Mielihyvähormonit tekevät elämästä nautinnollista, tosin jotkut niistä voivat aiheuttaa myös ongelmia. Entä mistä niitä saa: dopamiinia, oksitosiinia, serotoniinia, endorfiineja ja adrenaliini?

Mielihyvähormonit tekevät elämästä nautinnollista, kiihkeääkin. Unettomuus ja stressi puolestaan heikentävät näiden hormonien toimintaa.

1. Dopamiini vie eteenpäin elämässä

Aivojen syvissä osissa, keskiaivojen tyvitumakkeissa, syntyy välittäjäainetta, joka sai jo esi-isämme metsästämään ja selviytymään henkeäuhkaavista vaaratilanteista. Vaikka energiaa ei enää tarvitse käyttää villieläinten väijymiseen, olisimme pulassa ilman dopamiinia.

– Dopamiini pitää meidät hengissä, se saa meidät syömään ja juomaan, pyrkimään kohti tavoitetta sekä tuntemaan mielihyvää ja intohimoa,
luettelee farmasian dosentti Petteri Piepponen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dopamiinituotantoa voi lisätä asettamalla tavoitteita ja tekemällä mielekkäitä asioita, liikkumalla, nauttimalla fyysisestä läheisyydestä tai vaikka matkustelemalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dopamiinia voi vapautua tavallista enemmän myös silloin, kun käsittelemme negatiivisia tunteita, kuten surua tai vihaa.

Dopamiinin toinen puoli on se, että sillä on näppinsä pelissä myös riippuvuuksien kehittymisessä. Se voi saada ihmisen kuntoilemaan yli voimien, tekemään impulssiostoksia tai juuttumaan pelikoneiden äärelle. Alkoholi, huumeet ja nikotiini iskevät dopamiinihermosoluihin ja saavat aivot janoamaan huumaavaa ainetta lisää.

Kun rotille on annettu uhkapelitutkimuksissa dopamiinireseptoreita aktivoivia lääkkeitä, ne alkavat lopulta painaa riskivipua: sitä, josta voi
saada suuremmat voitot häviämisenkin uhalla.

– Dopamiini virittää halun ja himon. Koska dopamiini auttaa keskittymään syvästi, saattaa mielenkiinto jonkin asian suhteen mennä  ylenpalttiseksi. Näin käy esimerkiksi työriippuvuudessa, sanoo Piepponen.

2. Oksitosiini vetää muiden luo

Yksi tärkeä hyvän olon hormoni on oksitosiini, joka myös kiintymyshormonina tunnetaan. Se voimistaa läheisyyden tunnetta ja auttaa sosiaalisten suhteiden rakentamista.

Halaaminen, suuteleminen, hierominen, seksi ja lemmikin silittäminen saavatkin aivojen oksitosiiniradat leikkeihin.

Synnytyksen lähestyessä oksitosiinia erittyy valtavasti paitsi äidillä myös syntyvällä lapsella. Se pitää osaltaan huolen äidin ja vauvan välisen kiintymyksen rakentumisesta. Oksitosiini panee kohdun lihakset supistelemaan, ja synnytys voidaankin tarvittaessa käynnistää antamalla naiselle oksitosiinia tippana. Hormoni saa myös maidon herumaan rinnoista imetyksen aikana.

Oksitosiini voimistaa ihmisen uskollisuutta, mutta saman se tekee eläinkunnassa.

– Kun tutkimuksissa on verrattu peltomyyrien ja preeriamyyrien rakkauskäyttäytymistä, on havaittu, että preeriamyyrien oksitosiinijärjestelmä
on ihmisen kaltainen, kun taas peltomyyrien oksitosiinijärjestelmässä on häiriöitä. Peltomyyrät eivät muodostakaan pysyvää parisuhdetta vaan koiraat parittelevat eri kumppaneiden kanssa ja häipyvät sen jälkeen omille teilleen.

– Preeriamyyräkoiras sen sijaan kiintyy ja jää jopa hoivaamaan poikasia emon kanssa. Se suree syvästi puolison menetystä ja voi saada jopa sydänoireita, kuvailee Piepponen.

Etuaivokuorella sijaitsevat harkinta ja kontrolloiva järki, kun taas mantelitumakkeeseen tallentuvat kaikki tunnemuistot, kuten pelko, häpeä,
ahdistus, mielihyvä ja ilo. Oksitosiini lamaa mantelitumaketta, jolloin ahdistus lievittyy ja estot poistuvat. Rakastuessa mielen valtaa tietynlainen hulluus, ja etuaivokuori ikään kuin hyhmettyy. 

3. Serotoniini tasoittaa mielialaa

Serotoniinin rooli hyvän olon hormoneiden joukossa on hieman arvoitus. Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että se kuitenkin säätelee lähes kaikkien muiden hormonien toimintaa ja etuaivokuoren aktiivisuutta. 

Serotoniinia vapautuu runsaasti hermosoluista aivojen käyttöön liikunnan aikana. Myös auringonpaiste lisää hormonin tuotantoa. Niin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu masennukseen taipuvaisella.

Jos serotoniinipitoisuudet ovat sopivat, mieliala on hyvä ja seesteinen. Jos sitä syntyy liikaa, ihminen joutuu ahdistuksen valtaan, kun taas liian vähäinen pitoisuus pudottaa masennukseen. Masennuksen hoidossa käytetään niin sanottuja SSRI-lääkkeitä eli serotoniinin takaisinoton estäjiä, esimerkiksi sertraliinia ja fluoksetiinia. Ne lisäävät serotoniinin pitoisuutta hermosolujen välisessä tilassa.

– Nämä lääkkeet pyrkivät varmistamaan sen, että serotoniinia jäisi mahdollisimman paljon aivosolujen käyttöön. Koska serotoniinin tiedetään hillitsevän myös ahmimista ja lievittävän pelkoja, näitä lääkkeitä käytetään lisäksi esimerkiksi ahmimishäiriöiden ja sosiaalisten pelkojen hoidossa, Partonen kertoo.

Tietyt aivosolut käyttävät viestinnässään juuri serotoniinia. Esimerkiksi rakastuessa aivosaaren ja pihtipoimun toiminta kiihtyy. Silloin rakastetun kasvot koetaan viehättävinä, empatian tunne kasvaa ja vihan ja surun tunteet laimenevat.

Serotoniinia valmistuu myös suolistossa ja usein puhutaankin, että toiset aivomme ovat suolistossa. 

– Jos serotoniin pitoisuus mitataan verestä, se ei kerro, miten hyvin serotoniinia on aivojen käytettävissä. Veri-aivoesteen vuoksi aivoihin pääsee vain rajoitettu määrä hormonia, sanoo Partonen.

Serotoniini säätelee todennäköisesti myös univalverytmiä. Jos serotoniinin toiminnassa on puutteita, unesta saattaa tulla pinnallisempaa ja
katkonaisempaa.

4. Endorfiinit toimivat kuin kipulääke

Hypotalamuksessa ja aivolisäkkeessä syntyvät endorfiinit aiheuttavat voimakasta hyvänolon tunnetta. Niitä pidetään myös luonnon omina
kipulääkkeinä. Rakenteeltaan endorfiinit muistuttavat morfiinia, jota käytetään esimerkiksi syöpäkipujen lievittämiseen.

– Alkoholismin hoidossa voidaan käyttää opioidireseptoreja salpaavaa naltreksonilääkitystä. Ongelma on kuitenkin se, että samalla kun juomishimo ja nousuhumalan tuoma ilo vähenee, ihminen ei saa mielihyvää juuri mistään muustakaan. Tämä laskee hoitomotivaatiota, kertoo Petteri Piepponen.

Heroiini on erittäin voimakasta riippuvuutta aiheuttava huume, joka vaikuttaa pääasiassa endorfiinijärjestelmään. Poltettuna heroiini imeytyy
nopeasti ja tuottaa euforisen, orgasmin kaltaisen, mielihyvän tunteen.

Turvallista endorfiinibuustausta saa mielimusiikin kuuntelusta, liikunnasta, seksistä, lukemisesta, hieronnasta, hyvästä ruoasta tai suklaasta.

5. Adrenaliini tuo jännitystä ja hoitaa

Mikä sitten saa jotkut hakemaan yltiöpäistä jännitystä, hyppäämään benji-hypyn tai katselemaan piinaavia kauhuelokuvia?

Vastaus piilee ainakin osittain lisämunuaisten erittämässä adrenaliinissa. Adrenaliinia vapautuu stressin aikana, esimerkiksi urheilusuorituksessa tai avantouinnissa. Adrenaliini selittää, miksi joku jää koukkuun vaikka laskuvarjohyppyyn.

– Adrenaliini valmistaa ihmistä taistelemaan tai pakenemaan. Silloin verenkierto vilkastuu, verenpaine nousee ja keuhkoputket laajenevat, mikä valmistaa ihmistä fyysiseen suoritukseen. Tällaisessa tilanteessa erittyy muitakin hormoneja, kuten noradrenaliinia ja dopamiinia, jotka voimistavat mielihyvän tunnetta, kuvailee Partonen.

Adrenaliini on loistava lääke allergiseen sokkiin, sillä se avaa supistuneet keuhkoputket, lisää sydämen lyöntivoimaa ja ylläpitää normaalia verenpainetta estäen tajuttomuuteen vaipumisen. Lisäksi se estää allergisia reaktioita. Lääkärin reseptillä saa adrenaliinikyniä, joilla adrenaliinia voi hätätilassa pistää lihakseen. 

Noradrenaliini on adrenaliini ja dopamiinin tavoin keskushermoston välittäjäaine, mutta se toimii myös sympaattisessa ääreishermostossa.
Noradrenaliini säätelee mielialaa ja mielihyvän tunteita, mutta ei niin voimakkaasti kuin vaikka dopamiini tai endorfiinit.

– Noradrenaliini pitää meidät virkeinä ja synnyttää kaipuun ja halun tunteita. Jos sen toiminta lamataan, nukahdamme, toteaa Timo Partonen.

Näin huolehdit hormoneista

  • Uniongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa. Univaje rikkoo hormonitasapainoa.
  • Käytä alkoholia kohtuullisesti, sillä runsas juominen heikentää myös hyvänolonhormonien tuotantoa.
  • Sopivassa painossa kannattaa pysyä. Sekä yli- että alipaino muuttavat hormonitoimintaa.
  • Tee asioita, joista nautit. Mielihyvähormonit vahvistavat toistensa vaikutuksia. Kun hankit yhtä, saat lisää toistakin.

Asiantuntijat: Petteri Piepponen, dosentti, Farmasian tiedekunta, farmakologian ja lääkehoidon osasto, Helsingin
yliopisto. Timo Partonen tutkimusprofessori, THL.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla