pinnallisemmaksi?
  • Painaako hän nilkkoja toisiaan vasten?
  • Kääntyykö hän poispäin sinusta? 
  • Laittaako hän käsivarret yhtäkkiä ristiin?
  • Meneekö hän kilpikonna-asentoon (pää ja kaula laskeutuvat) tehdäkseen itsestään pienemmän?

Millaisia ovat kumppanin ilmeet ja eleet?

Esimerkiksi tällaiset ilmeet ja eleet saattavat liittyä siihen, ettei kumppani puhu totta:

  • Alahuuli törröttää kuin lapsella, joka on tehnyt pahaa
  • Pää on alaspäin syyllisen olon merkiksi
  • Nopea pikkuhymy, joka ei ole aito
  • Stressistä kertova pikkunauru
  • Olkapäiden kohauttelu
  • Ylöspäin katseleminen, harhaileva katse
  • Nieleskely tai yskiminen – stressi aiheuttaa kurkun kuivumista
  • Eleet puuttuvat  ja asento on jähmettynyt – keskustelija unohtaa elehtiä luonnollisesti, koska hän joutuu keskittymään valheen kertomiseen

Kyse on erityisesti siitä, sopivatko keskustelukumppanin sanat  ja eleet yhteen. Epärehellisessä keskustelussa sanojen jälkeen tulee usein esiin joku kömpelö ele. Normaalissa keskustelussa eleet ovat hieman nopeampi kuin sanat.

Syyttelemään ei kannata ryhtyä, mutta suora kannattaa olla.

Miten sitten toimia, kun intuitio sanoo toisen valehtelevan ja hänen kehonkielensä vahvistaa vaikutelmaa?

Aloita vaikka sanomalla: minusta tuntuu, että et puhu totta / asiassa on toinenkin puoli / et kerro kaikkea. Syyttelemään ei kannata ryhtyä, mutta suora kannattaa olla. Kenenkään ei tarvitse suostua epärehellisyyden kohteeksi, itseään saa ja pitää arvostaa.

P.S. Kun pidät tämän listan mielessä, myös parhaillaan ajankohtaiset vaalikeskustelut saavat aivan uusia, mielenkiintoisia ulottuvuuksia!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla